Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Avioero, työttömyys, puolison menettäminen – suomalaiset ovat yllättävän yksimielisiä, kenen vastuulla on taloudellinen varautuminen

23.3.2021 - Talous

Enemmistö suomalaisista katsoo, että taloudellinen varautuminen avioeroa silmällä pitäen on yksilön vastuulla. Moni pitää myös varautumista puolison kuoleman varalta yksilön vastuulla. Silti vain harva varautuu näihin ikäviin yllätyksiin, ilmenee LähiTapiolan kyselystä.

Kenen vastuulla on taloudellinen varautuminen? Yllättävä monissa tilanteissa suomalaiset peräänkuuluttavat sekä yksilön että yhteiskunnan vastuuta. Sen sijaan parisuhteeseen liittyvissä elämän ikävissä yllätyksissä pääpaino varautumisessa on suomalaisten mielestä yksilöllä itsellään.

LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan yli tuhannesta kyselyyn vastanneesta peräti 66 prosenttia sanoi, että taloudellinen varautuminen avioeroa varten on yksilön vastuulla. 19 prosenttia vastanneista jakaisi vastuun yksilön ja yhteiskunnan kesken ja vain viisi prosenttia sysäisi vastuun yhteiskunnan harteille.

Taloudellinen varautuminen puolison kuolemaa silmällä pitäen piti yksilön vastuulla 42 prosenttia kyselyyn vastanneista. Noin joka kolmas vastannut jakaisi vastuun yksilön ja yhteiskunnan välillä, kun 11 prosenttia toivoi vastuun olevan yhteiskunnalla.

Vaikka suomalaisten mielestä pääpaino taloudellisessa varautumisessa avioeroa tai puolison kuolemaa varten on yksilöllä, vain harva suomalainen miettii näitä elämän ikäviä yllätyksiä tehdessään esimerkiksi säästösuunnitelmiaan.

LähiTapiolan kyselyn mukaan vain 12 prosenttia sanoi varautuneensa puolison kuoleman varalta. Lapsiperheissä varautuminen hieman kasvaa, mutta varautuneiden määrä jää noin viidennekseen vastanneista.

Avioeron säästösuunnitelmissaan ottaa huomioon vieläkin pienempi joukko. Kyselyyn vastanneista heitä oli vain viisi prosenttia vastanneista.

-On kyse sitten erosta tai puolison kuolemasta, tärkeää on muodostaa suunnitelma sen varalle, jos jotain sattuu. Monella avioero ei ole se kohde, mitä varten säästetään ja tämä on täysin ymmärrettävää. Hyvä taloudellinen tilanne ja karttunut oma varallisuus ovat kuitenkin hyödyksi, jos ero tulee, johtaja Pasi Laaksonen LähiTapiola Henkiyhtiöstä sanoo.

- Yhteisen talouden ja omaisuuden lisäksi onkin hyvä, että kummallakin on myös omat säästönsä yhteisestä omaisuudesta erillisenä. Avioero on monesti raskasta myös taloudellisesti ja eron jälkeen taloudellinen tilanne voi monesti olla haastava.

Avioero on henkisesti raskas koettelemus, mutta sitä se on myös taloudelle. Kaksi eronnutta naista kertoo, miten he selvisivät erosta.

Puolison kuolema leikkaa perheen tuloja paljon mutta vain vähän menoja

Melko vähäinen varautuminen puolison kuolemaa tai avioeroa varten selittynee sillä, että iso osa vastaajista uskoo selviänsä taloudellisesti näistä ikävistä tilanteista. Esimerkiksi puolison kuolemasta uskoo selviänsä hyvin tai melko hyvin yli puolet kyselyyn vastanneista.

LähiTapiolan tekemän laskelman mukaan ansiotuloja saavan puolison menehtymisen vaikutus perheen talouteen voi kuitenkin olla yllättävän iso.

Esimerkkilaskelmassa kahden yhtä paljon ansaitsevan aikuisen ja kahden lapsen taloudessa toisen aikuisen menehtyminen leikkaisi perheen tuloja puolella mutta kulujen pudotus olisi vain 22 prosenttia. Jos perheen asumisolot säilyvät ennallaan toisen aikuisen kuoleman jälkeen kulutusmenojen lasku perheessä on 15 prosenttia.

-Iso osa ajattelee, että puoliso kuolemasta selviäisi taloudellisesti hyvin. Vaikutukset ovat kuitenkin suuret, kun talouden tulot pienenevät mutta menot eivät missään nimessä samassa suhteessa. Toivottavaa on myös, että tällaisessa tilanteessa voi edelleen jatkaa asumista yhteisessä kodissa, johtaja Veera Lammi LähiTapiola Henkiyhtiöstä kertoo.

-Tässä täytyy huomioida myös se, että perheen sisällä voi olla suuriakin tuloeroa, jolloin suurempituloisemman menehtyminen aiheuttaisi esimerkkiä suuremman loven perheen talouteen.

Lue lisää puolison kuoleman vaikutuksista perheen talouteen täältä.

Suomalainen varautuu eläköitymiseen ja tapaturmiin

Eniten suomalaiset sanovat varautuvansa tapaturmia ja eläkeikää varten. Tietoisuus esimerkiksi oman eläkkeen suuruudesta on saanut monet pohtimaan omaehtoista säästämistä.

Vaikka esimerkiksi eläkesäästäminen on suomalaisille tuttua, monen mielestä eläkeajan toimeentulon turvaaminen kuuluu sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Kyselyyn vastanneista tätä mieltä oli 44 prosenttia vastanneista. Sen sijaan 27 prosenttia katsoi, että yhteiskunnan tulisi hoitaa ihmisten eläkeajan toimeentulo.

- On tärkeää jokaisen ymmärtää, että eläke on noin puolet palkasta. Onko tähän varauduttu ja riittääkö tämä halutun elintason säilyttämiseen? Tutkimuksen mukaan monet varautuvat eläköitymiseen säästämällä, mutta epävarmuutta tuo se, mihin elintasoon säästämisen määrä riittää, Laaksonen sanoo.

Näin asiantuntijat neuvovat varautumaan

  • Muista yleinen ohjenuora. Yleisenä ohjenuorana varautumisessa voi pitää, että pieniin riskeihin varaudutaan säästämällä ja suuriin vakuuttamalla.
  • Tarkista oma eläkearvio. Se on noin puolet palkasta ja eläkettä voi täydentää säästämällä. LähiTapiolan laskurilla voi arvioida omaa eläkeajan tulotasoa ja siihen varautumista. Laskurimme avulla voit arvioida miten tulisit toimeen eläkeaikana ja miten voisit säästämällä vaikuttaa eläkeajan elämäntyyliisi.
  • Varmista oma ja läheisten taloudellinen turva yllättävissä tilanteissa. Voit tarkistaa henkivakuutuksen tarpeesi täältä.

LähiTapiolan kyselyn on toteuttanut Kantar TNS. Kyselyyn on vastannut kaikkiaan 1027 suomalaista, jotka ovat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely on toteutettu 15.-21.1.2021. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Tärkeimpien vuoksi saattaa unohtua yksi: Sinä itse.

Onko joku riippuvainen toimeentulostasi? Oletko koskaan ajatellut, miten läheisesi selviäisivät taloudellisesti, jos sinulle tapahtuisi jotain?

Lue lisää