Työpaikan perusasiat kuntoon

Alla olevan pdf:n avulla voit tarkistaa onko yrityksesi työturvallisuuden perusasiat kunnossa.Tarkista työnantajan lakisääteiset velvoitteet (pdf)Läs mer om arbetsgivarens lagstadgade planer (pdf - sv)Read more about employer’s key statutory plans (pdf - en)

Työsuojelun toimintaohjelmaan kirjataan mm. työsuojelun vastuut ja työsuojelun kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet, jotka perustuvat työpaikan työn riskien arvioinnista saatuihin tietoihin. Ohjelma tulee päivittää vuosittain tai toiminnan merkittävästi muuttuessa. Työsuojelun toimintaohjelmalomake (pdf)

Jokaisella on oikeus turvalliseen työpaikkaan. Työpaikan riskien arvioinnin tavoitteena on löytää tärkeimmät työolojen ja työn turvallisuuden kehittämisalueet. Lue lisää työpaikan riskien arvioinnista.

Turvallisuushavaintojen avulla voidaan löytää vaaratekijöitä ja kehittämiskohteita sekä ennaltaehkäistä ja vähentää työtapaturmien syntyä. Tapaturmien tutkinnan tavoitteena on estää vastaavan tapaturman tapahtuminen ja poistaa todetut tapaturmavaaraa aiheuttavat tekijät.Tietokortti - Turvallisuushavainnot (pdf)
Tietokortti – Tapaturmatutkinta (pdf)Diaesitysvideoita LähiTapiolan RiskiHelppi-videokirjastossa - dreambroker.com:
- Turvallisuushavainnot
- Turvallisuuspoikkeamista oppiminen
- Tapaturmatutkinta
Tapaturmatutkintalomake (pdf)

Perehdytyksessä tulee antaa opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämisestä sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämisestä. Työntekijöille tulee järjetää työturvallisuuteen liittyvää koulutusta, jos esim. työtehtävät tai -menetelmät muuttuvat, tulee uusia koneita ja laitteita käyttöön.Tietokortti – Perehdytys ja työhön opastus (pdf)Perehdytyslomake (pdf) Käytä hyväksesi Turvatuokioiden aineistoja turvallisuuskulttuurin kehittämisessä ja henkilöstön koulutuksessa!

Missä menemme nyt - nykytilan arviointi

Lomake on tarkoitettu työpaikan henkilöriskienhallinnan nykytilan arvioimiseksi ja kehittämisen tueksi. Eri kohdista saatujen pisteiden perusteella tunnistat työpaikallasi hyvin toimivat asiat ja mahdolliset kehittämiskohteet. Pisteet ovat suuntaa antavia. Tärkeintä on keskustella, käsitellä aihealueita yhdessä ja muodostaa käsitys työpaikkanne henkilöriskienhallinnan nykytilasta.

Henkilöriskienhallintaa tukevien toimintojen arviointilomake (pdf).

Työturvallisuuden itsearvioinnin avulla voit arvioida työpaikkanne tai työyhteisönne työturvallisuuden nykytilaa asenteiden ja onnistumisten näkökulmasta. Arvioinnista saa pistemäärän. Tulos luo hyvän perustan työturvallisuuden tavoitteiden asettamiselle ja kehittämistoimenpiteiden kohdentamiselle. Arviointi on tarkoitettu tukemaan erityisesti esimiestyötä ja turvallisuuden johtamista. Sitä voi kuitenkin käyttää myös ryhmäkeskustelun työkaluna.Tutustu Työturvallisuuden itsearviointiin (pdf).

Arviointia voit hyödyntää työpaikan tapaturmien tutkinnan, läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuushavaintojen laadun ja prosessien kehittämisessä. Arvionnin yhteydessä löydät kehittämiskohteita sekä nykyisin hyvin toimivat käytännöt.Tapaturman tutkinnan laadun arviointilomake (pdf)

Käytä tätä muistilistaa (pdf) arvioidaksesi miten turvallisuusjohtaminen näkyy sinun ja tiimisi toiminnassa. QR-koodien kautta löydät aiheeseen liittyviä ohjevideoita.

