Naapuri hankkii sähköauton – monessa taloyhtiössä pohditaan nyt latauspaikkoja
Sähköautojen yleistyminen on herättänyt monissa taloyhtiöissä keskustelun latauspisteistä. Taloyhtiöitä ohjaa myös uusi laki, joka tietyissä tilanteissa edellyttää latausvalmiuden rakentamista. Kokosimme yleiset kysymykset ja vastaukset aiheesta.
Monissa taloyhtiöissä saattaa tänä keväänä viritä keskustelu sähköautojen latauspaikoista. Yhtiökokouksessa tai sitä valmistellessa asukas voi tuoda esiin halunsa hankkia latauspiste tai asia voi nousta esiin taloyhtiön isojen remonttien yhteydessä.
- Taloyhtiöiltä tulee nyt kasvavissa määrin kyselyitä. Tähän on oikeastaan kolme syytä. Isoin on tietysti sähköisen liikenteen yleistyminen pikkuhiljaa myös Suomessa. Samaan aikaan uusi taloyhtiöitä koskeva laki ja valtion latausjärjestelmän hankintaan tarjoama tuki ovat herättäneet monet selvittämään asiaa, sanoo latausratkaisuja toimittavan Plugit Finland -yrityksen toimitusjohtaja Tommi Saarela.
- Täyssähköautojen ja etenkin ladattavien hybridien määrä kasvaa koko ajan, joten yhä useamman naapurustossa liikutaan sähköautoilla. Mahdollisuus kotilataukseen on monilla ratkaiseva kynnys sähköautoiluun siirtymiseen, joten uskon, että aihe on lähivuosina yhä enemmän esillä. Kiinnostus puhtaaseen liikkumiseen kasvaa, ladattavien autojen valikoima laajenee, ja niitä tuodaan paljon myös käytettynä ulkomailta, kertoo LähiTapiolan autopalveluista ja liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri.
Viime vuoden lopussa Suomen teillä liikkui
Miksi aihe pinnalla nyt?
Sykäys latauskeskustelun alkamiseen voi tulla taloyhtiössä monesta lähteestä. Usein joku osakas tai potentiaalinen taloon muuttaja on sähköautoilija ja tiedustelee latausmahdollisuutta. Taloyhtiö saattaa myös itse toimia etupainotteisesti ja haluta kehittää talon järjestelmiä palvelemaan tulevia tarpeita. Lataus saattaa tulla puheeksi myös remonttisuunnitelmien yhteydessä.
Viime marraskuussa astui voimaan
- Jotta remontti yltäisi tähän mittakaavaan, tulee siihen sisältyä esimerkiksi rakennukseen tehtävää putkiremonttia ja piha-alueen korjausta sekä lisäksi esimerkiksi lämmitys- ja sähköjärjestelmän remontti. Näin laajat yhtäaikaiset korjaushankkeet eivät ole taloyhtiöissä kovin yleisiä, joten luulen, että useammin latausjärjestelyitä lähdetään taloyhtiöissä miettimään omasta tarpeesta tai muiden remonttien yhteydessä, sanoo lakiasiantuntija Laura Lithenius Isännöintiliitosta.
Taloyhtiöiden latausinfran kehittämistä lykkii eteenpäin myös valtion tarjoama tuki. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Mistä aloittaa, paljonko maksaa?
Asiantuntijat suosittelevat taloyhtiöitä lähtemään liikkeelle tarpeen kartoituksesta. Kuinka paljon nykyinen sähköjärjestelmä kestää ja kuinka moni asukas olisi kiinnostunut latausmahdollisuudesta? Jotta ratkaisu olisi kaikille reilu, tulee yhteishankkeissa muistaa osakkaiden yhdenvertaisuus.
- Taloyhtiössä hanke alkaa yleensä asiantuntijan kartoituksella. Siinä selvitetään nykyisen sähköjärjestelmän kuormituskyky ja sen soveltuvuus latauskäyttöön. Suunnitelmia kannattaa tehdä ennemmin 20:n kuin kahden vuoden tähtäimellä: vaikka nykyisin vain yksi tai kaksi asukasta olisi kiinnostunut auton latauksesta, tilanne voi olla hyvin erilainen esimerkiksi vuosikymmenen päästä, sanoo Plugitin Saarela.
Taloyhtiöille ei löydy yhtä valmista ratkaisumallia latauksiin, koska yhtiöt ovat niin erilaisia. Autopaikkoja voi olla pihan lisäksi esimerkiksi autotalleissa tai pysäköinti järjestetty parkkihallissa tai yhdessä toisen taloyhtiön kanssa. Latausjärjestelyihin ja kustannusten jakoon vaikuttaa myös se, ovatko autopaikat osakkaan vai taloyhtiön hallinnassa.
Latausinvestointien hinnat vaihtelevat yksittäisen latauspistepäivityksen sadoista euroista suuren infrahankkeen kymmeniintuhansiin euroihin. Kaikki riippuu infran lähtötasosta ja muutostarpeista.
- Kaivuu-, kaapelointi- ja pinnoitustyöt ovat isoja kustannuseriä, joten jos piha tullaan jo muuten avaamaan toisen remontin yhteydessä, on latausvalmius järkevää asentaa silloin. Itse latauspisteet voi asentaa aluksi vain niitä tarvitseville ja laajentaa järjestelmää tarpeen mukaan, sanoo Saarela.
