Punkki on Suomen luonnon pelottavin eläin

27.11.2018 - Turvallisuus

LähiTapiola LokalTapiola

Suomalaiset pelkäävät luonnossa muun muassa karhua, kyytä ja sutta, mutta eivät mitään eläintä yhtä paljon kuin punkkia eli puutiaista. Tämä selviää LähiTapiolan Kantar TNS:llä teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Joka kolmas vastanneista kertoo pitävänsä punkkia Suomen luonnon pelottavimpana eläimenä.

Punkkeja on maailmassa satoja ja Suomessa muutamia eri lajeja. Suomessa ihmiselle tauteja aiheuttavia mikrobeja levittää kaksi punkkilajia, puutiainen eli punkki ja taiga- eli siperianpunkki. Sama punkki voi kantaa sekä borrelia-bakteeria että vakavaa puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta. Noin kolmasosa puutiaisista kantaa ainakin yhtä taudinaiheuttajaa, ja kaksi prosenttia useampaa kuin yhtä.

Viime vuosina puutiaisaivotulehdukseen on Suomessa sairastunut 40-60 henkilöä vuodessa. Riskialueilla korkeintaan muutama prosentti punkeista on TBE-viruksen kantajia. Borrelioosi eli Lymen tauti on huomattavasti yleisempi kuin puutiaisaivotulehdus. Raportoituja borrelioositapauksia on vuosittain muutamia tuhansia.

Vakavalta puutiaisaivotulehdukselta voi suojautua rokottautumalla, mutta sen hoitoon ei ole olemassa lääkettä. Borrelioosia vastaan ei voi suojautua rokottautumalla, mutta sitä voidaan hoitaa antibiootein.

Miksi punkkia pelätään niin paljon?

Aalto-yliopiston pelkotutkija Mikko Lähteenmäki sanoo Länsiväylä-lehden haastattelussa, että eläinpelot ovat peloista yleisimpiä. Esimerkiksi hämähäkkikammo vaivaa maailmalla joka toista naista ja joka kymmenettä miestä. LähiTapiolan teettämän kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen kertoo pelkäävänsä punkkia. Sekä karhua että kyytä pelkäävät 16 prosenttia suomalaisista. Sutta pelkää ainoastaan seitsemän prosenttia vastaajista, niin kuin myös syksyllä paljon otsikoissa ollutta hirveä.

Niin Liikenneturva kuin vakuutusyhtiötkin varoittelevat paljon hirvivaarasta etenkin iltojen pimetessä, mutta harva suomalainen tuntuu kuitenkin pelkäävän niitä. Ovatko autoilijoiden asenteet hirviä kohtaan muuttuneet?

- Autoilijoiden asenne hirviä kohtaan ei mielestäni ole muuttunut. Autoilijat pitävät eteen loikkaavaa hirveä edelleen uhkana ja se on asia mitä liikenteessä yleensä pelätään eniten, etenkin näin syksyn hämärässä ja pimeässä. Kuljettajat kokevat hirvieläimet asiana, joita ei voi ennakoida ja joihin ei välttämättä itse omalla toiminnalla voi vaikuttaa. Pitkälti näin onkin, mutta tarkkaavaisuuteen ja ajonopeuteen me autoilijat onneksi pystymme vaikuttamaan, sekä lisäksi tehokkaaseen valojen käyttöön, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Tehokkaalla valojen käytöllä tarkoitetaan sitä, että valaisemattomilla teillä hämärän ja pimeän aikaan minimoidaan lähivaloilla ajaminen ja käytetään kaukovaloja niin paljon kuin mahdollista.

- Vastaantulevien autojen takia tietenkin tulee vaihtaa hetkeksi lähivaloille. Jos vastaan tulee jatkuva jono, ei kaukovaloja voi käyttää häikäisyn takia. Tällaisessa tilanteessa ajonopeuden laskeminen on pitkälti ainoa keino lisätä turvallisuutta, Nieminen jatkaa.

Piskuista punkkia pelätään kuitenkin huomattavasti hirviä enemmän. Miksi näin?