Turvallinen työliikenne on keskeinen osa organisaation työturvallisuutta, ja liikenneturvallisuus tulee sisällyttää osaksi työpaikan työturvallisuusprosesseja ja turvallisuuskulttuuria. Tämä Liikenneturvan ja LähiTapiolan kehittämä itsearviointityökalu on tarkoitettu työpaikoille työmatkaturvallisuuden nykytilan arvioimiseksi ja jatkuvan kehittämisen tueksi. Se on suunnattu erityisesti johdolle, työsuojeluorganisaatiolle ja työmatkaturvallisuuden vastuuhenkilöille.

• Liikenneturvallinen työpaikka (pdf)
• Safe Mobility at Workplaces (pdf)
• En trafiksäker arbetsplats (pdf)

Työturvallisuuden kehityspolku ja Turvatuokiot

Työturvallisuuskulttuurin edistämistä voidaan verrata joukkueella toteutettavaan vuorikiipeilyyn ja vuoren huipun eli organisaation vahingottomuuden valloittamiseen.Tästä voit lukea lisää työturvallisuuden huipputiimin kehittämisestä.

Hyvinvoiva, työstään ja sen kehittämisestä innostunut henkilöstö tekee parempaa tulosta. Se heijastuu työn laatuun ja asiakaskokemukseen. Tällaisessa työpaikassa turvallisuus-, hyvinvointi- ja työkykyasiat ovat osa muuta johtamista ja hyvää esimiestyötä, ja ne nähdään liiketoiminnan tuloksenteon edellytyksinä. Tapaturmien ja vahinkojen ennaltaehkäisy on parasta riskienhallintaa. Turvallisuus tulisikin nähdä osana koko henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista.Turvatuokio on lyhyt, noin 15 – 20 minuutin mittainen ja aiheeltaan selkeästi rajattu turvallisuusaiheinen keskustelu, jonka esimies vetää osallistavasti työntekijöilleen. Turvatuokion tavoitteena on lisätä tietoa, taitoa ja tahtoa yhteisissä turvallisuusasioissa.Lue lisää Turvatuokioiden teemoista ja käyttöönotosta.

