Sijoittajan ilmainen lounas pienenee – Näin hajautuksesta saat edelleen kaiken irti

5.6.2018 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Kansainväliset sijoitusmarkkinat ovat muuttuneet yhdeksi kokonaisuudeksi, mikä supistaa hajautuksesta saatua tuottohyötyä. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Mika Vaihekosken mielestä hyötyjä saa yhä, mutta sijoittajan on ajateltava laaja-alaisemmin.

Ilmaisia lounaita ei ole, paitsi yksi: hajautus. Tämä ikiaikainen sijoittamisen fraasi tarkoittaa, että sijoitussalkkuun voi ja kannattaa valita kohteita eri arvopaperilajeista ja maantieteellisiltä alueilta. Lisäksi sijoituksia kannattaa tehdä säännöllisin väliajoin. Näin pienennetään salkun riskiä ja salkku voi tuottaa laskumarkkinassakin.

Hajautuksesta saatavat hyödyt ovat kuitenkin pienenemässä, sanoo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Mika Vaihekoski. LähiTapiola Varainhoidon Sijoituswebinaarissa toukokuussa vierailleen Vaihekosken mukaan hajautuksesta saatavat hyödyt ovat pienentyneet.

- Etenkin osakemarkkinoilla on käynyt näin. Maailma on muuttunut yhtenäisemmäksi ja informaatio leviää aiempaa nopeammin. Sijoittajat voivat käydä kauppaa lähes missä tahansa. Siinä mielessä osakemarkkinat reagoivat informaatioon kaikkialla hyvin samalla lailla, Vaihekoski sanoo.

Mihin kannattaa hajauttaa?

Osakemarkkinoiden yhdentymisestä huolimatta Vaihekosken mielestä hajautusta ei pidä unohtaa. Hajautushyötyjä on yhä saatavilla, mutta se edellyttää sijoittajalta aiempaa laaja-alaisempaa ajattelua.

- Mielestäni sijoittajien tulisi tehdä arvopaperilajien välistä hajautusta yhä enemmän. Maailma on muuttunut siinäkin mielessä, että arvopaperien välinen hajautus on helpottunut. Nykyään on paljon helpompi sijoittaa vaikkapa metsään tai kiinteistöihin esimerkiksi rahastojen kautta. Aikanaan näihin kohteisiin sijoittaminen olisi vaatinut suuria summia ja siksi ne olivat monen piensijoittajan ulottumattomissa.

Jopa epälikvidit sijoituskohteet, kuten listaamattomat yhtiöt ovat helpommin piensijoittajan ulottuvilla. Epälikvideistä kohteista on vaikea päästä eroon nopeasti, mutta näitäkin kohteita sijoittajan kannattaa valita salkkuunsa. ”Vaikka epälikvidiys voi olla ongelmallista, uskon sijoittajan saavan sitä vastaan kompensaation markkinoilta pitkällä aikavälillä”, Vaihekoski sanoo.

- Yksityissijoittajan kannattaa mennä mukaan epälikvideihin sijoituskohteisiin esimerkiksi rahastojen kautta. Se on helpompaa ja kustannustehokkaampaa. Samalla sijoittaja saa hajautushyötyjä.


Käyttäytymistiede sulautuu yhä vahvemmin rahoitustutkimukseen

Teknokupla, finanssikriisi ja Euroopan velkakriisi, 2000-luku on ollut rahoitusmarkkinoilla poikkeuksellisen tapahtumarikas.

Kriisit eivät sinällään ole aiheuttaneet muutoksia rahoituksen opetukseen. Sen sijaan opiskelijoiden kiinnostuksen kohteisiin ne ovat vaikuttaneet. Esimerkiksi finanssikriisi kasvatti kiinnostusta riskienhallinnan kursseihin.

Professori Vaihekosken mukaan rahoitustutkimus on kuitenkin muutoksessa. Käyttäytymistieteellinen rahoitus on tullut mukaan rahoitustutkimukseen ja -opetukseen yhä vahvemmin. Nyt tutkijat etsivät keinoja, joilla yhdistää vanhoja teorioita ja käyttäytymistieteitä.

- Me olemme mielenkiintoisessa rajapisteessä. Vanhoja teorioita ollaan kehittämässä niin, että ne huomioivat sijoittajien epärationaalisuuden ja informaation käytön rajallisuuden.

Tutustu LähiTapiolan rahastoratkaisuihin täältä.