Joulumieli palaa taas kuluttamiseen – suomalaiset uskaltavat käyttää jouluostoksiin lähes 50 euroa enemmän kuin viime vuonna

Jouluinen kulutusjuhla on palaamassa taas suomalaiskoteihin. Koronapandemian laannuttama into kuluttaa on väistymässä ja yhä useampi suomalainen uskaltaa satsata jouluun aiempaa enemmän.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan enemmän kuin joka kymmenes suomalainen arvioi käyttävänsä rahaa tänä jouluna vähintään hieman enemmän kuin viime vuonna. Vuosi sitten vastaavassa kyselyssä joulubudjettiensa kasvattajia oli vain kolme prosenttia vastaajista.

Valtaosa sanoo joulukulutuksensa pysyvän ennallaan. Yli tuhannesta kyselyyn vastanneesta 62 prosenttia uskoi käyttävänsä rahaa jouluun saman verran kuin viime vuonna. Hieman vähemmän jouluun aikoi käyttää 14 prosenttia vastaajista, kun seitsemän prosenttia uskoi joulubudjettinsa pienenevän selvästi.

-Tänä jouluna on enemmän budjetin pienentäjiä kuin suurentajia, mutta silti keskimääräinen joulubudjetti nousee. Se kertoo joulun polarisoitumisesta kulutusjuhlana. Korona-aikana useille on jäänyt hyvin säästöjä, mutta vastapainoksi noin joka kymmenes kotitalous on joutunut purkamaan säästöjään tai velkaantumaan, mikä varmasti osin selittää tuloksia. Osalla kotitalouksista joulubudjeteissa on myös normaalia vuosittaista vaihtelua, riippuen esimerkiksi sattuuko isoja jouluun ajoitettuja hankintoja tai matkoja, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

-Inflaatio on tänä vuonna noussut voimakkaasti, mutta perinteisissä pukinkontin erissä hinnat ovat kuitenkin pysyneet hyvin aisoissa. Esimerkiksi puolijohdepulasta huolimatta isojen lasten kovat paketit (tietokoneet ja kännykät) ovat vain pari prosenttia kalliimpia ja toisaalta pehmeät paketit (vaatteet ja kodintekstiilit) ovat halvempia. Keskimääräinen joulubudjetin nousu siis riittää paljon muuhunkin kuin kattamaan hintojen nousun. Pukki taitaa tänä vuonna olla kuormansa kanssa kovemmalla kuin koskaan.

Joulu on suomalaisten mielestä selvästi kallein juhlapyhä. Lahjoihin, ruokiin, kuusiin ja koristeisiin kulutetaan selvästi enemmän rahaa kuin muina juhlapyhinä tai juhlina.

Kyselyn mukaan 68 prosenttia sanoi joulun tuottavan eniten menoja kotitaloudelle, kun esimerkiksi vain viisi prosenttia vastaajista arvioi syntymäpäivän ja neljä prosenttia juhannuksen olevan joulua kalliimpia.
Tänä jouluna vastaajien keskimääräinen joulubudjetti on yli 500 euroa. Budjetti on paisunut viime vuodesta vajaalla 50 eurolla. Vuoden 2019 koronajouluun verrattuna kasvua budjettiin on tullut yli 50 euroa.

-Joulubudjetit kumpuavat luonnollisesti joulumielestä ja kulutustarpeesta, mutta ennen kaikkea kulutusmahdollisuuksista. Naisten ja miesten välillä joulumielessä ei tunnu olevan eroja, mutta iän myötä joulubudjetit selvästi nousevat. Tämä kuvannee sitä, että iän myötä satsataan itsensä lisäksi enemmän myös lähipiirin lahjoihin tai joulunviettoon, Nummiaro analysoi.

-Joulu lasten juhlana näkyy myös lapsiperheiden isompina budjetteina. Mutta eniten joulubudjetteihin vaikuttavat kuitenkin kotitalouden tulot. Kyselyn suurimmalla tuloluokalla (bruttotulot yli 85 tuhatta euroa/vuosi) joulubudjetti yltää miltei tonniin, mutta alimmalla tuloluokalla (bruttotulot alla 20 tuhatta euroa/vuosi) joulubudjetti jää 140 euroon. Vain alimmassa tuloluokassa joulubudjetti on laskenut viime vuodesta.

Lapsiperheissä jouluun kuluu selvästi enemmän rahaa kuin lapsettomissa kotitalouksissa. Yhden lapsen talouksissa keskimääräinen budjetti yli 650 prosenttia, joka on vajaat 200 euroa enemmän kuin lapsettomissa talouksissa. Budjetin koko kasvaa lasten lukumäärän kasvaessa.
Sekä lapsiperheiden että lapsettomien kotitalouksien joulubudjetit ovat kasvaneet viime vuoden kyselystä.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely on toteutettu 24.11.-2.12.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 1014 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.