Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Työnantajan maksama eläke-etu voi korottaa merkittävästi tyypillistä vanhuuseläkettä - katso esimerkit Maijan ja Meerin iän vaikutuksesta eläke-euroihin

4.2.2021 - Työelämä

Työnantajan tarjoama lisäeläke-etu voi kasvattaa mukavalla tavalla vanhuuseläkkeen toimeentuloa. Viime vuonna lisäeläkettä saaville eläkeläisille maksettiin vanhuuseläkkeen päälle keskimäärin 729 euroa, mikä on noin 40 prosenttia tyypillisestä suomalaiselle maksetusta keskieläkkeestä vuonna 2019. Pitkän ajan säästäminen kasvattaa eläkepottia huomattavasti enemmän, ja ero näkyy useina satasina.

Lisäeläke voi parantaa merkittävästi eläkeajan toimeentuloa. Se on työnantajan tarjoama etu, joka maksetaan tavallisen, lakisääteisen eläkkeen päälle. Siitä syystä eläkeläinen voi saada huomattavasti tavallista parempaa toimeentuloa.

Jos haaveilee varhaisista eläkepäivistä, paras tilanne olisi se, että työnantaja maksaisi kokonaisuudessaan tällaisen lisäeläkkeen. Silloin eläkkeelle olisi mahdollista jäädä jo ennen lakisääteistä eläkeikää ja lisäeläkkeestä saisi kuukausiansiota. Se mahdollistaa myös esimerkiksi oman yritystoiminnan pyörittämisen.

- Työnantajan tarjoaman lisäeläkkeen nostoikä voi mahdollistaa sen nostamisen jo ennen varsinaisen vanhuuseläkeiän täyttymistä. Silloin työntekijä voi alkaa nostaa eläkettä jo ennen työuran loppua esimerkiksi 60-vuotiaana tai jäädä pelkästään lisäeläkkeen varaan, kertoo LähiTapiolan henkilöstöratkaisujen asiantuntija Tuomo Mikolanniemi.

Eläkkeellä voi halutessaan jatkaa työskentelyä

Lisäeläkettä voi halutessaan nostaa, vaikka työskentelee palkkatöissä. Se ei myöskään edellytä lakisääteisen työeläkkeen aloittamista. Usein lisäeläkkeen nostaminen aloitetaan 61-62 vuotiaana.

- Lisäeläkkeen nostamisen voi aloittaa jo ennen kun jättäytyy kokonaan pois työelämästä, esimerkiksi keventämällä työskentelyä. Moni työuran viime metreillä oleva haluaakin ottaa pehmeämmän laskun ja tehdä esimerkiksi vain kolmipäiväistä työviikkoa, Mikolanniemi kertoo.

Nostaisinko lisäeläkettä loppuelämän vai määräajan?

Lisäeläkkeen saamisen kesto määritellään sopimuskohtaisesti. Nostettava eläke voidaan sopia määräajaksi, esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi, tai se voi olla elinikäinen. Yli puolet lisäeläkettä nostavista henkilöistä nostaa eläkkeensä ennalta sovitun määräajan, keskimäärin kymmenen vuoden ajan.

- Elinikäisenä nostettavan kuukausieläkkeen määrä on pienempi kuin jos vastaavan eläkesäästön nauttisi esimerkiksi kymmenen vuoden aikana. Mutta elinikäisenä nostettavassa eläkkeessä on etuna se, että se takaa lisätoimeentulon koko loppuelämälle. Pidemmälle ajalle jakautuvat kuukausittaiset lisäeläkkeet voivat myös olla henkilökohtaisen verotuksen kannalta edullisempia, koska lisäeläkettä verotetaan ansiotulona, Mikolanniemi kertoo.

Näin huiman eron pitkä eläkesäästöaika tekee eläkepottiin

Säästöajalla ennen eläkeikää ja säästölle kertyvällä tuotolla on suuri merkitys aikanaan maksettavan eläkkeen suuruuteen. Ajoissa aloitettu säästäminen voi tuottaa selvästi paremman lisätulon eläkkeelle.

Esimerkkilaskema: Näin eurot näkyvät eläkeläisen tuloissa

Työnantaja ottaa kahden hengen ryhmälle lisäeläkevakuutuksen, jossa vuosittain kummallekin maksetaan kuukauden palkkaa vastaava maksu eläkesäästöön, tässä esimerkissä 3 600 euroa vuodessa.

Esimerkin Meeri on syntynyt vuonna 1980 ja Maija vuonna 1965. Kumpikin aloittaa lisäeläkkeen nostamisen 65-vuotiaana ja nostaa sitä elinikäisesti.

Kuukausittaisten eläkkeiden määrät olisivat seuraavat:

Työntekijä Meeri (s. 1980)

  • Tuotto-oletuksella 2 % kuukausittaisen eläkkeen määrä olisi noin 300 euroa.
  • Tuotto-oletuksella 5 % kuukausittaisen eläkkeen määrä olisi noin 630 euroa.

Työntekijä Maija (s. 1965)

  • Tuotto-oletuksella 2 % kuukausittaisen eläkkeen määrä olisi noin 150 euroa.
  • Tuotto-oletuksella 5 % kuukausittaisen eläkkeen määrä olisi noin 230 euroa.

Lue lisää ryhmäeläkevakuutuksesta täältä.

Artikkelin luvut ja esimerkit ovat suuntaa antavia ja käsittelevät LähiTapiola Henkiyhtiön maksuperusteista TOP-ryhmäeläkevakuutusta. Tiedot perustuvat vuoden 2020 tilanteeseen.