Osakesäästötili kirittää kilpikonnaa – verohelpotus voi kerryttää enemmän kuin säästät

19.10.2018 - Hannu Nummiaro

Osakesäästötili on tulossa voimaan vuonna 2020. Tilin sisällä pörssiosakkeista ei makseta osinkoveroa, joten saadut osingot voi laittaa täysimääräisesti uudelleen töihin. Verohelpotuksen hyöty voi säännöllisellä ja pitkäjänteisellä säästämisellä kohota suuremmaksi kuin tilin katto 50 000 euroa.

Sadussa kilpikonna on tasaisen varma taivaltaja ja jänis nopea spurttaaja. Osakesijoittamisen kaksi tuottolähdettä ovat säännöllisesti kertyvät osingot ja osakkeen arvonmuutos. Osingot ovat kuin kilpikonna ja hinnat jänis.

Hallituksen kaavailema osakesäästötili on tulossa käyttöön vuonna 2020. Tilin sisällä kilpikonna etenee tyylilleen tasaisesti, mutta vauhdikkaammin. Tilin sisällä ei pörssiosakkeista makseta osinkoveroa, joten saadut osingot voi laittaa täysimääräisesti uudelleen töihin.

Osinkojen ja arvonmuutoksen luonne havainnollistuu historian avulla (Kuva 1). Osakkeiden hinnat nousevat ja laskevat taloussyklien vanavedessä useita kymmeniä prosentteja vuosittain. Osinko juoksee huomattavasti tasaisemmin.

Kuva 1. Osinkotuotto ja osakkeiden arvonmuutos

LähiTapiola LokalTapiola

Kuvassa 2 on havainnollistettu osakkeiden kokonaistuoton muodostumista osingoista ja arvonmuutoksista USA:ssa 147 vuoden aikana. Oletetaan aluksi, että saadusta osingoista ei tarvitse maksaa veroa. Sijoittamalla irronneet osingot takaisin osakkeiseen olisi saanut kokonaistuoton 9,1 % per vuosi.

Jos osingoista tulisi maksaa 30% veroa, niin loput 70% uudelleen sijoittamalla olisi tuotoksi muodostunut 7,7 % p.a. Korko korolle -ilmiö vuoksi säästön loppusumma jäisi vain noin seitsemäsosaan verrattuna verottomiin osinkoihin.

Kaikki osingot kuluttavan säästäjän tuotto määräytyy pelkästään hintojen kehityksenä. Tällöin tuotto olisi jäänyt 4,5 %:iin p.a.

Kuva 2. Osakkeiden kokonaistuotto

LähiTapiola LokalTapiola

Nykyisin suomalaisiin pörssiosakkeisiin luottava piensijoittaja saa osinkotulot 15%:sti verovapaana ja lopusta 85 %:sta maksetaan 30 %:a veroa (34% osinkojen ylittäessä 30 000 eur). Osakesäästötilin verotuksen yksityiskohdat ovat valmistelussa, mutta tarkastellaan verohyötyä nykyisen verorakenteen ja -kannan avulla.

Lasketaan paljonko verohyöty voisi olla kuukausisäästäjälle, joka sijoittaa osingot uudelleen osakkeisiin, eikä myy ostamiaan osakkeita. Havainnollistus on esitetty kuvassa 3.

  1. Säästämällä 40 vuotta 104 euroa kuukaudessa kertyy 50 000 euroa eli osakesäästötilille siirrettävissä oleva enimmäismäärä.
  2. Oletetaan osakkeiden pitkän ajan tuotto-odotuksen 8 % p.a. muodostuvan osinkotuotosta 4 % p.a. ja hintatuotosta 4 % p.a. Laskelma ei huomioi sijoittamisen kuluja.
  3. Osakesäästötilin verottomilla osingoilla säästöt kasvavat 338 000 euroon. Verollisilla osingoilla säästöt kasvavat 258 000 euroon. Verohyöty tilin sisällä on 80 000 euroa.
  4. Osaketililtä poistuttaessa maksetaan myyntivoittovero, jonka jälkeen käytettävissä olevat säästöt ovat 241 000 euroa (hankintameno-olettamaa ei ole huomioitu). Verohyöty verrattuna tilin ulkopuolella säästämiseen on 53 000 euroa myyntivoittoverojen jälkeen.

Kuva 3. Osakesäästötilin verohyöty

LähiTapiola LokalTapiola


Osakesäästötili tarjoaa säästäjille yhtä verotehokkaan välineen kuin rahastot ja sijoitusvakuutukset jo nykyisin tarjoavat. Näissä kaikissa veroa maksetaan vasta säästöjä kotiutettaessa.

Onnistuvan säästämisen avaimet ovat samat kuin kilpikonnan hyveet, säännöllisyys ja pitkäjänteisyys. Osakesäästötili kirittää kilpikonnaa ja toivottavasti kannustamaan monia, varsinkin nuoria, varautumisen taipaleelle.

Jäniksen luonnetta osakesäästötili osittain helpottaa hallitsemaan. Osakkeita voi myydä ja ostaa tilin sisällä ilman veroseuraamuksia. Näin osakkeeseen ei tarvitse lukkiutua verosyistä.

Tilille kelpaavat vain pörssiosakkeet, vaikka niiden riskiprofiili ei kaikille säästäjille sovellu. Myös rahastojen sisällyttäminen olisi mahdollistanut verotehokkaan hajautuksen sekä säästöjen riskitason säätämisen elämänkaaren edetessä.

Iloitaan silti hyödyistä. Ja toivotaan, ettei palveluntarjoajien hinnoittelu pidättele kilpikonnaa.

Hannu Nummiaro

Kirjoittaja on LähiTapiola Varainhoidon yksityistalouden ekonomisti.

Blogi on julkaistu Taloustaidon blogissa 16.10.2018