Työturvallisuuden toimialakatsauksia

Hyvinvoiva ja turvallinen työyhteisö sekä osaava henkilöstö ovat laadukkaan varhaiskasvatuksen lähtökohta. Lasten kanssa tehtävän työn merkityksellisyys ja välitön palkitsevuus ovat tärkeitä voimavaratekijöitä varhaiskasvatuksen eli vakan työntekijöille.Viimeisimmän Kevan julkisen alan työhyvinvointia käsittelevän tutkimuksen (2023) mukaan työntekijät kokivat fyysisen työkykynsä edelleen hyväksi. Sen sijaan kokemus henkisestä työkyvystä on laskenut tasaisesti vuodesta 2016 lähtien. Kunta-alalla erityisesti varhaiskasvatuksessa henkisen työkykynsä heikoksi kokeneiden osuus on kasvanut, ja vuonna 2022 joka viides kaikista varhaiskasvatuksen työntekijöistä koki henkisen työkykynsä heikoksi. Muuhun kunta-alaan ja hyvinvointialueisiin verrattuna varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyy paljon sairausperusteisia poissaoloja. Lyhyet ja keskipitkät sairauspoissaolot ovat alalla yleisiä lisäten henkilöstön työkyvyttömyysriskiä hieman enemmän kuin muilla toimialoilla. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on myös muuta kunta-alaa korkeampi tapaturmariski.Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyyteen vaikuttaa henkilöstön ikä- ja ammattirakenne sekä sairauspoissaolot. Riski korostuu varhaiskasvatuksen lastenhoitajilla ja ikääntyvillä työntekijöillä. Kevan tilastojen mukaan varhaiskasvatuksen työntekijöille kertyykin vuoden aikana muita yleisemmin yli 30 päivän pituisia sairauspoissaoloja. Myös ammattiryhmien sairastavuudessa on eroja: lastenhoitajien sairauspoissaoloprosentti on n. 20%, varhaiskasvatuksen opettajien vastaavasti n.17%. Myönteistä on, että valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen toimialalla sairauspoissaolot ovat laskeneet vuodesta 2022 lähes 2%. Aktiivinen ja oikea-aikainen työkyvyn tuki työpaikalla onkin keskeisiä keinoja työkyvyttömyyden ehkäisyssä.Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan kuntasektorin työtapaturmien lukumäärä ja työpaikkatapaturmien taajuudet kasvoivat vuonna 2023 muihin päätoimialoihin verrattuna. Julkisen alan varhaiskasvatuksen eri henkilöstöryhmien erityispiirteet näkyvät myös LähiTapiolan työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen korvaustilastoissa. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajien riski loukkaantua niin työssä kuin työmatkalla on varhaiskasvatuksen opettajia selvästi suurempi. Suurin osa varhaiskasvatuksessa sattuneista tapaturmista johtuu kaatumisista, kompastumisista ja liukastumisista sekä putoamisista ja törmäilyistä. Vammat kohdistuvat useimmiten ylä- ja alaraajoihin.Turvallisuuskulttuuri merkitsee tapaa priorisoida ja toimia turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön turvallisuudesta huolehditaan systemaattisesti ja ennakoiden. Kehittyneessä turvallisuuskulttuurissa turvallisuus on keskeisesti osa jokaisen työntekijän ammattitaitoa.Turvallisuuden kehittämisessä ja tapaturmien ehkäisemisessä tulee kiinnittää huomiota työ- ja toimintaympäristön turvallisuuteen ja välineisiin, henkilöstön toimintaan ja valmiuksiin sekä toisaalta lapsille annettavaan turvallisuuskasvatukseen sekä pedagogiseen toimintaan ja sen suunnitteluun. Henkilökunnan riittävyys ja pysyvyys sekä lapsiryhmien koko vaikuttavat tutkitusti päiväkodin turvallisuuteen ja tapaturmien määrään. Selkeät toimenkuvat, vastuut ja roolit, työkyvyn aktiivinen ylläpito, osaamisen kehittäminen ja toimiva yhteistyö työpaikalla vähentävät varhaiskasvatuksen työntekijöiden kuormitusta ja loukkaantumisriskiä, tukevat työssä jaksamista ja työn turvallista tekemistä.Laadukas, henkilöstöä osallistava päivittäisjohtaminen luo hyvän perustan työpaikan turvallisuuskulttuurille. Parhaimmillaan turvallisuus ja hyvinvointi on integroitu osaksi päivittäistä työtä, työn vaarojen arvioinnit ovat ajan tasalla, työympäristö on siisti ja järjestyksessä ja laadukkaan perehdytyksen merkitys ymmärretään. Työohjeet ovat kaikkien saatavissa ja niissä on huomioitu henkilöstön erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat. Työvuorosuunnittelu on mahdollisimman ennakoivaa ja käytössä on hyvät sijaisjärjestelyt. Ergonomiaa kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa fyysisen ja kognitiivisen kuormituksen vähentämiseksi. Työnkuva käydään jokaisen kanssa läpi, työlle on selkeät tavoitteet ja niissä onnistumista tuetaan. Omaan työhön ja ammattitaidon kehittämiseen on mahdollisuus vaikuttaa. Lisäksi työyhteisön avoin, keskusteleva ja hyvä työilmapiiri madaltaa kynnystä ottaa vaikeampia, työtä ja työyhteisön toimivuutta hankaloittavia asioita puheeksi. Hyvinvoiva henkilöstö sekä turvalliset ja terveelliset työskentelyolosuhteet antavat oivalliset edellytykset myös lasten turvallisuudelle ja laadukkaalle varhaiskasvatukselle.Jonna Lahtinen, johtava asiantuntija, henkilöriskienhallinta, LähiTapiola Keskinäinen VakuutusyhtiöLähteet:- LähiTapiolan työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen korvaustilastot- Tapaturmavakuutuskeskus www.tvk.fi ja Työtapaturmatieto www.tyotapaturmatieto.fi- Kevan tutkimukset ja tilastot Sairauspoissaolot kunta-alalla vuosina 2020-2023 (keva.fi)- Työturvallisuuskeskus Varhaiskasvatuksen sujuva arki - Työturvallisuuskeskus (ttk.fi)- Opetushallitus Varhaiskasvatuksen turvallisuustyön organisointi ja johtaminen (oph.fi)

