Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Lämmitys, tuikut ja ulkotulet syksyn riskejä – Lue vinkit tulipalojen ehkäisyyn omakotitalossa

16.11.2020 - Turvallisuus

Pientaloissa syttyy tilastojen valossa suhteellisesti enemmän tulipaloja kuin kerrostaloasunnoissa. Ilmojen kylmetessä kotien paloturvallisuudessa korostuvat lämmitykseen ja avotuliin liittyvät riskit, mutta kaikkein eniten vaaratilanteita aiheuttavat vuosittain ruoanlaitto ja laitteista alkunsa saavat palot. Kokosimme keinoja, joilla omakotitalossa voi vähentää palonvaaraa – mutta vinkeistä on hyötyä kaikille.

Yksikään koti ei ole täysin turvassa tulipaloilta, mutta tilastojen valossa niitä syttyy suhteessa jonkin verran enemmän pientaloissa kuin kerrostaloasunnoissa. Tilastokeskuksen mukaan 47 prosenttia Suomen asuntokannasta on kerrostaloissa, kun taas erillisissä pientaloissa, eli omakoti- ja paritaloissa, asunnoista on 38 prosenttia. Pelastustoimen tilastojen mukaan vuosien 2014–2018 asuinrakennuspaloista kuitenkin lähes yhtä moni syttyi pien- ja kerrostalossa, eli pienemmässä pientalojen joukossa paloriski on hieman suurempi.

- Tähän kylmään vuodenaikaan nousee esiin yksi pientaloissa korostuva paloriski: kun kotitalojen lämmitystä lisätään, se tehdään usein takoilla, uuneilla ja muilla tulisijoilla, ja niistä saa vuosittain alkunsa satoja tulipaloja. Omakotitaloissa sähköremontista voi myös olla kerrostaloja pidempi aika, ja rakenteet yleensäkin sellaisia, että tuli pääsee niissä leviämään helpommin. Kotipihoilla tietysti myös grillataan ja poltetaan ulkotulia enemmän kuin kaupunkikortteleissa, listaa potentiaalisia syttymissyitä paloinsinööri ja kehityspäällikkö Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Pelastustoimen tilastojen mukaan sekä pien- että kerrostaloissa syttyi vuosina 2014–2018 yhteensä noin 6 700 rakennuspaloa. Rivitaloissa paloi samaan aikaan vajaat 1 500 kertaa. Lisäksi pelastuslaitos saa vuosittain hälytyksen noin 150 vapaa-ajanasunnon paloon tai palonalkuun.

- Omakoti- ja paritaloissa yksi luonnollinen paloja aiheuttava tekijä on tietysti myös se, että niissä asuu enemmän ihmisiä. Kun on enemmän väkeä, huoneita, koneita ja laitteita, on useampia syitä ja tilanteita, joissa tuli voi päästä irti. Me vakuutusyhtiössä olemme nähneet, että omakotitalopaloissa vahingot ovat yleensä kerrostaloasuntojen paloja mittavampia ja välittömässä vaarassa on useita henkilöitä. Erillistaloissa asuintilat ovat usein yhtä palo-osastoa, joten tuli voi helpommin levitä, sanoo Määttänen.

Kokosimme keinoja, joilla omakotitalossa – ja myös muissa kodeissa – voi vähentää palonvaaraa.

Keittiössä skarppina

Merkittävä osa suomalaiskotien tulipaloista saa alkunsa keittiöstä. Pelastustoimen tietojen mukaan vuonna 2019 ruoanlaitto oli yleisin syttymissyy asuinrakennuksissa ja vapaa-ajanasunnoilla syttyneissä paloissa. Kokkaukseen liittyviä palohälytyksiä kirjattiin Pronto-onnettomuusjärjestelmään yli 700:aa, kun seuraavaksi useimmin syttymissyyksi oli arvioitu sähkölaitteisiin ja sitten koneisiin liittyvät syyt.

Keittiössä ei koskaan kannata laittaa palavaa materiaalia liedelle tai jättää ruokaa valmistumaan yksin. Myös kuumenevia sähkölaitteita on hyvä seurata sekä irrottaa töpselit seinästä, jos laitteet eivät ole käytössä. Keittiön paloturvaksi voi harkita myös liesivahdin hankintaa. Se kytkee lieden automaattisesti pois päältä, ennen kuin palo ehtii syttyä. Induktioliesi on perinteisiä liesiä paloturvallisempi.

Tarkkuutta tulisijojen kanssa

Nokipalot, tuhka, tulisijojen tai savuhormien vauriot sekä kipinät aiheuttavat lämmityskaudella lukuisia vaaratilanteita. Viime vuonna nämä tulisijoihin liittyvät syttymissyyt arvioitiin palon lähteeksi kaikkiaan noin 500:ssa pelastuslaitosten tietoon tulleessa asuin- tai vapaa-ajan rakennuksen palotilanteessa.

Nokipalot ovat yleisin tulisijoihin ja hormeihin liittyvä paloriski. Ne voivat saada alkunsa, jos hormeihin on kertynyt esimerkiksi nokea tai pikeä. Nokipaloja ja tulisijan vioista aiheutuvia paloja voidaan ehkäistä nuohouksella. Lain mukaan vakituisen asunnon tulisijat tulee nuohota vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnolla vähintään kolmen vuoden välein. Tarvittaessa nuohoojan voi tilata useamminkin. Nuohoussääntely muuttui viime vuonna siten, ettei piirinuohooja enää automaattisesti tule paikalle, vaan kiinteistönomistajan tulee itse tilata ja valita nuohooja.

