LähiTapiolan ekonomisti: Italia sotkee Euroopan keskuspankin koronnostosuunnitelmia – Italexit ei vielä ajankohtaista

5.10.2018 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Italian hallituksen ehdotus budjettialijäämistä on haaste Euroopan keskuspankille ja sen koronnostoaikeille, sanoo LähiTapiolan rahoitusmarkkinoiden ekonomisti Jyri Kinnunen. Italia on haaste myös euroalueen tulevaisuudelle.

Italian populistihallituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi on ollut tyrmistys sijoittajille ja EU:n johdolle. Budjettiesitys kasvattaisi Italian budjettialijäämän 2,4 prosenttiin suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Alijäämän kasvu on vastoin sijoittajien odotuksia ja EU-johtajien toiveita.

Italian budjettialijäämän kasvu on huolenaihe myös Euroopan keskuspankille. Keskuspankki ottaa jo askelia rahapolitiikkansa kiristämisessä. EKP on lopettelemassa lainaosto-ohjelmaansa ja valmistautuu nostamaan ohjauskorkojaan ensi vuoden syksyllä.

EKP ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää hintavakautta, mutta LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnusen mukaan keskuspankki joutuu ottamaan huomioon myös euroalueen kolmanneksi suurimman talouden Italian edesottamukset valtiontaloutensa tasapainottamisessa. Korkojen nousu euroalueella voisi heikentää huomattavan velkaisen Italian maksukykyä vaarallisen paljon.

- Italia on iso talous mutta se on myös hyvin velkainen talous. Italialle olisi myrkkyä se, että korot euroalueella lähtisivät nousemaan merkittävästi, Kinnunen sanoo.

- Periaatteessa asia ei mene niin, että EKP jättäisi Italian takia korkoja nostamatta. Käytännössä kuitenkin Italia rajoittaa sitä, kuinka nopeasti ja kuinka paljon EKP voi rahapolitiikkaansa kiristää. Jo valmiiksi EKP:n rahapolitiikan kiristämisen mahdollisuudet ovat pienet. Inflaationäkymät eivät ole korkeat ja talouskasvu on tasaantumassa.

Sijoittajat ovat hermoilleet Italian hallituksen toimista. Italian valtionlainojen markkinakorot ovat käyneet jo korkeimmillaan neljään vuoteen. Vielä Italialla ei ole hätää maksukykynsä kanssa, sillä maa on käyttänyt hyvin hyväkseen matalien korkojen aikakauden. Maa on saanut kiinnitettyä rahoituksensa pitkäksi aikaan alhaisiin korkoihin. Maan valtionlainojen keskimääräinen juoksuaika on alle seitsemän vuotta ja keskikorko 2,8 prosenttia. Pientä huojennusta korkomarkkinoille ovat tuoneet Italian hallitusedustajien lausunnot budjettialijäämän supistamisesta 2020 ja 2021.

Italian ongelmana on kuitenkin iso velkataakka ja vaatimaton talouskasvu.

Kriisit kasvattavat todennäköisyyttä euron hajoamiselle

Italian budjettiriidalla voi olla myös kauaskantoisempiakin vaikutuksia. Maan populistihallituksen lausunnot heti budjettiesityksen jälkeen olivat jyrkkiä. Hallitusedustajat sanoivat, että he eivät aio perääntyä budjettiesityksestään markkinoiden tai EU:n painostuksenkaan takia. Parlamentistakin kantautui puheenvuoroja maan euroeron puolesta. Italian pääministerin Giuseppe Conten mukaan ero ei ole kuitenkaan vaihtoehto.

Ekonomisti Kinnusen mukaan budjettiriita ja euroeroväläyttelyt voivat olla vain osa poliittista peliä, jolla italialaiset populistipuolueet valmistautuvat ensi vuoden EU-vaaleihin.
Riitely osaltaan heikentää myös euroalueen tulevaisuutta. Itsessään budjettiriita ei ole kasvattanut eurotuhon todennäköisyyttä merkittävästi. Mutta se on yksi lisä toistuvien ongelmatilanteiden jatkumoon, jotka yhdessä tarpeeksi pitkällä aikavälillä nostavat todennäköisyyttä hajoamiselle.

- Vaikka euroalueen hajoamisen todennäköisyys on hyvin pieni tällä hetkellä, kreikkojen, populistihallitusten tai brexit –tyyppisten tapahtumien toistaminen tarpeeksi monta kertaa ja tarpeeksi pitkään kasvattaa todennäköisyyttä, että jotakin todella joskus tapahtuu, Kinnunen muistuttaa.

Tutustu LähiTapiolan sijoittamisen ja säästämisen ratkaisuihin täältä.