Työelämä8.12.2020Terveyden uskotaan olevan suurin este eläkeiän työnteolle – suhtautuminen yli 60-vuotiaisiin työntekijöihin vaihtelee Terveyden uskotaan olevan suurin este eläkeiän työnteolle, arvelevat monet työelämässä olevat ihmiset, selviää Konkari 2020 -kyselystä. Siihen vastanneista nykyisistä eläkeläisistä kuitenkin vain alle puolet mainitsee terveyden olevan esteenä työnteolleen. Kyselyn mukaan yli 60-vuotiaiden osaamista arvostetaan työpaikoilla, mutta näkemyseroja löytyy eri ikäisten välillä.

Tällä hetkellä monet työelämässä olevat uskovat terveyden olevan suurin este aikanaan eläkeajan työnteolle, selviää Konkari 2020 -kyselystä, jossa selvitettiin eri ikäisten ihmisten ajatuksia työstä, tulevasta eläkeajasta ja yli 60-vuotiaiden ”konkari” työntekijöiden arvostuksesta.

Kyselyyn vastanneet pitivät terveyttä ylivoimaisesti suurimpana esteenä eläkkeellä työskentelylle, mutta alle 55-vuotiaat vastaajat uskovat terveystilan olevan merkittävämpi este kuin, mitä heitä vanhemmat vastaajat ajattelevat. Kuitenkin Konkari 2020 -verkkopaneeliin vastanneet eläkeläiset eivät nähneet terveyttään työnteon esteenä.

- On hyvin ymmärrettävää, että oma terveys ja sen riittävyys arveluttavat, etenkin jos oma työ on sillä hetkellä fyysisesti tai psyykkisesti kuormittavaa. Ja toisaalta eläkkeellä on enemmän aikaa huolehtia omasta kunnosta ja harrastaa, joten silloin terveyden ei enää nähdä estävän työskentelyä, vaan muut asiat saattavat tulla työntekoa tärkeämmäksi, kertoo LähiTapiolan johtava asiantuntija Eija Prosi-Suuperko.

- Ihmisistä välittävät työnantajat panostavat henkilöstön terveyden ylläpitämiseen, esimerkiksi panostamalla työntekoa tukeviin työolosuhteisiin, moniin työkykyä ylläpitäviin toimiin, toimivaan työterveyshuoltoon ja sairauskuluvakuutuksiin sekä kannustavat ja tukevat liikuntaan, Prosi-Suuperko jatkaa.Eläkeikä ei ole nuoremmilla välttämättä tiedossaKyselyyn vastanneista noin 40 prosenttia on kiinnostunut tekemään töitä eläkeiässä, toisaalta neljäsosa kaikista vastanneista kertoo jäävänsä eläkkeelle heti, kun se on mahdollista. Yhtä moni vastanneista aikoo tehdä töitä jossakin muodossa niin pitkään kuin mahdollista. Tuleva eläkeikä ei alle 55-vuotiailla ollut kovin selvästi tiedossa.

- Usein eläkeasioihin havahtuu vasta päälle viisikymppisenä. Etenkin nuorempana moni ajattelee jäävänsä eläkkeelle heti, kun se on mahdollista. Vasta lähempänä eläkeikää tuleekin ajatelleeksi, ettei töiden teosta ehkä haluakaan täysin luopua. Työnantajien tulisi panostaa työn muokkaukseen niin, että eri tilanteissa olevat ihmiset voisivat työskennellä. Olisi tärkeää, että niille, jotka haluavat tehdä töitä, löytyisi siihen mahdollisuuksia. Aina tietenkään se ei ole työn luonteen vuoksi mahdollista. Taloudellinen riippumattomuus tärkeä syyNe, jotka haluavat työskennellä vielä eläkkeellä, perustelivat valintaansa etenkin taloudellisilla syillä, työn kiinnostavuudella ja työyhteisön merkityksellä sekä mielenvirkeyden ylläpitämisellä. Enemmän kuin kuusi kymmenestä vastaajasta nimesi taloudellisen riippumattomuuden asiaksi, josta ei haluaisi luopua eläkkeellä. Vanhemmilla vastaajilla ajanvietto perheen ja lastenlasten kanssa korostui vahvasti tärkeänä asiana, josta ei haluttaisi luopua. Puolestaan alle 55-vuotiaat vastaajat nostivat oman ajan niiden asioiden joukkoon.

