Maa- ja metsätalous18.3.2022Suomalaisten metsien taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä 70 prosentilla on laatuongelmia – metsänomistajat menettävät vuosittain kymmeniä miljoonia Suomen taimikoiden ja nuorten metsien tilassa on huomattavia puutteita. Maamme taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä suuri osa kärsii huonosta hoidosta tai muista laatua alentavista syistä, selviää tilastoista. Heikko hoitotaso ja tekemättä jääneet hoitotyöt vaikuttavat metsänomistajien metsistään saamaan tuottoon. Pitkällä aikavälillä heikkolaatuinen puu voi koitua myös metsäteollisuuden ongelmaksi.

LähiTapiolan tilastojen mukaan suomalaisista metsistä jää vuosittain saamatta kymmeniä miljoonia euroja, ja yksi merkittävä syy siihen on se, että metsien hoitotoimenpiteet ovat jääneet tekemättä. Koko maassa joka vuosi metsänomistajat menettävät tuottoja noin 20 miljoonaa euroa* pelkästään metsän vajaatuottoisuuden vuoksi. Kun mukaan lasketaan laadultaan välttävät ja tyydyttävät metsät, nousee metsänomistajilta jäävät tuottojen menetykset vähintään sataan miljoonaan euroon – joka vuosi.

– Suomalaisten metsänomistajien olisi syytä herätä siihen, että vain 30 prosenttia taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä on hyvälaatuista ja hoidettu hyvin. Samaan aikaan, kun puun kysyntä kasvaa teollisuudessa, ei ole lainkaan varmaa, että metsäteollisuutemme tulee saamaan tulevaisuudessa riittävästi kotimaista puuta. Tämä on hälyttävää, toteaa LähiTapiolan metsätalouden johtava asiantuntija Marika Makkonen.Hoitamaton metsä ei palkitse taloudellisesti omistajaansaKaiken kaikkiaan Suomessa on hieman yli kuusi miljoonaa hehtaaria keskimääräistä heikompilaatuisia taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä. Metsän heikkolaatuisuudella tarkoitetaan sellaista puustoa, josta voisi saada huomattavan paljon enemmän tuottoja kuin nykyisin saadaan.Ympäri Suomen löytyy alueellisesti eroja siinä, missä päin heikkolaatuista metsää on eniten. Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa pitävät listan kärkipäätä määrällisesti, ja näissä maakunnissa vuosittaiset tuoton menetykset ovat miljoonissa euroissa mitattuna isoimmat. Esimerkiksi Lapissa tuottojen menetys on vuosittain yli 12 miljoonaa euroa, Pohjois-Pohjanmaalla sen alle. Pienimmät tuottojen menetykset aiheutuvat Keski-Pohjanmaan metsissä, kun laatuheikkenemät aiheuttavat alle kahden miljoonaan euron menetykset metsänomistajille.Tiedot metsien hoidollisesta tilasta perustuvat tuoreimpaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) valtakunnan metsien inventointitietoon (VMI13), ja LähiTapiolan laskelmat vuotuisista tuoton menetyksistä näihin lukuihin.– Heikkolaatuisessa metsässä on kyse siitä, että metsikön tuotto alittaa kasvupaikalle saavutettavissa olevan tuoton. Syitä siihen on monia, mutta yksi niistä on hoitotoimenpiteiden tekemättä jättäminen tai niiden liiallinen viivyttäminen. Erityisesti hoitorästit ovat huonoa varallisuuden hoitoa, Makkonen kertoo.Hoitorästit painavat metsänomistajiaMetsäkeskuksen arvion mukaan metsänhoitorästien merkitys metsän tuotossa on suuri, ja hoitamattomassa metsässä tuotto on noin 30 prosenttia alhaisempi hyvin hoidettuun metsään nähden.– Heikosti hoidetussa metsässä puusto ei pääse järeytymään kunnolla ja tukkipuuta tulee huomattavasti vähemmän hyvin hoidettuun metsään verrattuna. Jos esimerkiksi taimikoiden hoitotyöt jäävät tekemättä, puuston kasvu hidastuu ja taimet saattavat jopa kuolla. Kun puustoa harventaa, puusto järeytyy ja kasvaa laadukkaammaksi.– Metsänhoitoon voi onneksi kuitenkin jokainen metsänomistaja vaikuttaa itse. Hyvä ja ajantasainen metsänhoito on myös helpoin keino säästää metsänhoidon työkustannuksia. Esimerkiksi jo vuoden viivyttely taimikonhoitotöissä voi tarkoittaa lähes kymmenen prosentin lisäkustannusta taimikonhoidon kustannuksiin. Kustannusten nousu johtuu muun muassa siitä, että taimien harvennus on hitaampaa, mitä rehevämpää ja vaikeakulkuisempaa metsä on. Metsää kannattaa aina hoitaa, olivat omat metsänomistuksen tavoitteet mitkä tahansa eivätkä eri tavoitteet ole hoitotoimenpiteiden kanssa ristiriidassa, Makkonen jatkaa.Mikäli metsänhoito ei tunnu itselle sopivalta, mutta haluaa silti omistaa metsää, metsänomistajan on hyvä pohtia metsänomistamisen eri tapoja ja mahdollisuuksia. Vaihtoehtoja on monia. Yksi keino on esimerkiksi liittää oma metsätila ammattilaisten hoitamaan yhteismetsään tai liittyä metsäyhtymään.– Huonointa metsänhoitoa on se, että ei tee mitään, mutta ei myöskään pohdi erilaisia, omiin tarpeisiin parhaiten sopivaa metsänomistamisen muotoa. * arviot perustuvat Luken VMI 13 tietoihin taimikoiden ja nuorten metsien määrään Suomessa ja niiden metsänhoidolliseen laatuun. Hehtaarikohtaisten arvojen laskennassa on käytetty Metsäkeskuksen tilastoa vuodelle 2021 (Hannun hintaseuranta). Prosentuaaliset tuoton menetykset perustuvat Luken oletukseen, jossa hoidettu metsä tuottaa noin 33 % paremmin hoitamattomaan verrattuna. Tästä on johdettu vuosituoton menetys 50 vuoden kiertoajalle: vajaatuottoinen (1 %/vuosi), välttävä (0,5 %/v) ja tyydyttävä (0,3 %/v). Oletus hyvin hoidettujen metsien tuotolle on 4 %/v.

Ajankohtaista

Talous2.5.2025Velkavipu kääntyi kotitalouksia vastaan ja varallisuuserot repesivät – nyt käänne on käsillä, arvioi ekonomistiTilastokeskuksen uudessa varallisuustilastossa koko Suomi köyhtyi, mutta varakkaimmat suomalaiset köyhtyivät vähiten, mistä syystä varallisuuserot kasvoivat. Nyt tuuli on kääntymässä, arvioi ekonomisti Hannu Nummiaro. Tänä vuonna varallisuuserot voivat jo kaventua.Turvallisuus29.4.2025Kysely paljastaa, mitä suomalaiset oikeasti pelkäävät liikenteessä – ”Kyydissä istuvilla on velvollisuus puuttua”Päihtyneet kuskit, puhelimet, hirvet ja peurat sekä sähköpotkulaudat ovat suomalaisten yleisimpiä pelkoja liikenteessä, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Vappuna on olennaista tiedostaa, että alkoholi lisää riskejä liikenteessä myös silloin, kun promillemäärät jäävät alle rattijuopumuksen rajan, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.

Katso lisää ajankohtaisia