Työpaikan oma valmentaja tukee treenissä, nukkumisessa ja johtamisessa – ”Koneella istuminen kuormittaa yhä useampia henkisesti”
Elias Huhtinen aloitti keskellä koronakevättä vakuutusyhtiö LähiTapiola Keski-Suomen hyvinvointivalmentajana. On poikkeuksellista, että yritys palkkaa kokopäiväisen valmentajan työntekijöidensä tueksi. Huhtinen painottaa, ettei tietotyö ole haaste vain vähäisen liikkumisen vaan myös mielen jaksamisen kannalta.
Kahdeksan viikkoa. Hikiliikuntaa 20 minuuttia kolme kertaa viikossa. Joka viikolla jokin bonustehtävä: tee yhteensä 500 punnerrusta, sulje kaikki ruutulaitteet tunti ennen nukkumaanmenoa, käy taukokävelyillä. Haasteviikkojen päätteeksi kesäbonus: syö mansikoita, uusia perunoita ja jäätelöä viikon aikana.
Näillä eväillä alkoi hyvinvointivalmentaja Elias Huhtisen työ loppukeväästä LähiTapiola Keski-Suomessa Jyväskylässä. Hän järjesti 8-viikkoisen liikunta- ja hyvinvointihaasteen yrityksen noin 120 työntekijälle. Eri puolilla maakuntaa tiimit paikallistoimistoilta kilpailivat leikkisästi keskenään. Suoritukset raportoitiin etäyhteydellä. Voittaja sai hemmottelupäivän mökillä.
- Ajattelin haastekisan alussa, että innostuukohan tästä kukaan, koska olin ihan uusi tyyppi. Helposti ihmisiä ärsyttää, kun joku ulkopuolinen tulee kertomaan, että näin kannattaisi tehdä. Lopulta liikuntaosuuksien osallistumisprosentti nousi yli 90 prosentin, mikä oli ihan mahtavaa, kertoo Huhtinen.
Hän etsi HR-asiantuntijan kanssa aluetoimistoilta kapteeneita, jotka innostivat paikallisesti muita mukaan.
- Uskon positiiviseen paineeseen eli siihen, että ihmisiä kannustetaan tekemään osana ryhmää. Toivon, että jokainen kokisi, että hänen suorituksensa on tärkeä – myös laajemmin työyhteisössä. Meidän kaikkien hyvinvointi on lopulta osa yrityksen hyvinvointia.
30-vuotiaan Elias Huhtisen työtä on pitää huolta muiden fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Hän aloitti huhtikuussa LähiTapiola Keski-Suomen kokopäiväisenä sisäisenä valmentajana. Toistaiseksi työhön on kuulunut muun muassa webinaareja, yksityisvalmennuksia, lajikokeiluja ja digitaalista juoksukoulutusta. Teemat vaihtelevat liikunnasta nukkumiseen, ravinnosta ajanhallintaan.
Keskeistä on myös muutosvalmennus: auttaa ihmisiä miettimään omia tapojaan ja sitä kautta löytää keinoja parantaa omaa vointiaan. Valmentaja tukee työntekijöitä oman työn johtamisessa ja esimiehiä muiden työn luotsaamisessa.
Koronapandemia ja etätyösuositus eivät helpottaneet aloitusta – mutta tekivät valmennuksesta kenties sitäkin tärkeämpää.
- Jälkikäteen ajateltuna Eliaksen mukaantulo juuri korona-aikaan oli oikea lottovoitto. Tuki työntekijöille on ollut merkittävä poikkeusaikana, kertoo LähiTapiola Keski-Suomen toimitusjohtaja Teemu Toivanen.
Huhtinen muistuttaa, että korona-aikana lisääntynyt tieto- ja etätyö voivat olla hyvin kuormittavia. Siinä missä teknologia on tehnyt meistä aiempaa tehokkaampia, se on myös tuonut työskentelyyn lisää ärsykkeitä. Niska- ja hartiakipujen ohella koneella istuminen kuormittaa paljon aivoja.
- Tapaan työssäni ihmisiä, jotka tuntevat syyllisyyttä siitä, että ovat väsyneitä työpäivän jälkeen, vaikka ovat tehneet ”vain istumatyötä”. Silloin on tärkeää muistuttaa, että myös tietotyö voi olla hyvin raskasta, eikä sen jälkeen välttämättä jaksa esimerkiksi liikkua. Ei kyse ole laiskuudesta, sanoo Huhtinen.
Pysyvästi talossa – harkittu satsaus
Harvaan yritykseen on palkattu oma sisäinen valmentaja. Tyypillistä on ostaa työhyvinvointipalveluita silloin tällöin ulkopuolelta. Näin toimittiin aiemmin myös LähiTapiola Keski-Suomessa. Mistä muutos?
Toimitusjohtaja Toivanen kertoo, että yrityksessä oli havaittu kasvanut tarve tukea ja kehittää henkilöstön hyvinvointia.
- Meillä on ollut paljon uudistuksia, kuten järjestelmäuudistus ja toimintatapojen muutoksia, mikä haastaa henkilöstön jaksamista. Aiemmin ulkoisten kumppaneiden palvelut eivät myöskään ole tuntuneet riittävän vaikuttavilta, koska harva sitoutuu niihin, jos projektit ovat lyhytaikaisia. Oma valmentaja voi todella tuntea toimintamme ja henkilöstömme ja näin työskennellä myös ennakoivasti, ei vain jälkikäteen reagoiden, sanoo Toivanen.
Valmentaja Huhtisella on omaa kokemusta aikajänteen merkityksestä. Hän työskenteli aiemmin juuri työhyvinvointipalveluita tarjoavassa yrityksessä. Taustalla on myös urheilijoiden fysiikkavalmennusta ja opinnot liikuntapedagogiikasta.
- Yksittäisten valmennusvierailujen jälkeen neuvot eivät välttämättä siirry käytäntöön. Täällä voin kysyä kahvihuoneessa, miten jollakulla menee ja onko aiemmista keskusteluista ollut apua. Suurin arvo on juuri läsnäololla: voin auttaa viemään tietoa osaksi ihmisten arkea. Kyllä ihmisillä jo on paljon tietoa terveellisistä elämäntavoista, mutta moni tarvitsee tukea niiden omaksumiseen.
Onko sinulla tiedossa kaltaisiasi valmentajia muissa yrityksissä?
- Tiedän, että yksittäisissä yrityksissä on työpaikkaliikuttajia tai liikunnanohjaajia. Näin laajasta hyvinvointivalmentajan tehtävästä en ole kuitenkaan aiemmin kuullut. Jos nyt tässä sanon, että olen kokopäiväisenä valmentajana ensimmäinen, niin joku varmasti ilmoittaa, etten ole. Mieluusti kuulen kollegoista ja jaan ajatuksia valmennuksesta!