Tuhka voi kyteä polton jälkeen kuumana jopa pari päivää. Siksi se kannattaa aina siirtää esimerkiksi metalliseen, kannelliseen astiaan.

Älä anna laitteen siristä

Sähkölaitteiden ja koneiden viat, häiriöt ja väärä käyttö aiheuttavat vuosittain satoja paloja. Ohjeiden mukaisen käytön lisäksi vaaratilanteita voi ehkäistä puhdistamalla laitteista ajoittain pölyt ja liittämällä ne sähköverkkoon vain käytön ajaksi. Laitteet kannattaa myös korjauttaa heti, jos niissä ilmenee vikaa.
- Jos sähkölaite, kuten jääkaappi, alkaa siristä tai pöristä, se on todennäköisesti menossa rikki. Tällöin huonolla tuurilla se voi syttyä palamaan, joten viallisen laitteen käyttöä on syytä välttää. Myös rikkoutuneiden johtojen kanssa tulee olla varovainen. Jos laitetta ei voi korjauttaa, se kannattaa viedä turvallisesti laiteromulle tarkoitettuun kierrätyspisteeseen, sanoo Antti Määttänen.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätyksestä voit lukea lisää täällä.

Elävä tuli on kavalan kaunis

Kylmään ja pimeään vuodenaikaan on ihana poltella kynttilöitä, tuikkuja ja ulkotulia, mutta niihin liittyy myös paloriskejä. Huolehdi, ettei kynttilä pääse kaatumaan tai sytytä tavaroita ympärillään. Ulkotuliakaan ei kannata jättää valvomatta, vaikka ne tuntuvat luovan rauhallisesti tunnelmaa ulkotiloissa. Älä polta ulkotulia terassilla tai liian lähellä muita rakennuksia.

Toimiva varoitin pelastaa

Palovaroitinta ei syyttä sanota halvaksi henkivakuutukseksi, sillä se voi pelastaa hetkellä, jolloin et itse havaitse paloa. Varoittimen tehtävä on havaita savu ja antaa aikaa pelastautua tai vielä sammuttaa palonalku. Varoitin ei kuitenkaan auta, jos se ei ole toimintakunnossa. Testaa palovaroittimen toimivuus kerran kuussa painamalla testinappia ja vaihda paristo vuosittain. Varoitin on myös hyvä uusia 5–10 vuoden välein.

Lain mukaan palovaroitin pitää olla asuinrakennuksessa joka kerroksessa ja jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Minimimäärän sijaan varoittimia kannattaa sijoittaa ainakin kaikkiin nukkumistiloihin ja poistumisreittien varrelle, kuten eteiseen. Myös portaikon yläpuolella on kriittinen paikka. Kodin varoittimet voi myös kytkeä sarjaan, jolloin ne vaaratilanteen tullen hälyttävät yhtä aikaa.

Kodin paloturvallisuus – muista myös nämä:

  • Palovaroitin on tärkeä myös mökillä, jos sellainen on käytössä. Muista tarkistaa ajoittain myös vapaa-ajan asunnon palovaroittimet.
  • Sammutusvälineillä voi tukahduttaa palonalun. Kotien yleisimpiä alkusammutusvälineitä ovat sammutuspeitteet ja käsisammuttimet. Niitä kannattaa sijoittaa paloturvallisuuden kannalta keskeisiin kohtiin, esimerkiksi keittiöön ja hyvin saataville poistumisreiteille. Kotikäyttöön sopii 6 kilon käsisammutin. Tutustu välineisiin ennalta ja harjoittele niiden käyttöä. Yritä alkusammutusta palotilanteessa kuitenkin vain, jos voit tehdä sen vaarantamatta itseäsi.
  • Häkävaroitin on suositeltava, joissa tilassa poltetaan tulisijaa. Se varoittaa hengenvaarallisesta kaasusta, jota ihminen ei havaitse.
  • Mieti ennalta poistumisreitit ja miten toimisit tulipalotilanteessa. Mikä on ensisijainen poistumisreitti, mikä mahdollinen varatie, kuten takaovi tai ikkuna?
  • Kodin paloturvallisuutta voi testata esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin laatiman Kodin turvallisuuden tarkistuslistan avulla.
  • Kotivakuutus tarjoaa turvaa vahingon varalle. Tarkista, että kotivakuutuksesi on voimassa ja vastaa korvaustarvettasi. LähiTapiolan kaikkiin kotivakuutuksiin kuuluu palo-, noki- ja savuvakuutus. Palo- ja häkävaroittimia sekä alkusammutusvälineitä voit tilata kotiin myös LähiTapiolan Turvakaupasta.

Lähteet: SPEK, Finanssiala ry

Lue lisää kotivakuutuksestamme

Kun turvanasi on kotivakuutus, et ole tyhjän päällä, vaikka sattuisi tulipalo, varkaus tai vesivahinko.
Lue lisää kotivakuutuksestamme!

Lue lisää ja osta