Suomalaiset oppineet säästämään rahastoon - Vertaa, mihin varallisuutesi yltää sinun viiteryhmissäsi

Suomalaisten keskeisimmän varallisuuserän, oman asunnon arvonkehitys alkaa näkyä suomalaisten varallisuudessa. Jo toista kertaa peräkkäin suomalaiskotitalouksien nettovarallisuuden mediaani on laskenut, kertoo Tilastokeskuksen kolmen vuoden välein tekemä Kotitalouksien varallisuustutkimus.

Oma asunto on edelleen suomalaisten merkittävin varallisuuserä ja juuri asuntohintojen vaisu kehitys on keskeinen syy nettovarallisuuden laskuun. Pääosin vain pääkaupunkiseudulla asuntojen arvonkehitys on ollut nouseva. Sen sijaan valtaosassa Suomea asuntojen arvot ovat laskeneet viime vuosina.

-Nettovarallisuuden lasku on hieman pessimistinen tulkinta tuoreista tilastoista. Kotitalouksien keskimääräinen varallisuus itse asiassa nousi reaalisesti 1,1 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2019. Samalla ajalla inflaatio oli 2,6 prosenttia, joten nettovarallisuus per kotitalous nousi nimellisesti noin 3,7 prosenttia. Mutta nousu ei ole jakautunut kotitalouksille tasaisesti, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

-LähiTapiolan kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksin mukaan tuona aikana oman asunnon arvo laski koko maassa 1,7 prosenttia, mutta rahoitusvarallisuus nousi 10,7 prosenttia.

Hyvä uutinen suomalaisten varallisuuskehityksessä on se, että rahoitusvarallisuuden osuus suomalaisten kokonaisvarallisuudesta on kasvanut. Muun maussa talletuksista, rahasto-osuuksista, pörssiosakkeista ja säästö- ja sijoitusvakuutuksista koostuvien rahoitusvarojen osuus kotitalouksien kokonaisvaroista on Tilastokeskuksen mukaan 28 prosenttia. Se on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016 toteutetussa tutkimuksessa.

Erityisesti kasvussa ovat olleet rahasto-osuuksien omistus, joita on enemmän kuin joka kolmannella varallisuutta omistavalla kotitaloudella.

-Rahastojen valtavirtaistuminen jatku. Kotitalouksista 34 prosenttia omisti rahastoja, kun kolme vuotta aiemmin 31 prosenttia. Kehitys luo hyvän pohjan myös suorien pörssisijoitusten valtavirtaistumiselle, kun yhä useampi on jo päässyt kynnyksen yli tililtä sijoittajaksi. Hyvin hajautetussa salkussa voi käyttää molempia.

Tilastokeskuksen uusimmassa 2019 tutkimuksessa ei vielä näy osakesäästötilien merkitys. Säästäminen osakesäästötileille lähti käyntiin vasta vuoden 2020 alusta.

Suomalaiskotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 euroa vuonna 2019. Se on siis vähemmän kuin vuonna 2016. Sen sijaan eniten varallisuuttaan ovat kasvattaneet kaikkein rikkaimmat kotitaloudet.

- Vain kotitalouksien rikkaimmalla kymmenyksellä nettovarallisuus nousi inflaatiota enemmän, kun muilla 90 prosentilla nettovarallisuus reaalisesti pieneni. Kehitystä selittää 2016-2019 vallinnut tuottoympäristö. Monilla kotitalouksilla hyvätkään sijoitustuotot eivät ole pystyneet neutralisoimaan asunnon arvon laskua, mutta rikkaimmilla sijoituksia on enemmän ja he ovat tässä ympäristössä olleet voittajia. Siksi on ymmärrettävää, että tilastoa on tulkittu mediaanin kautta. Jos kaikki kotitaloudet järjestettäisiin riviin nettovarallisuuden perusteella, mediaanikotitalous olisi juuri rivin puolivälissä. Heillä nettovarallisuus on kolmessa vuodessa reaalisesti laskenut 5,7 prosenttia.

On selvää, että varallisuuden kasvu painottuu vanhemmille ikäryhmille. Kaikkein rikkaimpia ovat mediaanilla mitattuna 65-74 –vuotiaat.

Myös koulutuksesta on hyötyä. Korkeakoulutetuilla on lähes kaksinkertainen määrä nettovarallisuutta keskiasteen tai perusasteen käyneisiin verrattuna. Sosioekonomisessa vertailuissa kaikkein rikkaimpia ovat maatalousyrittäjät. Heidän keskimääräinen nettovarallisuutensa on lähes viisinkertainen kaikkiin kotitalouksiin verrattuna.

Yllättävää on se, että pääkaupunkiseudun keskimääräinen nettovarallisuus ei ole maan korkein. Hajonta on toki pääkaupunkiseutulaisten kesken suurta, alueella asuvat nettovarallisuudeltaan sekä köyhin neljännes että rikkain neljännes.