Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Talous21.5.2021

Kysely: Lapsiperheissä säästäminen lapselle on suosittua – tilisäästämisen suosiota on vaikea ohittaa

Koronavuosikaan ei ole vähentänyt lapsiperheiden haluja säästää lapsilleen. Keskimäärin muutaman kymmenen euron säästö parkkeerataan edelleen tilille, ilmenee LähiTapiolan teettämästä kyselystä.Lue lisää sijoittamisesta

Pojat ja säästöpossut

Suomalaisissa lapsiperheissä lapselle säästämisen suosio on pitänyt pintansa talouden kovista ajoista huolimatta. LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan enemmän kuin puolet lapsiperheistä kertoo säästävänsä lapselleen tai lapsilleen.

Kun isovanhempien toiminta otetaan mukaan vastauksiin, kyselyn tulos lapselle säästämisestä keikahtaa päälaelleen. Kyselyn lapsiperheistä ja isovanhemmista 43 prosenttia kertoi säästävänsä lapsilleen tai lapsenlapsilleen. Puolet sen sijaan kertoi, ettei säästä jälkikasvulleen tai lapsenlapsilleen.

- Elämäntilanteet vaikuttavat lapselle säästämiseen. Vaikka monelle koronavuosi on ollut vaikea ja se on vaikuttanut monen perheen talouteen, vain harva on tinkinyt lapselle säästämisestään, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Vain harva säästää jälkikasvulleen ennen lapsen syntymää. Selvä enemmistö aloittaa säästämisen vasta lapsen syntymän jälkeen.
Perheen tulot vaikuttavat selvästi eniten intoon säästää lapsilleen. Eniten tienaavilla kyselyyn vastanneilla lapselle säästäminen on selvästi yleisempää kuin heillä, joilla tulot ovat pienet.

Kuvassa kyselyn tulokset säästätkö lapselle kysymykseen

Tili yhä totutuin parkkipaikka

Suomalaisten säästämät summat lapsilleen tai lapsenlapsilleen jäävät muutamaan kymmeneen euroon kuukaudessa. Kyselyyn vastanneista peräti kolme viidestä vastanneesta kertoi säästävänsä enintään sata euroa kuussa.

Rahastosäästäminen, osakeostot tai muut sijoitustuotteet ovat tulleet suomalaisille entistä tutummiksi sijoitusmuodoiksi. Tilisäästämistä ne eivät kuitenkaan edelleenkään voita. Kyselyn perusteella lapselle tarkoitetut säästösummat parkkeerataan edelleen tilille huonoista tuotoista huolimatta.

- Lapsille säästetään korostetun varovaisesti. Rahoilla ei selvästikään haluta spekuloida markkinoilla, jolloin niiden menetyskin voi olla mahdollinen, Nummiaro sanoo.

- Kyselyn perusteella vanhempien ja isovanhempien taloudellinen tilanne vaikuttaa myös lapsille tarkoitettujen säästöjen riski- ja siten tuottotasoon. Erinomaisesti toimeen tulevat muita enemmän muihin säästökohteisiin kuin tilille. Sen sijaan ostoksissaan tinkimään joutuvat luottavat pääasiassa tilisäästämiseen. Näiden välissä olevat perheet mielellään käyttävät tilin lisäksi rahastoja ja sijoitusvakuutuksia, eli sijoitustuotteita, joilla riskitasoa voi vaivattomasti ja hyvin hajautetusti nostaa.

Nummiaro muistuttaa, että pitkillä säästöajoilla muu kuin tilivaihtoehto on todennäköisesti tuottoisampi vaihtoehto. Nykykorkotasoilla tili ei tuota mitään ja inflaation noustessa tilillä olevan rahan ostovoima vain heikkenee. Sen sijaan muutamankin kymmenen euron kuukausittainen säästö esimerkiksi keskimääräistä markkinatuottoa tarjoavassa rahastossa ehtii kasvaa useisiin tuhansiin euroihin.

