Kauppasota, Brexit ja paperin kulutuksen väheneminen - miksi metsään kannattaa silti sijoittaa?

6.11.2019 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Vaikka puun reaalinen hintakehitys vinoilijoiden mukaan muistuttaa kuolleen miehen aivokäyrää, voi metsänomistaja hyvällä syyllä todeta, että metsä on hyvä sijoitus. Lue alta, mitä tuotosta kiinnostuneen metsänomistajan tulisi seurata.

Yksityiset metsänomistajat omistavat noin 40 miljardin euron edestä metsää. Se on suunnilleen yhtä paljon, kuin kotitalouksilla on varoja sijoitettuna pörssiosakkeisiin. Suomen Puukauppa Oy:n selvityksen mukaan vain viisi prosenttia metsänomistajista sanoo tietävänsä metsänsä tuoton tarkasti ja seuraavansa sitä säännöllisesti.

- Se, että seurataan vain puuntuotannon tuloja ja menoja, ei vielä kerro miten metsä tuottaa tai onko se hyvä sijoituskohde, sanoo LähiTapiolan kehityspäällikkö Marika Makkonen.

- Metsätilaa voidaan ajatella liikeyrityksenä, jossa on sitoutunut paljon pääomaa puustoon, taimikkoon ja maapohjaan. Seuraamalla sijoitetun pääoman tuottoa voidaan metsän tuottoa verrata muihin sijoituksiin. Laskennassa huomioidaan puunmyyntitulot, puuntuotannon kustannukset, puuston nettokasvu, kantohinnat ja valtion tuet, Makkonen jatkaa.

Tulevien vuosien tuotto-odotuksia ennakoidessa on yksi sijoitustuoton osatekijä erityisen paneutumisen arvoinen, nimittäin puun kantohintojen muutos. Kantohinnat riippuvat puun kysynnästä, joka on maailmanmarkkinoilta johdettua kysyntää. Siihen vaikuttavat kotimaan ja vientimarkkinoiden talouskehitykset, metsäsektorin toimintaympäristö ja valtion ohjauskeinot.

Puun hintaan kohdistuu luonnollisia vaihteluita

Viimeaikaisessa keskustelussa metsäteollisuustuotteiden kysynnän näkymiä ovat heikentäneet niin kauppasota, Brexit, geopoliittinen epävakaus kuin paperin kulutuksen väheneminenkin. Toisaalta väestön globaali kasvu, kehittyvien maiden talouskasvu ja lisääntyvä verkkokauppa kasvattavat perinteisten metsäteollisuustuotteiden kysyntää.

- Lehdistä lukee usein, että puun reaalinen hintakehitys muistuttaa kuolleen miehen aivokäyrää siitäkin huolimatta, että puukauppojen määrä on lisääntynyt. Toki puunhinnoissa on nähty nousuja ja laskuja.
Lama vähensi 90-luvulla metsäteollisuuden tuotteiden kysyntää ja pudotti kantohintoja. Vuodet 2007 ja 2018 olivat puolestaan vilkkaita puukauppavuosia ja näkyivät ennätyksellisinä puun hintapiikkeinä. Vaikka vuoden 2007 huippu tyssäsi finanssikriisiin, romahdusta puun kantohinnoissa ei nähty. Myrskyjen ja myötätuulien jälkeen puunhinnoissa on aina tapahtunut korjausliike jotakuinkin tutulle hintauralle, Makkonen luettelee.

Kun katsotaan metsämaan valtakunnallista hintakehitystä, hehtaarihinta on noussut tasaisesti. Kysyntä on ylittänyt jo pitkään tarjonnan, ja se pitää hintatasoa yllä. Metsämaan arvon nousun lisäksi puustopääoma kasvaa tasaisesti. Verrattuna 1970-lukuun metsämaan keskimääräinen puumäärä on yli 1,5-kertaistunut.

- Metsänomistaja voi hyvällä syyllä todeta, että metsä on hyvä sijoitus. Tämän ovat todenneet myös monet suursijoittajat. Kun hyvät sijoituskohteet ovat viime vuosina olleet harvassa, sijoittajat ovat pitäneet metsää turvasatamana.

Ilmastonmuutos aiheuttaa huolta myös metsäkaupassa

Yksi tämän hetken suurimmista teemoista on kuitenkin ilmastonmuutos. Siltä keskustelulta metsänomistaja ei välty jatkossakaan. Mieleen voi helposti hiipiä ajatus esimerkiksi tutkimuslaitosten ennustamista lisääntyvistä metsätuhoista.

- On ennustettu, ettei Suomessa ole vuosisadan loppuun mennessä enää routaa. Vaikka tuuliolosuhteet eivät muuttuisi nykyisestä on selvää, että myrskytuhot lisääntyvät. Laajempia myrskytuhoja seuraavat usein kirjanpainajatuhot. Lisäksi havaintoja on jo tehty uusien tulokashyönteisten leviämisestä Suomeen. Roudattomuus voi tarkoittaa myös sitä, että puunkorjuu hankaloituu ja kallistuu, Makkonen varoittaa.

Kolikolla on aina kaksi puolta. Lähivuosikymmenet lämpiävät joka tapauksessa, vaikka emme tästä päivästä lähtien tuottaisi päästöjä lainkaan. Tämä ei silti tarkoita, etteikö meidän pitäisi toimia. Aivan keskeistä on, miten pysäytämme fossiilisten raaka-aineiden käytön – ja tässä katseet kannattaa suunnata metsään. Puun kemia mahdollistaa lähes rajattomasti keinoja korvata fossiilisia raaka-aineita. Näin ollen puulle riittää varmasti kysyntää, jos siitä johdetuille raaka-aineille ja tuotteille on kysyntää.

- Kuten historia on meille osoittanut, paineen ja kriisien keskellä metsäteollisuus on kehittänyt, innovoinut ja noussut entistä vahvempana. Vaikka haasteet ovat suuria, niin suurella varmuudella uskaltaisin väittää, että niin tälläkin kertaa. Metsänomistajan kannattaa siis jatkossakin vaalia arvokasta omaisuuttaa – ja ehkä vielä entistä paremmin jos vain mahdollista, sanoo Makkonen.

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2018 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää