Valtakirja vai edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutus helpottaa monissa tilanteissa asiointia

16.3.2018 - Talous

Asianajotoimisto Susiluodon asianajajien Mari Lampeniuksen ja Riitta Leppiniemen mukaan tavallinen valtakirja voi tuottaa ongelmia pankki- tai kauppa-asioinnissa.

Moni lapsi hoitaa tänäkin päivänä muistisairaan vanhemman asioita tavallisella valtakirjalla. Tämä ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Näin sanovat asianajotoimisto Susiluodon asianajajat Mari Lampenius ja Riitta Leppiniemi.

LähiTapiola Varainhoidon Sijoituswebinaarissa edunvalvontavaltuutuksesta keskustelemassa olleet Lampenius ja Leppiniemi suosittavat ihmisiä tekemään edunvalvontavaltuutuksen hyvissä ajoin.

- Valtakirjassa on se ongelma, että valtakirja pitäisi olla aina peruutettavissa. Jos henkilö ei enää pysty hoitamaan asioitaan, hän ei kykene myöskään enää peruuttamaan valtakirjaa eikä hän kykene välttämättä ymmärtämään kaikkia niitä oikeustoimia, joita valtakirjavaltuutettu valtakirjan nojalla tekee, Lampenius sanoo.

Valtakirja voi olla myös ongelmallinen kolmansille osapuolille esimerkiksi pankeille tai kaupoille. Vaikeuksia syntyy tilanteissa, joissa valtakirjavaltuutettu ylittää valtuutensa. Ongelmatilanteiden vuoksi Lampeniuksen mukaan esimerkiksi pankeissa tavallisella valtakirjalla ei aina pysty asioimaan toisen puolesta.

LähiTapiola Varainhoidon lakimiehen Hanna Vihavaisen mukaan LähiTapiolassa voi asioida valtakirjalla esimerkiksi säästämis- ja sijoitusasioissa, kunhan valtakirjassa on riittävän yksilöidysti määritelty, mitä oikeustoimia valtuutetulla on oikeus tehdä valtuuttajan puolesta.

Edunvalvontavaltuus helpottaa asioiden hoitoa

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen määrätä asioidensa hoidosta tilanteessa, kun hän ei enää itse kykene asioitaan hoitamaan. Esimerkiksi sairaus tai vakava onnettomuus voivat viedä toimintakyvyn.

Valtuutus tulee voimaan maistraatin vahvistamisen jälkeen. Maistraatti voi vahvistaa valtuutuksen vasta, kun lääkäri on todennut henkilön toimintakyvyttömäksi hoitamaan asioitaan itse.

Edunvalvojana voi toimia kuka tahansa, jonka henkilö on määrännyt edunvalvojakseen. Usein edunvalvoja on lapsi tai puoliso. Lampenius kuitenkin muistuttaa, että joissakin tilanteissa lapsi tai puoliso saattaa olla jäävi hoitamaan asioita. Ongelmia voi tuoda tilanne, jossa sekä edunvalvoja että valvottava ovat saman kuolinpesän osakkaita.

- Tällaisissa tilanteissa edunvalvoja ei pysty hoitamaan molempien puolesta asioita. Siksi ajaksi asioita hoitamaan voi hakea sijaisen. Edunvalvontavaltuutusta tehdessä olisi hyvä keskustella perheen sisällä, että tarvitaanko kuitenkin ulkopuolista edunvalvojaa.

Asianajajat kuitenkin korostavat, että edunvalvontavaltuutus helpottaa asioiden hoitoa selvästi. Suomessa kukaan ei kuitenkaan jää ilman edunvalvojaa. Maistraatti määrää tarvittaessa henkilölle edunvalvojan. ”Tämä on kuitenkin huomattavasti byrokraattisempi keino”, asianajajat sanovat.

Katso koko Sijoituswebinaari täältä.