Miksi taloudesta puhutaan yhä pula-ajan opein? Näin salkunhoitaja neuvoo lapsiaan

26.9.2018 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Suomalaiset opettaisivat kouluikäisille lapsille, että aina ei saa kaikkea ja rahan eteen on tehtävä töitä. Suosituimmissa opeissa korostuvat niukkuus ja ankara työnteko. LähiTapiolan salkunhoitaja Nina Ebeling opettaa lapsilleen samoja hyväksi havaittuja taitoja, mutta taloutta voi lähestyä myös positiivisen kautta.

Kaikkea mitä haluaa ei saa. Suomalaisten mielestä tämä on keskeisin talousoppi, joka kouluikäiselle lapselle olisi hyvä opettaa. LähiTapiolan tilaamassa Arjen katsaus -kyselyssä toiseksi suosituin oppi on, että rahan eteen on tehtävä työtä. Kolmanneksi eniten mainintoja sai oppi älä osta ostamisen takia.

Suosituimmat talousopit ovat useiden vuosien aikana opittuja hyveitä, jotka edelleen pitävät paikkansa. Niissä kuitenkin korostuvat talouteen ja oman talouden hallintaan usein liitettävät määreet hankaluus, työläys ja asioista kieltäytyminen.

Negatiivisten asioiden korostaminen taloutta opetettaessa aiheuttaa monissa vastareaktion ja oman talouden hallintaan liittyvät kysymykset jäävät pohtimatta.

LähiTapiolan salkunhoitaja Nina Ebeling on pohtinut nuorten talouslukutaitoa. Ebeling on mukana LähiTapiolan eurooppalaisen yhteistyöverkoston projekstissa, joka tähtää talouslukutaitojen eli hyvään oman talouden hallintaan liittyvien taitojen parantamiseen.

Ebelingin mielestä on ymmärrettävää, että monet nuoret ja miksei aikuisetkin kokevat oman talouden hallinnan opettelun haastavaksi. Monet opit lähtevät kielloista, terminologia on hankalaa, talouteen liittyy paljon matematiikkaa ja mediakin sylkee ulos uutisia pikavippikierteistä, ylivelkaantumisesta ja työttömyyden ongelmista.

- Monelle taloudesta tulee iso mörkö, jota ei haluta kohdata. Usein talouden hallinnasta tehdään hankalampaa kuin se tosiasiassa onkaan, Ebeling sanoo.

- Ratkaisu voisi olla, että nostetaan enemmän roolimalliajattelua. Luodaan roolimalleja, joihin on helppo samaistua. Usein ihmiset muuttavat käyttäytymistään ja ajatteluaan, jos he ovat jonkinlaisessa vertailu- tai kilpailutilanteessa, Ebeling sanoo.

Talouden asioista kertomista olisi yksinkertaistettava selvästi. Olisi hyvä antaa selkeitä ja ymmärrettäviä esimerkkejä oman talouden hallinnasta eikä ensimmäisenä siirretä keskustelua sijoittamiseen, Ebeling sanoo.

Taloudesta voi myös kertoa positiiviseen sävyyn, kuten miten muutaman kymmenen euron kuukausittaisesta säästösummasta voi kertyä useiden kymmenien tuhansien eurojen säästösumma riittävän pitkällä aikavälillä.

Suu säkkiä myöten vai kohtuus kaikessa?

Oman talouden alkeet opitaan usein kotoa. Ebeling on kahden alle kouluikäisen lapsen äiti ja hän myöntää, että talousoppien siirtäminen lapsille on usein tasapainoilua. Perheen vanhemmille raha ja talouden asiat ovat hyvin tuttuja työn kautta. Rahasta, sijoittamisesta ja säästämisestä puhutaan perheessä avoimesti.

- On haastava kysymys, miten talouden asioita opettaa lapsille. Perheessä raha ei ole ongelma ja haluan myös suoda lapsille kaiken mahdollisen, mutta toisaalta haluan myös opettaa, että rahan eteen on tehtävä töitä. Olen usein tiukka, että joka päivä ei voi ostaa herkkuja tai uutta lelua, koska ei ole juhlapäivä.

Ebeling uskoo, että roolimalliajattelu toimii myös kotona. Lapset näkevät, että äiti ostaa alennuksesta asioita ja etsii esimerkiksi netistä halvempaa vaihtoehtoa. Myös tavaroiden ja vaatteiden kierrätys on hyvä asia. Kierrätyksenkin vuoksi Ebeling opettaa lapsille, että vaatteista ja tavaroista on pidettävä huolta.

- Lasten on hyvä ymmärtää, että asioilla on arvo myös sen jälkeen, kun niitä on käytetty.

Raha ei kartu säästämättä vai pennissä on miljoonan alku?

Myös säästämisen merkityksen opettaminen on Ebelingin mielestä hyvä aloittaa varhain. Lapsen ei ole kuitenkaan helppoa ymmärtää sitä, että tänään säästetty ja sijoitettu euro voi olla jonkin ajan kuluttua vaikkapa kaksi euroa.

- Meillä käytiin keskustelua pääsiäisenä, että ostetaanko koko virpomispalkkiona saadulla kymmenellä eurolla pääsiäismunia vai laitettaisiinko vaikka viisi euroa säästöön.

Positiivinen säästämisen ajattelu voi Ebelingin mukaan lähteä siitä, että asioita voi jakaa osiin. Toisaalta saa tyydyttävän palkkion tehdystä työstä mutta myös pystyy säästämään osan saaduista rahoista.

- Uskon, että avoimella puhumisella rahasta, taloudesta ja säästämisestä oppimista tapahtuu. Mutta pakottamalla asiat eivät mene perille.

LähiTapiolan Arjen katsaus-kyselyn toteutti Kantar TNS 27.4-4.5.2018. Kyselyyn vastasi 1001 henkilöä.

Tutustu LähiTapiolan säästämisen ja sijoittamisen ratkaisuihin täältä.