Sopiiko yhteismetsä sinulle metsänomistamisen muodoksi?

Yhteismetsä saattaa olla sopiva metsäomistamisen muoto sinun metsäomaisuudellesi, jos et halua itse tehdä metsätöitä ja muutenkin metsänhoito tuntuu vieraalta. Jos metsään ei ole sen kummoisempaa tunnesidettä, saattaa metsätilan liittäminen yhteismetsään olla järkevä, mutta myös taloudellinen vaihtoehto.

– LähiTapiola Yhteismetsä sopii etenkin sellaiselle metsänomistajalle, joka ei osaa, ehdi tai halua hoitaa metsäänsä. Kun metsää ei hoida aktiivisesti, ei se tuota niin hyvin kuin ajallaan ja oikeilla toimenpiteillä hoidettu metsä. Arvioidemme mukaan Suomessa on heikosti tuottavaa metsää valtavasti, jopa yli kahdella miljoonalla hehtaarilla. Kun oman metsätilansa liittää yhteismetsään, liittyjän omat metsänhoitovelvollisuudet päättyvät, ja osakas saa vastaavasti vuosittaista yhteismetsän maksamaa ylijäämää eli tuottoa, kertoo metsätalouden johtava asiantuntija Marika Makkonen.

Vaikka kuolinpesät ovat ensisijaisesti tarkoitettu väliaikaisiksi metsän omistusmuodoiksi, niiden omistuksessa on noin kymmenen prosenttia yksityismetsien pinta-alasta Suomessa. Se on hehtaareissa noin miljoona eli puolet siitä määrästä, jonka arvioidaan olevan Suomessa huonosti hoidettua. Osa kuolinpesistä hoitaa metsäänsä hyvin. Koska kuolinpesässä päätöksiin vaaditaan yksimielisyys, joukkoon mahtuu myös paljon niitä, joissa päätöksenteko on kankeaa ja jopa riitaisaa, mikä saattaa viivästyttää metsänhoidollisia päätöksiä ja esimerkiksi puukauppojen tekemistä. Verotuksellisesti kuolinpesä on oma verovelvollinen eikä esimerkiksi tappioita voi vähentää osakkaan henkilökohtaisessa verotuksessa.

Kun kuolinpesä jaetaan, metsä pirstoutuu entistä pienempiin osiin eikä sen hoitaminen välttämättä ole enää taloudellisesti motivoivaa. Jos kuolinpesä muutetaan yhtymäksi, vaaditaan päätöksenteossa silloinkin yksimielisyyttä.

– Perikunnat voivat välttää riidat liittämällä omistamansa metsätilan yhteismetsään. Silloin metsäomaisuus säilyy yhtenä kokonaisuutena ja vain omistus jaetaan. Osuutensa voi myös myydä jälkikäteen pois ilman metsän pirstoutumista. Päätöksenteko on joustavaa, koska yhteismetsässä kaikki päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Perikunnille ja kuolinpesille yhteismetsä onkin usein erittäin hyvä vaihtoehto.

Monet yhteisöt ovat merkittäviä yksityismetsänomistajia. Esimerkiksi seurakunnat omistavat Suomessa metsää noin 167 000 hehtaaria. Seurakunnalle saattaa olla helpompaa ulkoistaa metsänhoidon vastuut ja velvollisuudet.

– Yhteismetsä on monille yhteisöille hyvin yksinkertainen ja vaivaton metsäomistamisen muoto, koska kenenkään ei tarvitse olla vastuussa metsänhoidollisista toimenpiteistä ja voi luottaa siihen, että metsä on ammattilaisten käsissä, Makkonen toteaa.

Yhteismetsään pääsee osakkaaksi myös sijoittamalla rahaa. Mikäli on kiinnostunut omistamaan metsää ilman sen tuomia vastuita ja velvollisuuksia, voi yhteismetsään sijoittaminen olla fiksua.
– Metsä tasaa koko sijoitusportfolion riskiä ja toimii myös inflaatiosuojana, Makkonen kertoo.

LähiTapiola Yhteismetsän tuotto on pitkällä aikavälillä vähintään noin neljä prosenttia, mikä vastaa samaa tuottoa kuin keskimääräinen metsänomistaja saisi aktiivisella metsänhoidolla omalle metsälleen.
– Yhteismetsä sopii monenlaisille metsän omistajille. Jos harkitsee liittymistä, on tärkeää varmistaa huolellisesti se, että nimenomaan yhteismetsä on kussakin tilanteessa sopiva tapa omistaa metsää, Makkonen summaa.