Kuinka jaksaa epävarmuutta ja stressiä korona-aikana? Entinen karhuryhmäläinen antaa neuvot mielen hallintaan

15.5.2020 - Terveys

Koronavirusepidemia on ajanut koko yhteiskunnan poikkeustilaan, jossa monen arjessa on läsnä huoli, pelko tai vähintään epävarmuus muuttuneessa arjessa. Poliisin Karhuryhmästä tutkimusmaailmaan siirtynyt Harri Gustafsberg antaa tässä jutussa vinkkejä stressinhallintaan. Työnsä kautta hän on sukeltanut syvälle ihmisen mielenmaisemaan.

Läheisiä ei pitäisi tavata. Työt on tehtävä lastenhoidon ohessa. Työpaikka saattaa mennä alta. Kokouksen etäyhteys pätkii. Lomasuunnitelmat menivät uusiksi – jos lomaa enää edes on. Koronaepidemia on tuonut monen arkeen odottamattomia muutoksia ja huolia. Uuden viruksen kanssa emme edes tiedä, kuinka kauan tämä poikkeusaika jatkuu. Kuinka pitkittynyttä stressitilaa jaksaa ja saa pidettyä huolta voinnistaan?

Tutkija, valmentaja Harri Gustafsberg kannustaa yhden stressitilanteen taklaamiseen kerrallaan. Jos selviää niistä, stressi ei pääse kasaantumaan eikä kuorma kasva liian suureksi.

- Kukaan meistä ei tiedä, mitä maailmassa tulee tapahtumaan tai mihin koronatilanne kääntyy. Siitä stressaaminen on siis tarpeetonta, koska yksin emme voi kokonaisuutta ratkaista. Itse voi kuitenkin panostaa siihen, miten oma kehon ja mielen järjestelmä toimii ja mihin juuri nyt keskittyy.

Gustafsberg tietää, millaista on toimia paineen alla, sillä hän työskenteli parikymmentä vuotta poliisin valmiusjoukko Karhussa. Valmiusjoukko kutsutaan paikalle kaikkein vaativimpiin tilanteisiin. Karhussa hänellä heräsi kiinnostus ihmismieleen ja sen suoriutumiseen vaikeissa paikoissa. Hän päätyi tutkimaan ja valmentamaan henkistä suoriutumiskykyä.

Gustafsbergin omat keinot korona-ajasta selviämiseen ovat päivittäinen hengitysharjoitus, liikunta – ja vain yhdet uutiset päivässä.

- Myös etätyössä on tärkeää osata pitää taukoja ja päättää, milloin lopettaa. Silloin kone menee kiinni eikä puhelimeen enää vastata. Se on ainut tapa hallita tietotyön kuormaa tällä hetkellä.

Mieli ohjaa meitä – mutta mieltäkin voi ohjata

Ihmisillä on tapana reagoida ärsykkeisiin tietyllä, opitulla tavalla. Saatamme tiuskaista, ahdistua tai jopa jäätyä. Gustafsberg kuitenkin lohduttaa, että näin ei tarvitse olla. Voimme kehittyä siinä, miten mielemme ja kehomme toimii epämukavissa, yllättävissä tilanteissa.

Oman mielen hallinta ei toki ole helppoa. On myös paljon, mitä tiedekään ei vielä tiedä ihmismielestä. Mutta se on selvää, että keho ja mieli vaikuttavat toisiinsa, ja mielemme toimii sekä tietoisella että tiedostamattomalla tasolla.

Gustafsbergin mukaan juuri tämä mielen kaksiosaisuus tarjoaa mahdollisuuden oppia ja kehittää reaktioitaan.

- Tietoinen osa tarkoittaa sitä, että voimme kuin sinfoniaorkesterin johtaja ohjata ajatteluamme: muistella mennyttä tai suunnitella tulevaa. Toisaalta mielessämme on myös tiedostamaton osa, joka automaattisesti reagoi erilaisiin ärsykkeisiin ja tilanteisiin. Loppupeleissä tämä tiedostamaton osa ohjaa arkipäiväistä toimintaamme, se on paljon tietoista osaa tehokkaampi. Jotta voisimme tietoisesti ohjelmoida mieltämme, meidän täytyy ymmärtää, miten tämä järjestelmä toimii.

Kun ihminen kohtaa ärsykkeen, hän on voinut oppia aiemmasta ja reagoi siihen uudella tavalla. Jos saamme tilanteista kiinni tarpeeksi nopeasti, voimme vaikuttaa kehomme toimintaan, ajatteluun, tunteisiin.