- Hirvien ja punkkien suhteen ihmisten vastaukseen vaikuttaa olennaisesti kysymyksen asettelu. Kesällä luonnossa liikkuessa punkki voi olla suurin pelkoa tuottava asia, mutta autolla liikenteessä liikkuessa se on hirvi. On kuitenkin muistettava, että hirvikolari ei ole se todennäköisin vakavia seurauksia aiheuttava kolarityyppi. Esimerkiksi nokkakolarit, ohituskolarit, tieltä suistumiset ja risteyskolarit ovat huomattavasti yleisempiä vakavia seurauksia aiheuttavista kolarityypeistä, Nieminen sanoo.

Pelkotutkija Lähteenmäki tähdentää, ettei pelko ole psykiatrinen häiriötila vaan normaali, psyykkisesti terveillä ihmisillä potentiaalisesti vaarallisessa tilanteessa ilmenevä perustunne. Pelko on myös hyödyllinen tunne – sen keskeisenä tehtävänä on saada meidät välttämään pelon kohdetta.

Punkkipelko siis auttaa ihmistä selviytymään vaarassa ja ohjaa meitä kiinnittämään huomiomme oleelliseen, kuten esimerkiksi iholla ryömivään punkkiin. Tilastojen valossa punkkipelko on rationaalinen, sillä ainakin 4 000 suomalaista saa vuosittain borrelioosin puutiaisen puremasta. Helsingin yliopiston tutkija Anu Jääskeläisen mukaan suomalaisten ei kuitenkaan varsinaisesti kannata alkaa erityisemmin pelätä punkkeja, kunhan niistä on tietoinen ja niihin osaa varautua.

TerveysHelppi neuvoo myös punkkiasioissa

Helsinkiläinen Thomas oli kesällä tyttärensä kanssa Pohjanmaan saaristossa mökillä. Heidän palattuaan kotiin hän huomasi nelivuotiaan korvan takana ison punkin.
- Minulla on kotona punkkipihdit, ja luvattuani palkaksi jäätelöä sain tyttäreni pysymään sen verran paikallaan, että sain kierrettyä punkin irti kokonaan imukärsineen päivineen. Elukasta ei jäänyt ihoon juuri jälkeä, mutta kyllä siinä pyöri mielessä kaiken maailman skenaariot, Thomas kertoo.

- Avasin TerveysHelppi -chatin ja laitoin sinne kysymyksen, että pitääkö olla huolissaan ja mitkä ovat seuraavat askeleet. Sieltä vastattiin tosi nopeasti, että mitään syytä huoleen ei vielä ole, mutta että puremakohtaa kannattaa tarkkailla muutaman viikon. Hoitaja pyysi olemaan yhteydessä uudelleen, mikäli ihossa näkyy muutoksia.

Tavallisin borrelioosi-tartunnan merkki on puremakohtaan ilmaantuva laajeneva punoittava ihottuma, joka laajenee yli viiden sentin alueelle ja joka ilmaantuu 1-4 viikon kuluttua punkinpuremasta. Jos punoitus on halkaisijaltaan yli 5 cm tai tulee muita oireita punkinpureman jälkeen, on hakeuduttava lääkäriin.

- Kyllä se asiantuntemus ja nopea vastaus rauhoittivat, vaikka täysin varma en voinutkaan olla, ettei tyttö ollut saanut mitään tartuntaa. Poltin sitten sen punkinketaleen tulitikulla, kun risoi niin paljon, etten ollut huomannut sitä aikaisemmin, vaikka oltiin tehty punkkitarkastus joka ilta. Mitään oireita siitä ei sittemmin onneksi ilmennyt eli ilmeisesti saatiin se ajoissa pois.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 1 043 suomalaista syys-lokakuussa. Vastaajat olivat iältään 15-74 -vuotiaita. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS.

Lähteet:
YLE (2018)

Potilaan lääkärilehti (2015)

Punkkiklinikka (2018)

Länsiväylä (2017)

TerveysHelppi apunasi joka päivä

TerveysHelpistä saat nopeasti ja helposti vastauksia terveyshuoliisi.
Etälääkäripalvelut ovat aina ulottuvillasi, kun terveydenhuollon ammattilaiset
ovat chatin tai puhelinsoiton päässä.

Lue lisää