Siinä missä koko maan osalta kaikkien toimialojen tapaturmien määrä ja tapaturmataajuus nousi hieman vuonna 2023 verrattuna edelliseen vuoteen, rakentamisen toimialalla tapaturmataajuus lähti laskuun. Varmasti yksi selittävä tekijä tapaturmataajuuden oikeaan suuntaukseen on alalla tehty pitkäjänteinen työ nimenomaan ennakoivan työturvallisuuden eteen. Rakennusteollisuus ry vietti Rakennusalan Viisaat kypärät yhteen -työturvallisuusviikkoa toukokuun puolessa välissä, jolloin jäsenyritykset järjestivät sisäisiä turvallisuuspainotteisia tapahtumia, ja tarjolla oli mm. turvallisuusaiheisia webinaareja.Esimerkiksi rakennustuoteteollisuuden webinaarissa puheenvuoroissa nousivat esiin ennakoivan työturvallisuustyön osalta mm. laadukkaiden riskien arviointien merkitys, turvallisuuskeskustelut yrityksissä sekä työntekijöiden huolellinen perehdytys. Myös tapaturma- tai läheltä piti-tilanteiden tutkinnoissa pyritään vaikuttaviin korjaaviin toimenpiteisiin kiinnittämään entistäkin enemmän huomiota. Tapahtumista ja tapaturmista oppimisen ytimessä on nimenomaan se oppiminen, että jatkossa pystyttäisiin ehkäisemään haitallisten tapahtumien synty. Puhutaan juurisyiden löytämisestä, eli mennään tapahtumien kulussa riittävästi taaksepäin, että todelliset syytekijät löytyvät, eli mitä tapahtui ja miksi tapahtui. Luultavasti syytekijöitä voi löytyä useitakin, joten myös ”tutkintalinjoja” ja korjaavia toimenpiteitä voi olla useita. Marko Kuukkanen, työturvallisuuspäällikkö Bonavalta, kertoo heidän yrityksessään tehdystä ennakoivasta turvallisuustyöstä: ”Mikäli emme tunnista vaaratilannetta ennalta, emme voi myöskään tehdä ennakoivia toimenpiteitä sen ennaltaehkäisemiseksi. Tästä syystä on tärkeää ottaa opiksi sattuneista tapauksista ja tutkia ne tarkasti. Usein jälkeenpäin tunnistetaan, että tapaturmia ennakoi selkeät merkit puutteista, joihin olisi voitu vaikuttaa ennalta, mutta näitä ei ole tunnistettu. Tutkimalla tapahtumat saadaan kerättyä tietoa ja sitä kautta voidaan jatkossa jo ennalta ehkäistä vastaavat tapaukset. Joissain tapauksessa voidaan käyttää hyväksi ns. teematutkintaa, jolloin kerätään kaikki saman tyyppiset tapaukset yhteen ja lähdetään etsimään niistä yhdistäviä tekijöitä. Esim. talvella sattuu työmaalla yksi liukastuminen, jossa selvitään mustelmilla. Tämä voi aluksi vaikuttaa sellaiselta, ettei tästä mitään voida oppia. Mikäli yrityksessä kaikki tapaukset on kirjattu ylös ja tutkittu, voidaan tunnistaa vastaavia tapauksia ja sitä kautta niistä voi löytyä selkeä yhteinen tekijä esim. kulkuteiden ylläpitoa ei ole vastuutettu kenellekään tai kulkuteiden ylläpito aloitetaan aamulla liian myöhään.”Eeva Koskela, johtava asiantuntija, LähiTapiola Keskinäinen VakuutusyhtiöTimo Orava, johtava asiantuntija, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö

