Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Talous4.11.2020

Ehtiikö kuusikymppinen aloittaa eläkesäästämisen? – ekonomistin neuvot eläkeiän lähestyessä

Eläkeikä ja siihen varautuminen voivat tuntua kaukaisilta ja siksi oman eläkkeen lähestyminen voi päästä yllättämään. Jos omaan eläkkeelle jäämiseen havahtuu vain muutamaa vuotta aiemmin, ehtiikö enää aloittaa säästämistä? Kokosimme ekonomistin neuvot eläkeikää lähestyvälle.

Suomalaisten enemmistö kertoo varautuneensa taloudellisesti vanhuuden varalle. Rahaa säästetään tyypillisesti eläkkeelle rahastoon, eläkevakuutukseen tai tilille. Kysyimme LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiarolta neuvoja taloudelliseen varautumiseen eläkeikää lähestyvälle.

- Suomalaiset ovat melko laajasti oivaltaneet, että eläkeikään kannattaa varautua taloudellisesti mahdollisuuksien mukaan. Tyypillisesti eläkkeellä käytettävissä olevat tulot putoavat ansiotöistä maksettavaan palkkaan verrattuna. Vastaavasti myös menot muuttuvat esimerkiksi lisääntyneen vapaa-ajan ja matkustelun tai terveyteen ja hoivaan liittyvien kulujen vuoksi, sanoo Nummiaro.

Mitä jos oma eläkeikä häämöttää jo muutaman vuoden päässä, vieläkö kannattaa aloittaa säästäminen?

- Säästämisen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Jos eläkeikään on vain muutama vuosi, eikä säästöjä ole vielä karttunut, on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan omia tuloja ja menoja. Menoista tinkimällä voi kerryttää arjen varapuskuria yllätysten varalle ja samalla menoista karsiminen auttaa myös sopeutumaan eläkevuosien pienempiin tuloihin, Nummiaro sanoo.

- Eläkeiän lähestyessä sijoittamisen kannalta ongelmaksi voidaan kokea, että aikaa on vähemmän ja sen vuoksi riskiä ei uskalla ottaa, jolloin säästöille kertyvä tuottokin on vaarassa jäädä heikommaksi. Toisaalta esimerkiksi viisikymppisellä voi olla eläkeiän alkuun vielä melkein 20 vuotta. Siinä voi olla aikaa säästä kyllästymiseen asti, joten kyllä siinä vielä suhdannevaihtelutkin ehtivät tasaantua ja riskiä voi ottaa enemmän, Nummiaro sanoo.

Näin paljon keskipalkkaisen pitäisi säästää säilyttääkseen eläkkeellä työajan ansiotason

Tutustu alla olevista esimerkeistä, kuinka paljon pitäisi kuukaudessa säästää, jos haluaa eläkkeellä säilyttää saman tulotason kuin palkkatyössä. Esimerkit on laskettu keskiansioiselle 3 400 euron bruttopalkkaa kuukaudessa saavalle henkilölle, joka aloittaa säästämisen 40-, 50- tai 60-vuotiaana ja hänellä on 5 000 euron säästöt valmiina. Kuukausisäästöjen on laskettu kasvavan 2 % reaalituotto-oletuksella eläkeaikaan asti. Lisäksi oletamme, että kertyneet säästöt kasvavat 1 % reaalituotto-oletuksella eläkkeen alettua. Reaalituotto-oletus tarkoittaa, että tuotto-oletuksessa huomioidaan inflaation vaikutus, eli ostovoiman heikkeneminen, tuotto-oletusta alentavana tekijänä.

Kuva, jossa LähiTapiolan verkkosivuilta löytyvästä laskurista esimerkit eläkesäästämisen aloittamisesta 40-, 50- tai 60-vuotiaana.

Esimerkit on laskettu LähiTapiolan laskurilla, jolla voi arvioida omaa eläkeajan tulotasoa ja siihen varautumista.

- Esimerkit osoittavat hyvin sen kuinka nuorempana säästämisen ja sijoittamisen aloittavien etuna on pitkä sijoitusaika, joka valjastaa korkoa korolle -voimat. Vanhemmalla iällä etuna puolestaan voi olla isompi kuukausisäästömahdollisuus. Palkka voi olla korkeampi ja toisaalta asuntolainan lyhentäminen ja perhe-elämän arkikulut eivät välttämättä enää rasita omaa taloutta samalla tavoin kuin aiemmin, Nummiaro sanoo.

Sijoittamista kannattaa jatkaa myös eläkkeellä

Nummiaro muistuttaa, että elinajanodotteen pidentyminen heijastuu myös säästämisen tavoitteisiin. Säästösumman ei välttämättä tarvitse olla kasassa heti eläkeiän alkaessa, vaan sijoittamista voi jatkaa eläkkeelläkin.

- Vaikka perinteisesti on neuvottu, että eläkeikää lähestyvän kannattaa vähentää riskipitoisia sijoituskohteita sijoitussalkustaan, ei välttämättä eläkkeelläkään kannata ryhtyä täysin varman päälle pelaavaksi sijoittajaksi, Nummiaro sanoo.

Nummiaron mukaan omien sijoitusten riskiä on syytä tarkastella ja pienentää ikääntyessä. Tähän kannustaa erityisesti se, että äkilliset rahan tarpeet saattavat tulla sijoitusmarkkinoiden laskujen kanssa juuri samaan aikaan. Tällöin suhdanteiden tasoittumista ei ehditä odotella ja vuosien aikana säästetty puskuri voi tosipaikassa osoittautua budjetoitua pienemmäksi.

- Kaikille säästäjille ja sijoittajille ei tarvitse käydä sama lippalakki. Voi tehdä juuri päinvastoin kuin perussääntö, eli ottaa riskiä sitä enemmän mitä vähemmän on oletettua sijoitusaikaa. Tällöin maksimoi tuottomahdollisuudet eli voi ikään kuin voittaa aikaa. Tällöin kuitenkin riski tulee ymmärtää ja hyväksyä. Tuotto voi jäädä myös pieneksi, jopa tappiolliseksi lyhyellä jänteellä. Silloinkin varoja on säästössä hyvin todennäköisesti enemmän kuin säännöllisesti lottoamalla, Nummiaro toteaa.

Ekonomistin kolme neuvoa eläkeikää lähestyvälle

1. Työura venyy. Elinajan pidentyessä on luontevaa, että myös työurat pidentyvät. Työ kerryttää eläkettä ja mahdollistaa omaehtoisen säästämisen eläkevuosien turvaksi tai haaveiden toteuttamiseen. Panosta työkyvyn ylläpitämiseen.

2. Tasapainoinen arkibudjetti. Eläkkeelle jäädessä tulot tippuvat huomattavasti, joten tasapainoisen arkibudjetin avulla puskuri ei kulu heti eläkeajan ensivuosina. Omaa budjettia kannattaa tarkastella ja sopeuttaa jo ennen eläkkeelle jäämistä. Esimerkiksi matkoihin tai remonttiin varatut säästöt ovat asia erikseen.

3. Sijoittaminen jatkuu. Eläkkeelläkin rahat voivat jatkaa työtään sijoitusmarkkinoilla, jolloin puskuri kestää pidempään. Riskiä kannattaa kuitenkin pienentää, jotta laskumarkkinat ja äkilliset rahantarpeet eivät yllätä samaan aikaan.