Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Suomalaiset tasapainottaisivat taloutta menoja ja palveluja leikkaamalla – LähiTapiolan ekonomisti ”Hällä väliä –asennekin voi olla oikea”

20.11.2020 - Talous

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus-kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista on valmis hyväksymään kipeitäkin toimia julkisen talouden saamiseksi taas tasapainoon koronakriisin jälkeen. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mukaan valtion velkataakkaa joudutaan keventämään tavalla tai toisella.

Koronakriisistä selviämiseksi Suomen valtio on turvautunut mittaviin tuki- ja elvytystoimiin, joiden rahoittamiseksi valtio on ottanut mittavasti lisää velkaa. Suomalaiset ovat vahvasti sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainottamiseksi on tehtävä toimia koronakriisin mentyä ohi.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan vain viisi prosenttia kyselyn yli tuhannesta vastaajasta oli sitä mieltä, että julkiselle taloudelle ei tarvitse tehdä mitään velan huomattavasta kasvusta huolimatta.

Julkisen talouden tasapainottamisessa toimenpidekirjo on laaja ja suomalaisten näkemykset tarvittavista toimista eroavat. Monelle kysymys on hankala. Peräti 22 prosenttia vastanneista ei osannut sanoa kantaansa.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä pienen joukon ”don’t worry, be happy” –asenne voi olla jopa oikea. Valtion velkakestävyydelle voi riittää, että veloille maksettava korko on pienempi kuin talouden nimelliskasvu.

-Nykyisessä alhaisten korkojen ympäristössä velkaan suhtaudutaan aiempaa huolettomammin, koska korkokulut eivät niin rasita. Velkadynamiikan uskotaan alhaisten korkojen takia toimivan kuin ”junan vessa”, Nummiaro sanoo.

-Samalla voi unohtua syyt miksi korot ovat alhaiset, eli myös talouden kasvupotentiaali on pienentynyt. Lisäksi ikääntyminen lisää julkisen talouden taakkaa, jolloin julkisen talouden tasapainottaminen on vaikeaa. Eli kestävän velkadynamiikan ehdossa on hyvin iso ”jos”.

Aika ajoin keskusteluun nousee ajatus, että valtioiden ei tarvitse maksaa velkaa pois. Tämä on Nummiaron mielestä puppua. Valtiot joutuvat maksamaan velkansa pois siinä missä kotitaloudetkin. Usein ajatellaan, että valtiot voivat ottaa rajattomasti uutta velkaa ja maksaa sillä vanha laina pois.

-Uuden lainan ehdot määräytyvät rahoitusmarkkinoilla, joilla velkakestävyyttä eli luottotappion riskiä hinnoitellaan jatkuvasti. Kun usko valtio maksukykyyn horjuu, lisätään korkoon riskilisää. Valtio saa velkansa uudelleenrahoitettua, mutta erilaisin ehdoin. Jos velkakestävyyttä ei saada korjattua, yhä isompi osa velasta rullautuu korkeampaan korkoon, jolla velkadynamiikka ei välttämättä enää toimikaan. Noidankehä on syntynyt.



Suomalaiset leikkaisivat menoja ja palveluita

LähiTapiolan kyselyssä eniten kannatusta tasapainotustoimiksi saivat julkisten menojen ja palvelujen leikkaukset. Myös työnteon lisääminen ja verojen korotukset olivat toimenpidelistan kärkipäässä.

-Kokonaisuudessaan suomalaiset näkevät, että vyötä on kiristettävä molemmista päistä, mutta isoin paino on kuitenkin menopuolella. Vastaajien poliittinen suuntaus näkyy vastauksissa. Ääripäissä ovat odotetusti kokoomuksen ja vasemmiston äänestäjät. Kokoomusta äänestävien suosituin keino on julkisen talouden leikkaukset, joita 64 prosenttia kannattaa. Vasemmiston kannattajille leikkauksen eivät maistu ollenkaan (4 prosenttia vastaajista). Heille mieluisin keino olisi verojen nosto.

Nummiaron mukaan vyönkiristykset ovat suosituin keino, mutta eivät käytännössä välttämättä varmin ja tehokkain tapa.

-Vyönkiristykset voivat myös pahentaa tilannetta, jos finanssipoliittinen kiristys heikentää taloutta enemmän kuin korjaa budjettivajetta. Työn lisääminen, eli kaikki työllisyysasteen nousuun tähtäävät uudistukset, työurien pidentäminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen, olisi varmempi tapa.

Vyönkiristykset ja työ lisääminen ovat suosituimmat keinot julkisen talouden tasapainottamiseksi, mutta kannatusta saavat myös erilaiset luovat ratkaisut. Näille yhteistä on, että lupaus tai nykyjärjestelmä rikotaan jolloin tapaa.

-Valtion velkajärjestelyssä eli velan laiminlyönti joltain osin on yllättävän hyväksytty keino (14 prosenttia vastaajista). Vähiten Kreikan esimerkki sopeutusohjelmineen pelottaa nuorinta ikäluokkaa 18-24v, joista 24 prosenttia pitää velkajärjestelyä toimivana keinona. Miltei yhtä suosittu on eurosta eroaminen ja devalvointi tarvittaessa (13 prosenttia vastaajista). Eurosta eroaminen on pääasiassa Perussuomalaisia kannattavien suosima keino (44 prosenttia vastaajista). Italiassa paluuta itsenäiseen rahapolitiikkaan jo ainakin pohditaan.

Nummiaro uskoo, että luovista ratkaisusta varmimmin vielä nähdään käytettävän helikopterirahaa. Helikopterirahalla tarkoitetaan esimerkiksi keskuspankin määrällisen elvytyksen, eli väliaikaiseksi tarkoitettujen valtiolainaostojen, muuttamista pysyväksi, jolloin painettu raha jää talouden kiertoon. Se voi myös olla velkajärjestely, jossa keskuspankin omistamaa valtionvelkaa mitätöitäisiin. Katso ekonomistin näkemys, miten helikopterirahasta voisi olla apua Euroopalle täältä.

-Rahan painamisen riskejä ovat moraalikato, inflaatiopiikki, rahoitusmarkkinoiden kuplat ja menettelyn lainmukaisuus. Käytännössä tälle polulle voidaan hyvin ajautua globaalistikin, Japani etunenässä. Riskien minimoimiseksi oleellisinta on pitää roolit selvinä. Keskuspankki päättää määrän ja poliitikot päättävät finanssipolitiikassa, miten lisääntynyt elvytysvara käytetään.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely on toteutettu 25.9.-1.10.2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 1070 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Sijoitamme sinun varasi kuten omamme

Mitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me suursijoittajana itse uskomme.

Lue lisää