Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Veronpalautusten aikataulumuutokset lisäävät budjetointitaitoja ja säästämishaluja – lue ekonomistin neljä vinkkiä

8.12.2018 - Talous

Useat suomalaiset saavat viimeisen kerran veronpalautuksia joulukuussa. Ensi vuonna palautusten maksatus aikaistuu. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kertoo, miten taloutta kannattaa hallita.

Suomalaisten kulutus jouluna kasvaa jopa neljänneksen vuoden keskimääräisestä kuukausikulutuksesta. Kasvaneita menojaan monet ovat paikanneet joulukuisilla veronpalautuksilla. Ensi vuonna palautusten maksatus aikaistuu useilla suomalaisilla ja se saattaa aiheuttaa ongelmia joulubudjetteihin.

Vielä tänä vuonna suomalaisille kilahtaa tileille yhteensä lähes kolme miljardia euroa veronpalautuksia. Palautukset maksetaan tilille 11. joulukuutta. Ensi vuonna veronpalautusten maksatus nopeutuu useimmilla suomalaisilla lakimuutoksen ja verottajan yhtenäistyvien tietojärjestelmien ansiosta. Ne, jotka eivät tee keväällä muutoksia veroehdotukseensa, saavat veronpalautuksensa tai maksavat veromätkynsä jo elokuussa.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä uudet verotusmenettelyt osaltaan pakottavat monet suomalaiset muuttamaan käyttäytymistään. Jos henkilö on tähän asti säädellyt veroprosenttiaan niin, että loppuvuodelle jäisi enemmän käyttövaraa joulumenoihin, uuden verotuskäytännön perusteella oman talouden budjettia on osattava hallita jo syksystä.

- Ei ole ihme, että moni on mieluusti säätänyt veroprosenttiaan niin, että käteen jäävä tulo kasautuu joulukuulle, kun menotkin tekevät niin. Jatkossa tarvitaan enemmän tarkkuutta, jotta rahat riittävät jouluunkin, Nummiaro sanoo.

-Osa on varmaan miettinyt valtiota pankkina, kun veronpalautuksille on saanut 0,5 prosentin korkoa talletustilien nollan sijaan. Mikäs siinä, jos veronpalautuksilla on tuotu joulu taloon, eli tarkoitus on ollut vain tasata tulojen ja menojen vuosirytmin epäsuhtaa. Mutta muuten tuo kuulostaa aika karvalakkisäästämiseltä, joka syrjäyttää pitemmän päälle paljon tehokkaamman varautumisen elämäkaaren satunnaisuuteen. Kannattaa suunnata katse vuosirytmiä pidemmälle ja tavoitella säästöillä ostovoiman säilyttävää tuottoa. Rahojen seisottaminen valtiolla veronpalautuksissa ei vie vielä puolitiehenkään.

Uhkakuva veronpalautusten aikataulumuutoksista on se, että joulumenojen ja tulojen yhteensovittaminen jää puolitiehen. Jos rahat eivät riitä kaikkiin joulumenoihin, syntyvä aukko paikataan velalla.

Nummiaro kuitenkin muistuttaa, että valtaosalle suomalaisista näin ei käy. LähiTapiola kysyi viime vuonna yli tuhannelta suomalaiselta, säätelevätkö he veroprosenttiaan loppuvuoden veronpalautuksia ajatellen. Kantar TNS:n tekemässä kyselyssä 1026 vastaajasta peräti 75 prosenttia sanoi, että he eivät ole ryhtyneet veroprosenttikikkailuun.

Samassa kyselyssä kysyttiin myös, mihin suomalaiset laittaisivat saamansa veronpalautukset. Kolmannes vastaajista sanoi laittavansa palautukset säästöön. Hieman vajaa neljännes vastanneista kuluttaisi palautukset.

Säästä ja hallitse budjettia

Suomalaiset käyttävät jouluun keskimäärin useita satoja euroja. Joulun kulutuspiikki näkyy tilastoissa joulukuussa. Vuosi vuodelta kulutuksen lisäystä on siirtynyt jo marraskuulle, kun kauppojen alennusmyyntikampanja Black Fridaystä on tullut yhä suurempi. Yhdysvalloissa kiitospäivän jälkeinen ”musta perjantai” on ollut jo vuosia joulukauppasesongin avaava päivä.

Ekonomisti Nummiaro antaa neljä vinkkiä, miten joulun menojen lisäyksestä selviää jatkossakin.

  1. Vakautta. Verosuunnittelu luo vakautta jatkossakin. Turvaavasti asetettu ennakkoveroprosentti mahdollistaa pienen puskurin kerryttämisen varsinaiseen tarkkaan verotukseen. Tasainen varautuminen on helpompaa kuin kulutuksen pienentäminen pari kuukautta ennen mätkyjen maksua.
  2. Tarkkuutta. Joulukuun veronpalautukset ovat tulleet juuri sopivasti joulun vieton lisämenojen kattamiseksi. Jatkossa menotietoisuuden on pysyttävä kirkkaana elokuun veronpalautusten jälkeen. Kotitalouksien 80 lisäeuron kuukausikulutus syksyn aikana ehtisi muuten käyttää keskimääräisen kotitalouden 330 euron joulumenot.
  3. Ostovoimaa. Valtio on viime vuosina maksanut ylimääräisille ennakkoveroille korkoa 0,5%. Se on enemmän kuin talletustilien lähes nollakorko. Mutta se on vain kolmannes nykyisestä noin 1,5%:n inflaatiosta. Jatkossa rahoille voi kertyä lyhyemmän aikaa valtiolta korkoa. Kannattaa harkita vaihtoehtoa, että säätää ennakkoveron mahdollisimman realistisesti ja säästää kuukausittain suoraan vähäriskiseen rahastoon. Rahastosta rahat saa tilille rahasto-osuuden lunastusta seuraavana pankkipäivänä.
  4. Elämänkaari. Veronpalautusten suunnittelussa tulojen ja menojen ajoituksen epäsuhta on vuositasolla. Katse kannattaa suunnata pidemmälle, aina eläkeikään asti. Kuukausisäästä ensin parin kolmen kuukauden nettopalkan suuruinen pahan päivän puskuri. Siitä lähtee myös järkevä puskurointi kulutuksen vuosirytmiin, eli jouluun ja lomiin.

Näin suomalaiset kuluttavat vuosittain

Vähittäismyynnin arvoon perustuva kuukausittainen kulutus verrattuna vuoden keskiarvoon.

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2020 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää