Riittävätkö kassavirta, asiakkaat ja oma jaksaminen? Asiantuntijoiden resepti yrittäjän pelkoihin on aktiivisuus ja turvaverkko

5.4.2019 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Yrittämisen aloittaminen on suuri kynnys, joka liian usein nousee turhan korkeaksi toimeentulon riittävyyteen liittyvien pelkojen vuoksi. Nuorten yrittäjien, Lakitoimisto LAKIA:n osakkaiden Pauliina Kosken ja Marika Myllykankaan mielestä alkavan yrittäjän ennakkopelkoja on mahdoton poistaa, mutta niitä voi hälventää vahvalla tukiverkolla ja omalla aktiivisuudella.

Puolitoista vuotta sitten pienessä asianajotoimistossa työskennellyt lakimies Pauliina Koski sai odottamattoman tarjouksen. Kosken työantajana toiminut yrittäjä halusi siirtyä muihin tehtäviin ja tarjosi yritystään Kosken ostettavaksi.

-Totesin, että haluaisin jatkaa asianajotyötä, mutta en mielelläni yksin. Houkuttelin opiskelukaverini ja hyvän ystäväni Marikan ryhtymään kanssani yrittäjäksi, Koski kertoo.

Vaikka yrittäjänä oleminen on sujunut hyvin ja asiakkaita on riittänyt, sekä Koski että yhtiökumppani Marika Myllykangas muistavat edelleen pelot, joita yrittämiseen liittyi. Myllykangas sanoo toimeentulon riittävyyden herättäneen huolta. Koski puolestaan sanoo miettineensä vastuuta, joka asianajotyöhön liittyy. ”Hoidamme ihmisten elämässä usein isoja asioita ja se pohditutti”, Koski sanoo.

Myllykankaan ja Kosken pohdinnat ovat hyvin tyypillisiä yrittämiseen liittyviä huolia. Suomessa on noin 300 000 yrittäjää ja useilla yrittämiseen liittyy samanlaisia pohdintoja. Toimeentulon niukkuus oli Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 –selvityksenkin mukaan yksi suurimmista yrittäjien kokemista haasteista. Yrittäjät kokivat haastavaksi myös liiallisen byrokratian sekä riittävien vaikutusmahdollisuuksien puuttumisen työhön tai tuotteiden hinnoitteluun.

Myllykangas ja Koski ovat kuitenkin erittäin tyytyväisiä päätökseensä ryhtyä yrittäjäksi. Jos jotain yritystoiminnan yllätyksiä hakee, nimeää Myllykangas yhdeksi tunteiden vuoristoradan. ”Ensin saattaa tuntea kaiken onnistuvan todella hienosti ja sitten muutaman tunnin kuluttua epäiletkin kaiken epäonnistumista”, Myllykangas selittää vuoristorataa naurahtaen.

Yrittäjyyttä harkitseville Myllykankaalla ja Koskella on muutama neuvo. Toisten ammattilaisten tukeen kannattaa turvautua niissä toimissa, jotka eivät ole itselle tuttuja. Myllykangas ja Koski nimeävät esimerkiksi asiantuntevan kirjanpitäjän olevan heille ensiarvoisen tärkeä kumppanin.

- Tukiverkon tulisi olla muutenkin kunnossa. Jos ei muuten, niin ainakin verkostoituu muiden yrittäjien kanssa, että saa keskusteltua eri asioista, Koski neuvoo.

- Jokaisen olisi tänä päivänä hyvä miettiä itsensä ja työnsä brändäämistä. Asiakkaita ei tule odottamalla. On oltava hyvin aktiivinen useassa paikassa niin somessa, tapahtumissa kuin verkostoitumislounaillakin, sanoo puolestaan Myllykangas.

Yrittämisen taloudellista riskiä voi myös pienentää

Pauliina Kosken ja Marika Myllykankaan yrittäjyystarina on valoisa esimerkki yrittämisestä. Lakimiehet saivat yrityskaupalla vakaalla pohjalla olevan liiketoiminnan, josta jatkaa eteenpäin. Yrityksensä myynyt yrittäjä puolestaan sai omasta yrittäjyydestään palkkion. Kansataloudellekin yrityskauppa oli merkityksellinen, kun työllistävä yritys jatkoi näin elämäänsä.

LähiTapiola Henkiyhtiön asiantuntijan Tuomo Mikolanniemen mukaan henkilöiden elämäntilanne vaikuttaa suuresti yrittäjäksi ryhtymiseen. Kosken ja Myllykankaan tapauksessa heidän elämätilanteensa oli otollinen yrittäjäksi ryhtymiselle, mutta kaikilla näin ei ole.

-Aina ei ole omassa elämässä sellaista tilanne, että yrittäjyyden riskeihin on varaa. Yrittäjän täytyy liiketoiminnan pyörittämisen ja asiakkaiden asioista huolehtimisen lomassa muistaa huolehtia myös siitä, että oman talouden kantokyky on varmistettu, Mikolanniemi sanoo.

- Yrittäjyyden aloittaminen on tyypillisesti taloudellinen riski, sitä riskiä kannattaa minimoida varmistamalla esimerkiksi pitkän sairausloman toimeentulo vapaaehtoisella päivärahavakuutuksella.