Terve, tyytyväinen ja työssä

"Pystytkö näkemään, kuka meillä on vaarassa joutua ennenaikaiselle eläkkeelle?" kysyi erään yrityksen esimies Sari Seppi-Laitiselta kymmenen vuotta sitten. Silloin Seppi-Laitinen joutui vastaamaan kieltävästi eikä tänäänkään sitä yrityksen puolesta näe. Nyt hän voi kuitenkin antaa esimiehelle työkaluja sen varmistamiseen, että työntekijöiden työkyvyttömyyden riski pysyy kaukana eikä tällaista kysymystä tarvitse esittää.

Oleellista on se, että työntekijöiden työkykyä seurataan, muutokset ennakoidaan ja niihin tartutaan nopeasti. Jos sairaanhoitoa tarvitaan, työkykyvakuutuksella vakuutetun työntekijän ei tarvitse lähteä jonottamaan julkiseen terveydenhuoltoon, vaan hän saa nopeasti apua yksityiseltä sektorilta työterveyslääkärinsä lähetteellä.

– Jos työterveysvastaanotto on kiinni akuutin tilanteen sattuessa, asiat hoituvat TerveysHelpin kautta, palvelujohtaja Sari Seppi-Laitinen esimerkittää LähiTapiolan työkykypalvelun sisältöä.

Nopea hoitoonpääsy on hänen mukaansa valttia kaikissa tilanteissa. Otetaan esimerkiksi vamma, joka vaatii leikkauksen: Jos työntekijä hoidetaan alusta loppuun julkisella sektorilla, odottelun takia syntyvien satojen poissaolopäivien hinnaksi voi työnantajalle tulla jopa yli 100 000 euroa. Jos hoitoketju kulkee rivakasti yksityisessä terveydenhuollossa, LähiTapiolan laskelmien mukaan kulut jäävät noin 10–20 prosenttiin tästä ja työntekijä on takaisin tuottavassa töissä merkittävästi nopeammin.

Myös psykoterapiaa voidaan työkykypalvelun kautta korvata ennaltaehkäisevänä työkyvyn ylläpitona. Näin työntekijä voi saada esimerkiksi viiden vastaanottokerran lyhytpsykoterapiajakson elämänhallintaan liittyvien ongelmien selvittelyyn.

Johtamiseen tarvitaan tietoa

LähiTapiolan työkykypalvelu on Seppi-Laitisen mukaan silta työterveyshuollon ja yrityksen välillä. Työnantaja saa säännöllisesti raportin henkilöstön sairauksien ja tapaturmien tilastoista, jolloin työkykyä voidaan johtaa tiedolla. Vakuutusyhtiö neuvoo myös, milloin ja miten asiat siirtyvät työeläkeyhtiön, Kelan tai työvoimahallinnon käsiin.

Sari Seppi-Laitinen on iloinen palvelun hyvästä vastaanotosta. Puolen vuoden kuluttua lanseerauksesta noin 14 000 suomalaista työntekijää on jo sen piirissä.

– Yritysten koot vaihtelevat kolmesta työntekijästä yli viiden tuhannen työntekijän yrityksiin, niitä on hyvin erilaisilta toimialoilta, pelikehityksestä raskaaseen teollisuuteen. Hienoa nähdä, että murroskaudesta huolimatta työnantajat haluavat satsata henkilöstönsä työkykyyn.

Seppi-Laitisen mukaan terveystietoja pitäisi myös voida yhdistellä nykyistä laajemmin ja vapaammin.

– Liian tiukka tietosuoja toimii jopa henkilön etujen vastaisesti, kun kukaan ei näe tietoa eikä voi auttaa.

Myös työntekijän vapaa-ajasta löytyisi hyödyllistä tietoa, uskoo terveyden ja hyvinvoinnin liiketoiminnasta vastaava yksikönjohtaja Jarno Mäkinen LähiTapiolasta.

– Esimerkiksi ravitsemuksesta tai liikunnasta voisi olla hyvä kerätä dataa, sillä ihminen on töissä keskimäärin kahdeksan tuntia päivässä, joten hyvinvointi syntyy pääosin työpaikan ulkopuolella. Monet liikuntatiedothan menevät jo nyt ulkomaisten yritysten pilvipalveluihin, Mäkinen muistuttaa.

Hän korostaa, että vakuutusyhtiö ei ole kiinnostunut yksittäisten ihmisten tiedoista, vaan ajatus olisi kerätä tietoa suurista massoista ja analysoida sitä.

LähiTapiola
Ennakoinnista kirurgin veitseen ja kuntoutukseen. Näin kuvailevat Sari Seppi-Laitinen ja Jarno Mäkinen yrityksille tarjottavan työkykypaketin sisältöä.

Eläkkeelle vasta aikanaan

Tarve työterveyshuoltoa laajemmalle terveyspalvelulle on tullut yrityksiltä, kertoo Seppi-Laitinen.

– Myös vakuutusyhtiöillä on intressi tällaiseen, sillä kun pienemmän yrityksen työntekijä jää ennenaikaiselle eläkkeelle, kustannukset kaatuvat vakuutysyhtiön syliin. Isommassa yrityksessä satojen tuhansien eurojen laskun maksavat työnantaja ja vakuutusyhtiö.

Sari Seppi-Laitisen ja Jarno Mäkisen mukaan finanssi ja terveys kulkevat yhtä matkaa. Tarkkana on yrityksissä oltava, ettei käy niin kuin Seppi-Laitisen toisessa elävän elämän esimerkissä. Eräässä monialayrityksessä useampi ihminen tarvitsi kuntoutuksen jälkeen uuden työtehtävän, sillä he eivät voineet palata vanhoihin töihinsä. Kun vakuutusyhtiöstä tiedusteltiin uuden työnkuvan mahdollisuutta, vastaus oli joka kerta "ei".

Myöhemmin huomattiin, että kielteiset päätökset oli tehnyt lähiesimies, joka ajatteli tiiminsä etua: Jos vajaakuntoinen ihminen tulisi osaksi joukkoa, työtuntitehokkuuteen perustuvan palkkiojärjestelmän takia koko tiimi olisi menettänyt ansioita. Toimitusjohtajan havahduttua työkykyasiat hoituvat nykyisin henkilöstöosaston kautta ja palkkiojärjestelmä on uudistettu tasapuolisemmaksi.

Seppi-Laitinen toivoo, että ennenaikaiseen eläköitymiseen tartuttaisiin Suomessa napakammin.

– Kyseessä on miljardien eurojen vuosittainen hintalappu, puhumattakaan inhimillisistä tragedioista. Tärkeää koko yhteiskunnalle olisi pitää ihmiset terveinä, tyytyväisinä ja töissä, Seppi-Laitinen kiteyttää.

Teksti: Jaana Ahlblad
Kuva: Olli Urpela