Esimerkiksi Plugitin myymät älykkäät latauslaitteet, jotka seuraavat sähköverkon kokonaiskuormitusta, maksavat asennuksineen noin 2000–2500 euroa per latauspiste. Kustannuksia voidaan jakaa taloyhtiöissä monella tavalla: esimerkiksi niin, että taloyhtiö vastaa perusinfrasta ja yksittäiset asukkaat latauspisteiden asennuksista sekä omasta sähkönkulutuksesta.
Myös nämä mietityttävät taloyhtiöissä
1) Voiko sähköautoa tai hybridiä ladata tavanomaisesta pistorasiasta tai lämmitystolpasta?
Kyllä voi, mutta se ei ole suositeltavaa jatkuvassa käytössä.
Yleistä on, että taloyhtiössä ensimmäiset sähköautoilijat hankkivat omalle autopaikalleen varsinaisen latauspisteen. Lämmitystolppa on myös mahdollista päivittää lataamiseen sopivaksi. Jos lataajia tulee monia, voivat sähköliittymän rajat tulla vastaan. Taloyhtiössä on myös varmistuttava, että verkko riittää kattamaan kaikkien asukkaiden sähkönkulutuksen, myös esimerkiksi yhtäaikaisen autojen lämmityksen.
2) Millainen laite on soveltuva sähköautojen päivittäiseen lataamiseen?
Sähköautojen lataamiseen tarkoitettujen laitteiden etuja ovat turvallisuus, tehokkuus ja nopeus. Pistoketyyppi on näissä laitteissa tarkoitettu nimenomaisesti sähköauton lataamiseen, ja järjestelmä havaitsee, jos auto ei ole kytketty verkkovirtaan turvallisesti tai järjestelmä uhkaa ylikuormittua. Älykkäillä latauslaitteilla on lisäksi mahdollista seurata yksittäisten käyttäjien sähkönkulutusta ja jopa hallinnoida maksuliikennettä. Vaihtoehtoisesti laskutusta voi hoitaa esimerkiksi isännöitsijä asukkaiden kanssa.
3) Uskaltaako sähköautojen latausinfraan investoida nyt vai kannattaako odottaa?
Suurimmat kustannukset syntyvät perusinfratöistä, joilla pärjää kauas tulevaisuuteen. Jos kiinteistön sähkökeskus, -liittymä tai -kaapeloinnit kaipaavat uudistusta sähköautojen lataamista varten, voi latausvalmius olla järkevää toteuttaa muun remontin yhteydessä. Infraan investointi ei sinänsä mene ”harakoille”, koska varsinaisia latauslaitteita voi lisätä myöhemmin tarpeen mukaan.
4) Voiko taloyhtiö hankkia alkuun esimerkiksi muutaman yhteisen latauspisteen?
Tämä on mahdollista. Kannattaa kuitenkin miettiä, millainen ratkaisu parhaiten palvelee asukkaiden päivittäistä lataustarvetta. Yhteisen latauspisteen ongelmana voi olla yhdenaikainen tarve pisteen käytölle. Koska sähköautoja ja hybridejä ladataan pääasiassa öisin, vuorottelu latauspisteellä voisi käytännössä tarkoittaa sitä, että ladattu auto pitäisi vaihtaa toiseen yöllä. Latausratkaisussa on hyvä miettiä myös sitä, miten sähkönkäytön kustannukset saadaan kohdistettua lataajan mukaan.
5) Liittyykö sähköautojen lataamiseen jotain riskejä?
Latausjärjestelmiin voi liittyä samaan tapaan turvallisuusriskejä kuin muihinkin kiinteistön sähkölaitteisiin tai -asennuksiin. Esimerkiksi paloturvallisuuden näkökulmasta onkin tärkeää, että autojen lataamiseen käytetään nimenomaan siihen tarkoitettuja ja toimivia laitteita. Riskejä voi liittyä esimerkiksi tilanteeseen, jossa autoa ladataan vanhasta, kuluneesta kotitalouspistorasiasta, eikä se kestä siihen kohdistuvaa kuormitusta ja pääsee ylikuumenemaan. Turvallisuussyistä sähköjärjestelmän kunto tulee aina selvittää ja asennustyöt teettää ammattilaisella, eikä viallisia laitteita koskaan tule käyttää.
LähiTapiolan koti- ja kiinteistövakuutusten suojeluohjeissa vaatimuksena on, että jos kiinteistön sähköverkkoa käytetään sähköautojen lataamiseen, on ennen latauksen aloittamista tarkistettava olemassa olevien asennusten soveltuvuus. Latauslaitteita on myös huollettava säännöllisesti.
6) Kuka vakuuttaa latauslaitteet taloyhtiössä?
Jos taloyhtiö asennuttaa sähköautojen latauspisteitä ja -laitteita asukkaiden käyttöön, on laitteisto vakuutettuna taloyhtiön kiinteistövakuutuksessa, kuten pysäköintipaikoilla olevat lämmitystolpatkin. Jos sen sijaan yksittäinen taloyhtiön asukas asennuttaa itselleen sähköauton latauslaitteen, on se sekä siihen mahdollisesti kuuluva pistoke asukkaan vastuulla. Jälkimmäisessä tapauksessa latauslaite kuuluu asukkaan kotivakuutukseen samaan tapaan kuin huoneiston sisäpuolella tehdyt varustelutason parannukset ja lisäykset.
Asiantuntijoina LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri ja kehityspäällikkö Anu Paavilainen, Plugit Finlandin toimitusjohtaja Tommi Saarela ja Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius. Lisäksi lähteenä käytetty mm. Motivan Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon -opasta, Seskon Sähköajoneuvojen lataussuositusta sekä Tukesin Sähköautojen latausturvallisuus -ohjetta.