- Lapsille säästettäessä sijoitusaika on pitkä. Hallittu riskinotto kannattaa ehdottomasti, koska aika ehtii tasaamaan markkinoiden arvaamattomat huiput ja tuskastuttavat laaksot. Hallittu riski syntyy vaivattomimmin valmiiksi useisiin sijoituskohteisiin hajautetulla rahastolla ja säännöllisellä kuukausisäästämisellä. Hyötyä lisää vielä ajallinen hajauttaminen.

Kuvassa kyselyn tulokset kysymykseen miten säästät lapselle

Viisi keskeistä kysymystä lapselle säästämisestä

  • Millä tavoin voi säästää? Suomalaisten suosikki lapselle säästettäessä on säästötili. Pienillä säästösummilla pääsee myös kiinni erilaisiin rahastoihin. Lapselle voi avata arvo-osuustilin tai osakesäästötilin. Myös erilaiset sijoitusvakuutukset käyvät säästökohteina. Säästää voi myös yhdistelemällä edellisiä vaihtoehtoja.

  • Kannattaako säästää pitkään? Usein lapselle säästettäessä säästöaika on pitkä. Mitä aiemmin säästämisen aloittaa lapsen ollessa pieni, sitä todennäköisemmin säästöt kasvat säästöajan kuluessa. Koska säästöaika on pitkä, voi painottaa riskisempiä sijoituskohteita kuten osakkeita. Korkoa korolle –periaate hyödyttää eniten pitkillä säästöajoilla. Kokeile säästölaskurilla, mitä erilainen säästöaika, -summa ja tuotto-odotus vaikuttavat lopputulokseen täältä.

  • Kenelle säästetyt varat kuuluvat? Lapsen nimissä olevat varat ovat hänen. Kun lapsi täyttää 18-vuotta, hän voi päättää omasta varallisuudestaan itsenäisesti. Jos varat säilyttää säästäjän omissa nimissä, isompien varallisuuserien siirtäminen lapselle aiheuttaa helposti lahjaveroseuraamuksia.

  • Miten verotus toimii? Lapselle voi lahjoittaa ilman lahjaveroa yhteensä 4999 euroa kolmen vuoden välein. Tämä tarkoittaa enintään 138 euron kuukausittaista säästösummaa kolmen vuoden aikana per lahjanantaja.

  • Kuinka paljon voi säästää? Säästää voi kuinka paljon vaan. Jos vuosien saatossa käy niin, että lapsesi omaisuuden arvo ylittää 20 000 euroa, siitä pitäisi tehdä ilmoitus maistraatille. Tämän jälkeen lapsesi edunvalvojana sinun tulisi vuosittain raportoida lapsesi omaisuuden hoidosta ja sen kehittymisestä. Kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi, raportointivelvollisuus päättyy.

Lapselle kertyneet säästöt saattavat vaikuttaa joidenkin tukien saantiin. Ne kannattaakin selvittää, kun tukia hakee. Kun lapsi itse hakee esimerkiksi opintotukea, hänen saamansa pääomatulot kuten osingot ja myyntivoitot vaikuttavat opintotukeen. Mutta nämäkin tulot vain siinä tapauksessa, että tulot ylittävät 1000 euroa vuoden aikana.

Isovanhemmat ja esimerkiksi kummit säästävät mielellään lapsille. Esimerkiksi tilin avaaminen pankkiin lapsen nimissä ilman hänen huoltajiensa suostumusta ei onnistu. Lue lisää lapselle säästämisestä täältä.

LähiTapiolan kyselyn on toteuttanut Kantar TNS. Kyselyyn on vastannut kaikkiaan 1026 suomalaista, joista lapselle säästämistä koskevaan kysymyksiin on vastannut yhteensä 514 vanhempaa tai isovanhempaa. Kysely on toteutettu 15.-21.1.2021. Koko kyselyn tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.