- Jokaisen olisi hyvä pohtia jo riittävän ajoissa eläkeajan toimeentuloaan. Olisi hyvä olla selvillä esimerkiksi siitä, millaista eläkettä aikanaan saa. Esimerkiksi pidentämällä työuraa omaa eläkettään voi nostaa, mikä on koko yhteiskunnan näkökulmasta hyvä asia. Omaan eläkeaikaan voi varautua myös erilaisilla täydentävillä lisäeläke- tai säästämisen ratkaisuilla. Tärkeintä on miettiä vaihtoehtoja ja tehdä toimenpiteitä hyvissä ajoin ennen eläkeikää.Konkareihin suhtautuminen vaihteleeSe, miten yli 60-vuotiaat työntekijät nähdään työpaikoilla, vaihtelee. Kyselyyn vastanneet arvostavat pääosin näitä konkareita. Yli 90 prosenttia vastaajista kokee, että konkaritekijöillä on hyödyllistä kokemusta ja osaamista. Yli 55-vuotiaat kyselyyn vastaajat arvostavat konkareita nuorempia enemmän.

Erot mielipiteissä kuitenkin korostuivat kysyttäessä muista asioista. Esimerkiksi 81 prosenttia yli 55-vuotiaista vastaajista ajattelee, että yli 60-vuotiaat voivat neuvoa ja opastaa muita, nuoremmista vastaajista näin ajattelee 73 prosenttia. Suurin kahtiajako mielipiteissä näkyi kysyttäessä siitä, ymmärtävätkö yli 60-vuotiaat hyvin asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmaa. Yli 55-vuotiaista vastaajista 76 prosenttia on sitä mieltä, että konkaritekijät ymmärtävät hyvin asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmaa. Alle 55-vuotiaista vastaajista samoin ajattelee puolet.

-  Työyhteisöissä olisi tärkeää, että niissä on eri-ikäisiä ihmisiä erilaisilla kokemuksilla. Usein silloin saadaan monessa asiassa parhaat lopputulokset. Johtamisen tulisi olla oikeudenmukaista, työntekoa tukevaa ja ihmisiä arvostavaa.

Erot ajatuksissa näkyvät myös siinä, miten yli 60-vuotiaiden hyödyllisyys työpaikoilla koetaan. Nuoremmista vastaajista joka kymmenes on sitä mieltä, että konkarit hidastavat työn tekemistä ja hieman suurempi joukko heistä on myös sitä mieltä, ettei konkareilta löydy tänä päivänä vaadittavaa osaamista. Yli 55-vuotiaat vastaajat eivät ajattele yhtä kielteisesti.

- Jokaisen osaamisesta tulisi työpaikoilla huolehtia ja pitää sitä yllä kaikenikäisiä huomioiden. Totta kai myös työntekijöillä itsellään on vastuu oman osaamisensa ylläpidosta, Prosi-Suuperko toteaa.Konkari 2020 -kyselyn toteutti Nextmile maalis-huhtikuussa 2020 Corefiner Oy:n nettipaneelin kautta, jossa oli 1 530 vastaajaa. Lisäksi kysely toteutettiin Elisan, Mehiläisen, Rambollin, Sarastia Rekryn ja S-ryhmän organisaatioissa. Yhteensä vastaajia oli 5 945 ikähaarukaltaan 20-80-vuotiaita. Kyselyyn vastaajat painotettiin lähemmäs eläkeikää: 20-54-vuotiaita oli 38 % ja yli 55-vuotiaita 62 %. Kyselyn rahoittivat LähiTapiola, Elisa, Mehiläinen, Ramboll, Sarastia Rekry, S-ryhmä ja Nextmile.

Ajankohtaista

Elämänturva12.12.2024Sairauspäivärahan leikkaus osuu tuhansilla euroilla keskituloisiin – pitkä sairastuminen vie tuloista yli kolmanneksen mediaanipalkallaKelan sairauspäivärahan laskentaa muutetaan 1.1.2025. Leikkaus tietää keskimäärin 17 prosentin vähennystä sairauspäivärahan määrään sen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa. Sairastuminen on taloudellinen tuplariski, ja hoidon viivästyminen voi tietää nopeasti kertautuvaa toimeentulo-ongelmaa.Elämänturva11.12.2024Green Cardin voi esittää vuoden alusta alkaen myös digitaalisestiGreen Cardin eli Vihreän kortin voi esittää 1.1.2025 alkaen joko paperisena tai suoraan mobiililaitteen kuten matkapuhelimen näytöltä. Uudistus tuo joustavuutta kuljetusyrityksille sekä niille, jotka matkustavat omalla ajoneuvolla Suomen rajojen ulkopuolelle. Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.

Katso lisää ajankohtaisia