Suomessa asui vuoden 2022 lopussa noin 500 000 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Suurimmat vieraskieliset ryhmät koostuivat venäjän, viron ja arabian puhujista. Näitä henkilöitä työllistyy pääasiassa vuokratyöntekijöinä, määräaikaisina tai osa-aikaisina palvelu- ja myyntityöntekijöinä.Ulkomaalaisten työntekijöiden tapaturmariskin on havaittu olevan korkeampi, ja tapaturmat ovat usein vakavampia verrattuna kantasuomalaisiin työntekijöihin. Tähän vaikuttavat moninaiset tekijät, kuten ikä, työkokemus, työtuntien määrä ja ajankohta, työtyyppi, toimiala sekä tietoisuus omista oikeuksista. Kommunikaatiovaikeudet, kulttuurierot ja vaikeudet ymmärtää terveys- ja turvallisuusinformaatiota voivat myös lisätä riskiä tapaturmille. Työntekijälle voi aiheutua vääriä oletuksia, tulkintoja ja siten työturvallisuusriskejä.Toisesta kulttuurista tulevalle henkilölle Suomessa olevat tavat eivät ole tuttuja. Myös muissa maissa organisaatioiden ja yritysten sisällä valtakulttuuri ja hierarkkisuus voivat olla erilaisia kuin Suomessa. Useissa muiden maiden työkulttuureissa on yleistä johtajavetoinen työskentelytapa ja vastuunkanto. Siten ulkomaalaiset työntekijät odottavat työnantajalta usein esimerkiksi selkeää ohjausta. Kulttuurien erilaisuudesta johtuvat tavat ja käyttäytymissäännöt voivat vaikuttaa työntekijän haluun kertoa tai ilmoittaa ongelmista tai turvallisuushavainnoista. Luottamuksen rakentaminen on tässä avainasemassa.Monikulttuurisissa työyhteisöissä voi esiintyä monenlaisia vuorovaikutus- ja viestintäongelmia, jotka voivat johtua puutteellisesta työhön perehdytyksestä ja ymmärryksestä eri kulttuureista. Työturvallisuuskulttuuriin liittyvät termit eivät välttämättä ole kaikille tuttuja, joten niiden selkeä selittäminen ja kommunikointi on tärkeää.Kulttuurierot on hyvä huomioida työntekijöiden perehdytyksessä ja työnopastuksessa. Työturvallisuusohjeiden tulisi olla saatavilla useammalla kielellä ja kuvitettuna, jotta kaikki työntekijät ymmärtävät ne. Napo-animaatioelokuvia voidaan hyödyntää työsuojelussa, koska ne tarjoavat havainnollisen ja helposti ymmärrettävän tavan välittää työsuojelutietoa.Kokonaisvaltaisen työturvallisuuden varmistamiseksi on olennaista rakentaa luottamusta työntekijän ja työnantajan välille sekä tarjota riittävästi tukea ja ohjausta kaikille työntekijöille, riippumatta heidän kulttuuritaustastaan.Essi Manner, johtava asiantuntija, LähiTapiola Keskinäinen VakuutusyhtiöLähteet: - Keisala, K. Monikulttuurisen työyhteisön viestintä 2012- Sinisalo, Leppälä, Mattila, Suutarinen, Rautiainen, Lätti, Tuure, Taattola. Ulkomaalaisten työntekijöiden perehdyttämisen haasteet puutarha- ja maatiloilla- Työ- ja elinkeinoministeriö- TVK ja Työturvallisuuskeskus

RiskiHelpin videokirjasto

Olemme tehneet ohjevideoita (fi/sv/en) organisaatiosi henkilöstön osaamisen sekä turvallisuuden ja riskienhallinnan kehittämiseen!Siirry tästä LähiTapiolan RiskiHelppi-videokirjastoon - kuvat.fi