Tietoa Ukrainan kriisistä sijoittaja-asiakkaille
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut rahoitusmarkkinoilla merkittäviä kurssiliikkeitä. Hyökkäys on nostanut asiakkaissamme esiin useita markkinoita ja taloutta koskevia kysymyksiä. Lue asiantuntijoidemme vastaukset paljon kysyttyihin kysymyksiin.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan torstaina 24.2.2022. Hyökkäyksen seurauksena rahoitusmarkkinoilla on näkynyt voimakkaita kurssiliikkeitä eri arvopapereissa. Länsimaat ovat asettaneet Venäjälle laajoja talouspakotteita, jotka vaikuttavat Venäjän talouteen sekä moniin eurooppalaisiin talouksiin, myös Suomeen. Pakotteet vaikuttavat myös sijoittajiin. Lue LähiTapiolan Varainhoidon asiantuntijoiden vastaukset sijoittaja-asiakkaidemme paljon kysyttyihin kysymyksiin. Juttua päivitetty 16.3.2022.
Ukrainan kriisi näyttäytyy rahoitusmarkkinoilla epävarmuutena ja voimakkaina kurssiliikkeinä. Välittömien rahoitusmarkkinavaikutusten lisäksi konflikti vaikuttaa myös talous- ja inflaationäkymiin sekä keskuspankkien rahapolitiikkaan.
Kansainvälisiä pakotteita on kohdistettu muun muassa Venäjän varainhankintaan, keskuspankkiin, pankkeihin, yrityksiin, henkilöihin sekä esimerkiksi teknologian vientiin Venäjälle. Lisäksi useat länsimaiset yritykset ovat vetäytyneet omaehtoisesti Venäjän markkinoilta.
Eniten sodasta kärsii Ukrainan talous, ja pakotteet tulevat vaikuttamaan merkittävästi myös Venäjän talouteen. Myös Eurooppa kärsii talousvaikutuksista keskimääräistä enemmän. Konflikti hidastaa euroalueen talouskasvua ja lisää kasvuennusteiden alasuuntaisia riskejä.
Ukrainan tilanteen kiristyminen nostaa öljyn ja maakaasun hintoja. Erityisesti Euroopassa energian hintapaine nostaa inflaatiota. Merkittävä osuus Euroopan maakaasusta toimitetaan Venäjältä. Sota vaikuttaa myös muiden raaka-aineiden hintoihin.
Vaikka konflikteihin sisältyykin aina valtavasti inhimillistä kärsimystä ja usein paikallisella tasolla rajuja talousvaikutuksia, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna sotilaallisten konfliktien vaikutukset sijoitusmarkkinoiden tuottokehitykseen ovat usein jääneet lopulta globaalisti vähäisiksi. Kaikkiin konflikteihin liittyy kuitenkin omat ominaispiirteensä ja epävarmuustekijänsä.
Ukrainan tilanteen aiheuttamat kurssiliikkeet voivat edelleen olla voimakkaita. Tilanteen eskaloituminen on näkynyt osakemarkkinoilla kurssilaskuna, vähäriskisten valtionlainojen ja kullan turvasatamakysyntänä, riskilisissä, ruplan heikkenemisenä sekä öljyn ja maakaasun hinnan nousuna. Ukrainan kriisin vaikutus on näkynyt rajuimmin Venäjän osakemarkkinoiden kehityksessä.
Pitkäjänteisen sijoittajan on viisainta pysyä alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassaan. Ajoittaiset nopeatkin laskut kuuluvat normaaliin osakesijoittamiseen. Esimerkiksi 10, 20 ja 30 prosentin osakelaskut huipusta on historiassa koettu keskimäärin joka toinen, joka seitsemäs ja joka viidestoista vuosi. Jatkamalla säännöllistä kuukausisijoittamista tulevat parhaat ostopaikat hyödynnettyä. Osakkeiden myynti voi ajoittua huonosti, jolloin menettää nousupäivät.
