Kannattaako lapsilisät säästää vai kuluttaa? Asiantuntija antaa vinkit fiksuimpaan säästötapaan
LähiTapiolan kyselyn mukaan enemmän kuin kaksi kolmesta äidistä säästää jälkikasvulleen. Lapsille säästävistä perheistä yli puolet säästää lapsilisiä. Pienestäkin säästösummasta voi kertyä kymmenien tuhansien eurojen potti.
Lapsille säästäminen on yleistä. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan 48 prosenttia lapsiperheistä sanoi säästävänsä lapsilleen. Etenkin naiset ovat innokkaita säästäjiä. Naisista 69 prosenttia sanoi säästävänsä jälkikasvulleen. Kaikkiaan kysymykseen vastasi 188 suomalaista.
Lapselle säästäminen on usein pitkäjänteistä. Siksi säästöissä voi painottaa riskisempiä sijoituskohteita, kuten osakkeita. Pitkäjänteisellä, kymmenen vuotta ylittävällä sijoitusajanjaksolla laskukaudet ehtivät normaalisti tasoittua.
Moni säästää lapselle lapsilisiä. Kyselyssä 52 prosenttia lapsilleen säästäjistä eli 47 vastaajaa sanoi säästävänsä lapsilisistä. 48 prosenttia säästäjistä sanoi, että he säästävät muita tuloja kuin lapsilisiä.
Iso osa säästäjistä karttaa riskiä: kolmannes vastaajista sanoi tekevänsä pankkitalletuksen. Hieman yli neljännes sijoitti lapsilisiä osakkeisiin, joukkovelkakirjalainoihin tai rahasto-osuuksiin. Yksi prosentti sanoi käyttävänsä lapsilisiä kiinteistösijoittamiseen. Vastaajista etenkin miehet sijoittivat lapsilisiä muualle kuin pankkiin.
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä lapsilisät ovat monella tapaa ihanteellinen säästämistapa. Lapsilisiä kertyy kuukausittain aina lapsen 17 ikävuoteen saakka. Yhteensä säästämiskuukausia on 204. Pitkä sijoitusaika takaa hyvän ajallisen hajautuksen. Korkoa korolle -efektin ansiosta säästöille syntyy myös mukavasti tuottoa, kun säästöaika on pitkä.
- Sijoitushorisontti on pitkä, jolloin uskaltaa sijoittaa tuottohakuisesti, kun aika ehtii tasoittamaan suhdanne- ja sijoitussyklien vaihtelut. Lisäksi aika valjastaa myös korko korolle voimat, Nummiaro sanoo.
Pienestäkin säästösummasta kertyy iso potti
Monessa lapsiperheessä lapsilisät menevät elämiseen. Yleisin lapsilisien käyttötarkoitus on perheen yleiset menot. Myös lasten vaatteet ja harrastukset nielevät osansa lapsilisistä. Lapsilisän määrä on tällä hetkellä 94,88 euroa kuukaudessa ensimmäisestä lapsesta. Lisän määrä kasvaa lapsiluvun mukaan. Toisesta lapsesta lisä nousee 104,84 euroon kuukaudessa.
Viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta lapsilisä on 172,69 euroa kuussa. Lapsilisät ovat verotonta tuloa.
Perheen tulotaso ei vaikuta lapsilisien määrään. LähiTapiolan kyselyssä vastaajien tulotaso vaikutti vanhempien mahdollisuuksiin säästää lapselle. Lähes kaksi kolmesta ylempään keskiluokkaan kuuluvasta vastaajasta sanoi säästävänsä jälkikasvulleen.
Jos säästömahdollisuuksia on, pienikin säästösumma kerryttää ison potin vuosien kuluessa. Korkoa korolle -periaate kasvattaa säästösummaa. Esimerkiksi jos säästäjä säästäisi 17 vuotta kuukausittain puolet ensimmäisen lapsen lapsilisää vastaavan määrän eli 47,44 euroa, kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa tarjoavassa sijoituskohteessa hänelle olisi kertynyt säästöajan loputtua 20 036 euroa.
Yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro muistuttaa, että lapselle säästämisessä säännöllisyys ja pitkäjänteisyys ovat avainasemassa. Kuukausisäästäminen on myös verotuksellisesti tehokasta.
- Lapselle voi lahjoittaa verovapaasti alle 5 000 euroa kolmen vuoden aikana. Esimerkiksi ensimmäisestä lapsesta saatava lapsilisä 94,88 euroa kerryttää kolmessa vuodessa 3 416 euroa. Jos haluaa merkitä esimerkiksi rahasto-osuuksia, ne tulee merkitä lapsen nimiin, jotta lahjaverotuksessa on oikeutettu verovapauteen, Nummiaro neuvoo.
- Vaikka sijoitusaika mahdollistaa tuottohakuisen sijoittamisen, riskinottokyky kannattaa silti miettiä sijoituskohdetta valitessa. Mielenrauhan tulee säilyä sijoituksen päivittäisistä arvonmuutoksista huolimatta. Usein sanotaan, että aloittaminen on säästämisessä tärkeintä. Tietysti ensikynnys on ylitettävä, mutta minusta tärkeintä kuitenkin on pitkäjänteisyys eli, että säästäminen ei katkea heräteostoksiin tai sijoitusmarkkinoiden heikkoihin jaksoihin.
Näin säästöjä olisi kertynyt 17 vuodessa