- Meillä on kyky ja resurssit vastustaa kielteistä muutosta. Mutta joskus muutos täytyy hyväksyä, ja silloin meillä on myös sopeutumis- ja joustamiskykyä. Tämä korona-aika on siitä hyvä esimerkki: olemme muuttaneet esimerkiksi työnteon tapoja.

- Lisäksi meillä on kyky oppia liikkeessä. Kun muutos on tullut, voimme koko ajan oppia uusia selviytymiskeinoja ja parempia menetelmiä.

Ei tarvitse olla Karhu pärjätäkseen – säästä itseäsi stressiltä

Vaikeissa tilanteissa nousee aina esiin ihmisiä, jotka pystyvät toimimaan paineenkin alla kylmänviileästi, ovat heti tilanteen tasalla ja onnistuvat jopa levittämään ympärilleen positiivisuutta. On kuin he olisivat saaneet nämä piirteet äidinmaidossa.

Mutta Harri Gustafsberg muistuttaa, että kuka tahansa voi lähteä kehittämään omaa toimintakykyään. Myös hän lähti aikoinaan Karhuryhmän poliisina perehtymään ihmismielen toimintaan, jotta voisi olla parempi johtajana ja valmentajana. Hän halusi valmistaa itseään erilaisiin tilanteisiin.

Vähintä, mitä kukin meistä voi itselleen tehdä, on välttää turhaa stressiä.

- Ihmisellä on kyky stressata itsensä hengiltä, vaikka ei olisi mitään todellista vaaraa. Jos esimerkiksi koko ajan hokee itselleen, että minulla on kiire, silloin tiedostamattaan ohjelmoi itseään uskomaan siihen. Kun ajattelu on tarpeeksi voimakasta, se voi muuttua tunteiksi ja saada aikaan stressireaktion, sanoo Gustafsberg.

Asiantuntijan vinkkejä toimintakyvyn ylläpitoon poikkeusaikana

Harri Gustafsberg kertoo viisi tapaa, kuinka voi tukea henkistä jaksamistaan koronaepidemian aikana.

  • Punnitse tietoa – pysy valppaana! Pyri aktiivisesti tiedostamaan, mitkä asiat sinuun vaikuttavat ja miten asiat oikeasti ovat. Koeta erottaa totuus esimerkiksi omista uskomuksistasi. ”Jos haluaa ymmärtää asioita, kannattaa mennä tiedon lähteille, eikä tarttua ensimmäiseen ajatukseen, jonka aivomme meille helposti tarjoavat.”
  • Rauhoitu tietoisesti – hengitä! Lyhytkin hengitysharjoitus auttaa hetkeksi sulkemaan muun maailman ulkopuolelle. Sulje silmät, hengitä syvään ja keskity hetki vain siihen. Hengitysharjoitus rauhoittaa koko autonomista hermostoa ja voi saada aivot vapauttamaan mielihyvähormonia.
  • Luo vahvistava mentaalinen malli – ole toiveikas. ”Kun keho on sopivassa, palautuneessa tilassa, ihminen voi ohjelmoida itseään tietoisesti ja opetella hyviä ajattelurakenteita. Kun mentaaliset mallit ovat valmiina, ne voivat toimia automaattisesti heikkoina hetkinä.”
  • Mieti mihin huomiosi kiinnität. Mediasta tulee tällä hetkellä valtavasti negatiivisia ärsykkeitä, joten uutisia ei kannata ahmia. Yksi kerta päivässä riittää. Mieti sen sijaan, mihin tärkeisiin, itsellesi oleellisiin asioihin voisit keskittyä.
  • Luo vahvistavaa vertaistukea! ”Älä odota, että ympäristö tukee aktiivisesti sinua tässä haastavassa tilanteessa, vaan ole sinä se, joka tukee ympäristöä. Antaminen kääntyy pidemmän päälle takaisinpäin: saamme ympärillemme ihmisiä, joihin voimme luottaa vaikeissa tilanteissa.”

Vakuuta tärkein eli itsesi ja läheisesi

Jos elämä yllättää ikävästi, on tärkeää voida keskittyä täysillä paranemiseen. Sen lisäksi, että sairaus tai tapaturma tuovat mukanaan terveyshuolia, on niillä usein myös vaikutuksia talouteen.

Laske hinta ja osta