Sijoittamisen aloittamisista ei tarvitse lykätä. Markkinakorjaukset, eli ajanjaksot, kun sijoitusten arvot laskevat, ovat hyviä aikoja aloittaa sijoittaminen, joten ei kannata jättää aloittamatta. Säännöllisellä kuukausisäästämisellä voi pienentää ajoitusriskiä.
Kuukausisäästämisellä ostoja voi hajauttaa ajallisesti, eli ne eivät satu vain markkinoiden huipulle, vaan myös alennusmyynteihin pohjille.
Pakotteilla on merkittävä vaikutus Venäjän talouteen. Pakotteita on kohdistettu Venäjän varainhankintaan, pankkeihin, yrityksiin, henkilöihin sekä esimerkiksi teknologian vientiin Venäjälle. Länsimaat ovat myös rajoittaneet venäläisten pankkien pääsyä Swift-järjestelmään ja estäneet Venäjän keskuspankkia käyttämästä kansainvälisiä rahavarantojaan. Saksa on jäädyttänyt Nord Stream 2 -hankkeen. Lisäksi Yhdysvallat on päättänyt öljyn ja kaasun tuontikielloista, ja Iso-Britannia valmistelee öljyntuonnin lopettamista vuoden loppuun mennessä. Useat yritykset ovat vetäytyneet omaehtoisesti Venäjän markkinoilta.
Pakotteet ja vastapakotteet heikentävät Suomen talouden kasvua ja nostavat inflaatiota. Vaikutusten lopullinen suuruusluokka riippuu tilanteen kehityksestä ja kestosta. Välittömien vaikutusten lisäksi sodalla on pidemmän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi Suomen ulkomaankauppaan, investointeihin ja energian käyttöön. Talousvaikutuksia voidaan lieventää talouspoliittisin toimin.
Pakotteet vaikuttavat talous- ja inflaationäkymiin sekä rahoitusmarkkinoiden yleiseen riskinottohaluun ja siten kaikkiin sijoituskohteisiin. Venäjällä pakotteet johtavat ruplan romahdukseen, inflaatioon, korkotason nousuun sekä taantuman, eli tuntuvat jokaisen Venäjän kansalaisen arjessa. Jos pakotteet johtavat rauhanprosessiin, sijoitusmarkkinoiden riskinottohalu vahvistuu.
LähiTapiola Varainhoito Oy:n hallinnoimasta asiakasvarallisuudesta noin 20 miljoonaa euroa kohdistuu Venäjän tai Ukrainan markkinoille, mikä vastaa noin 0,13 prosenttia hallinnoitavasta asiakasvarallisuudesta. Sijoitusriski muodostuu sijoituskohteena olevien Kehittyvien markkinoiden korko- ja osake ETF -sijoituksista sekä muista Kehittyville markkinoille kohdistettujen sijoitusrahastojen kautta. Yksittäisiä Venäjä tai Ukraina -spesifisiä rahastoja tai muitakaan sijoituksia ei ole.
LähiTapiola -ryhmään kuuluva Seligson & Co Rahastoyhtiö Oy hallinnoi erillistä Russian Prosperity Fund Euro -rahastoa, jonka koko oli vuoden vaihteessa 34,7 miljoonaa euroa. Tämä rahasto on suljettu 28.2.2022.
Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna sotilaallisten konfliktien vaikutukset sijoitusmarkkinoiden tuottokehitykseen ovat usein jääneet lopulta globaalisti vähäisiksi, vaikka konflikteihin sisältyykin aina inhimillistä kärsimystä ja usein paikallisella tasolla rajuja talousvaikutuksia. Kaikkiin konflikteihin liittyy kuitenkin omat ominaispiirteensä ja epävarmuustekijänsä. Epävarmuuden ollessa lyhyellä aikavälillä koholla sijoitustoiminnassa korostuvat pitkäjänteisyys ja sijoitussuunnitelman noudattaminen.