Lennokkipoika Olavi Lumes puolusti Stadionin tornista Suomen itsenäisyyttä
Talvisodan loppumetreillä alkukeväästä 1940 Suomen ilmapuolustusliitto hankki jäsenistöä osana Helsingin Messuhallissa järjestettyä sotasaalisnäyttelyä, jossa esiteltiin toimintaa ja kalustoa. Näyttelyn yhteydessä pidettiin joka ilta klo 18-21 lennokkikerho, jossa helsinkiläispojat rakensivat lennokkeja. Näitä lennokkeja hyödynnettiin päivisin lentonäytöksissä, joissa taitavat nuoret lennokkipojat esittelivät lennokkiosaamistaan. Palkkioksi pojat saivat sota-aikaan harvinaisen kupin kahvia ja piparkakun.
Yksi lennokkikerhoon osallistuneista pojista oli 15-vuotias Olavi Lumes. Hän oli ollut pienestä asti kiinnostunut lentokoneista ja lennokeista, ja oli ahminut kirjakaupalla tietoa eri konetyypeistä ja lentämisestä. Kiinnostuksen myötä osaaminen ja tieto kasvoivat. Näyttely toimi oivana paikkana hioa ja esitellä taitojaan. Tämän seurauksena Santahaminan ilmatorjuntakoulusta pyydettiin lennokkipoikia lennättään maaliliidokkeja koulun harjoitusammunnoissa.
Vuoden 1941 kesällä silloinen IT-koulun johtaja majuri Eino Tuonpo keksi, että taitavat maalilentäjäpojat tuntevat harrastuksensa myötä hyvin myös eri konetyypit. Niinpä juuri 17 vuotta täyttänyt Olavi Lumes lähetettiin polkupyörällä Viikin luolaan, jonka toimistossa hänet 7.7.1941 värvättiin sotilaspojaksi. Päivärahoja ei herunut, mutta seitsemän pöllitupakkaa ja seitsemän sokeripalaa kuului päiväannokseen. Lisäksi värväysajan sai laskea myöhemmin asepalveluksen palveluspäiviksi.
Olavin tehtävä oli tunnistaa hälytyksen sattuessa viholliskoneita ilmatorjuntalottien havaintojen perusteella. Työtä tehtiin vuorotta yöt ja päivät, eikä tunnistustehtävissä ollut muita. Siksi Olavi käytännössä asui Stadionin tornissa. Ruoka ja WC olivat alhaalla, mutta Olavin onnistui kuljettaa tornin hissitasanteen odotushuoneeseen kaksi penkkiä ja painimatto, jossa hän nukkui hälytysten välit. Havainnon tehtyään lotat kipusivat tornin näköalatasanteelta herättämään Olavin tunnistamaan konetyypit.
- Muistan erään usvaisen aamun, jolloin tornistamme näkyivät meidän lisäksemme ainoastaan Kallion kirkko ja Johanneksen kirkko. Ollaan pilvipeiton päällä, sanoin lotille. Ilman lämmetessä usva alkoi kuitenkin nousta, ja samalla kaupungin päälle alkoi muodostua aukko. Siinä hetkessä lännestä alkoi kuulua surinaa, Olavi muistelee.
- Ilmatorjunta suuntasi lottien ohjeesta 37 tykkiä usvassa olevaan aukkoon. Sitten odotettiin. Yht’äkkiä aukosta sukelsi kuusi pommikonetta vain muutaman sadan metrin päässä Stadionista. Nyt kontilleen, minä huusin lotille, mutta katsoin, että vaikka pommit irtosivat, ne menevät ylitse. Stadioniin ei osunut, mutta sen sijaan Aleksis Kiven koulu sai täysosuman.
Vuorotta tehtävää tähystystä jatkui useamman kuukauden. Kerran, kun pommeja osui lähelle Olavin kotia, sai hän luvan juosta kesken päivän kotiin katsomaan, että siellä oli kaikki hyvin. Pommit olivat pudonneet vain muutaman sadan metrin päähän Olavin kotitalosta.
TK-kuvaaja Reino Tenkanen piirsi Taivaskalliolla 26.-27.2.1944 näkymän Helsinkiin. Ilmatorjunta esti satojen lentojen pääsyn kohteeseen. Helsinki pelastui suurtuholta.
- Pidemmän päälle jatkuva passissa olo kävi tietysti raskaaksi, ja onneksi minä sainkin myöhemmin oikeuden hankkia avukseni 10 lennokkipoikaa samoihin tehtäviin. Homma toimi hienosti, paitsi että joku keksi, etteivät pojat osanneet käyttäytyä sotilaallisesti. Sitä varten hankittiin Stadionille kokelas valvomaan ja opettamaan sotillaallista toimintaa.
80 vuotta suomalaista urheiluhistoriaa
Olympiastadionin vaikuttavin elementti, 72 metrin korkeuteen kurkottava torni on paitsi Helsingin symboli, myös valtakunnallisesti merkittävä suomalaisuuden ilmentymä sekä kansallinen monumentti. Rakennus valmistui 1938 Olympialaisia varten ja piti olla käytössä vuonna 1940. Sota muutti kuitenkin suunnitelmat.
Jatkosodassa Stadionin tornia käytettiin ilmavalvontaan. Tornissa on tiettävästi edelleen 2 sentin paksuiset metallilevyt, jotka suojasivat lottia ja sotilaspoikia.
LähiTapiola ja Olympiastadion allekirjoittivat elokuussa 2018 sopimuksen laajasta yhteistyöstä. Elämänturvayhtiö LähiTapiola haluaa olla mukana turvaamassa tätä tärkeää palaa Suomen urheiluhistoriaa ja edistää kaikkien suomalaisten kiinnostusta urheilua, liikuntaa, historiaa ja kulttuuria kohtaan.
Asiakkaiden omistamana keskinäisenä elämänturvayhtiönä LähiTapiola haluaa kantaa kortensa kekoon yhteisen hyvän puolesta. Jokainen LähiTapiolan 20 alueyhtiöstä auttaa oman alueensa asukkaita voimaan paremmin ja olemaan turvassa. Vuonna 2017 LähiTapiolan asiakkaat olivat meidän kauttamme mukana tukemassa monia yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita ja lahjoituksia ryhmän tasolla yli miljoonalla eurolla, ja alueyhtiöiden kautta moninkertaisesti.
Ensi keväänä 95 vuotta täyttävä Olavi Lumes on suomalainen ilmailualan vaikuttaja. Hän hoitaa edelleen vuonna 1955 perustamaansa Suomen Lennokki Ky -lennokkitarvikekauppaa Helsingin Metsälässä. Lumekselle myönnettiin 2014 lentokapteenin arvo yli 70 vuoden aktiivisesta työstään suomalaisen ilmailun ja lennokkitoiminnan hyväksi. Hän on ollut myös aktiivinen suomalaisissa purjelento- ja ilmailuhistoriapiireissä. Lumes toimi jatkosodan aikana ensin Olympiastadionin tornissa lentokoneiden tunnistajana ja myöhemmin Helsingin ilmatorjunnan Käpylän Käpy-patterin radistina.