Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Kysely: länsisuomalaiset huolissaan kodin palovahingoista, mutta suuri osa ei koe osaavansa toimia tulipalon sattuessa

14.9.2022 - Länsi-Suomi - Turvallisuus

Lähes puolet Porin ja Rauman seudulla asuvista kokee tulipalon suurimmaksi kodin vahinkoriskiksi, selviää LähiTapiolan kyselystä. Sähkön hinnan nousun myötä lisääntyvä puunpoltto voi lisätä vaaratilanteita, mikä korostaa varautumisen merkitystä. Kuitenkin miltei puolet vastaajista kertoo osaavansa toimia huonosti tulipalotilanteessa, eikä kaikkien kotoa löydy toimivaa palovaroitinta tai alkusammutusvälineitä.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin suomalaisilta, mistä kotitalouteen mahdollisesti kohdistuvista vahingoista he ovat eniten huolissaan. Satakunnan seudulla asuvissa eniten huolta herättävät tulipalot.

LähiTapiola Länsi-Suomen alueen vastaajista 45 prosenttia kertoo olevansa huolissaan tulipalosta tai muusta palovahingosta. Tuloksissa tulipalot koetaan selvästi suuremmaksi vahinkoriskiksi kuin esimerkiksi asuntomurto, varkaus tai myrskyn aiheuttamat vahingot.

- On helppo ymmärtää, että palot huolettavat ihmisiä eniten. Omalle kohdalle sattuessa tulipalo voi olla kokemuksena hyvin raskas. Maksamme yksittäisestä rakennuspalosta korvauksia jopa satoja tuhansia euroja, mikä kertoo tulen aiheuttamien vahinkojen suuruudesta. Palojen ehkäisy on tietysti tärkeintä ihmishenkien suojelemiseksi, kertoo korvausjohtaja Elina Väinölä-Mäki LähiTapiola Länsi-Suomesta.

Pelastustoimen tilastojen mukaan palokunnat saavat vuosittain hälytyksen noin 3 000:een asuin- ja vapaa-ajanrakennusten paloon. Tulisijoista ja savuhormeista alkunsa saaneita paloja on vuosittain noin 600. Asiantuntijat ovat kuitenkin huolissaan määrän kasvusta puulämmityksen lisääntyessä.

- Kallistuneet sähkö- ja muut lämmityskulut ovat saaneet monet hamstraamaan polttopuita ja lisäämään puunpolttoa. Onkin tärkeää tuntea oma tulisijansa ja sen paloriskit, jotta tulipalomäärät eivät räjähdä kasvuun. Ja jos vahinko kuitenkin sattuu, pitää myös olla valmis toimimaan hätätilanteessa, Väinölä-Mäki summaa.


Puulämmittäjälle nuohous ja polttomaltti ovat valttia


Sekä pitkään pois käytöstä olleen tulisijan käyttöönoton että vakituisessa käytössä olevan tulisijan tärkein turvallisuustoimenpide on nokipaloja ehkäisevä nuohous. Pelastuslain mukaan vakituisten asuntojen tulisijat tulee nuohota vähintään vuoden välein ja vapaa-asuntojen vähintään kolmen vuoden välein.

- Nuohousta koskeva lainsäädäntö muuttui pari vuotta sitten, ja nykyisin kiinteistön omistajan tulee itse muistaa tilata kotiinsa tai mökilleen nuohooja. Tätä eivät kaikki välttämättä vielä muista, arvelee LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotarkastaja Ville Santala.

- Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että myös vuokralla olevien lomakiinteistöjen nuohouksesta pitää huolehtia vuosittain.

Pitkän tauon jälkeen tai lämmityskauden alkaessa tulisijan poltto kannattaa aina aloittaa maltilla. Äkillinen lämmitys tai liian suuri puumäärä voi vaurioittaa tulisijaa tai aiheuttaa ilmalukon, jolloin savu ei lähde virtaamaan ulos.

- On hyvä aloittaa esilämmittämällä savukanavia esimerkiksi kynttilällä, hiustenkuivaajalla tai auton sisätilalämmittimellä. Puilla lämmittäminen kannattaa aloittaa hyvin pienillä määrillä ja pienillä, kuivilla haloilla. Ennen tulen tekoa voi hormin vetoa testata vaikkapa tulitikkua tai sytykettä käyttäen. Myös korvausilman saannin merkitys on suuri, ja tuuletusikkunoita tai ulko-ovia kannattaakin avata ennen tulen tekoa, Santala kertoo.

Länsisuomalaiset epävarmoina tulipalotilanteissa, monella ei alkusammutusvälineitä


Tulipalojen ehkäisemiseksi lämmityskauden alussa on hyvä tarkistaa, että kodin palovaroittimet ja alkusammutusvälineet ovat kunnossa. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä tiedusteltiin tänä vuonna myös, kuinka suomalaiset ovat varautuneet kotona syttyvän tulipalon varalle.

LähiTapiola Länsi-Suomen alueen asukkaista 45 prosenttia kertoo valmiuksiensa toimia tulipalotilanteessa olevan melko tai erittäin huonot. Toimiva palovaroitin löytyy 85 prosentilta. Noin kahdella kolmasosalla on sammutuspeite ja yhdellä kolmasosalla käsisammutin, joita he arvelevat osaavansa tarvittaessa käyttää.

- Paras palo on tietysti vältetty palo. Jos tulipalo kuitenkin syttyy, ovat ensihetket alkusammutuksen kannalta ratkaisevat. Toimiva varoitin auttaa havaitsemaan palonalun, ja oikeilla välineillä palon voi saada taltutettua aikaisessa vaiheessa. Tulipalotilanteessa toimimiseen löytää hyvät ohjeet esimerkiksi pelastuslaitoksen verkkosivuilta, tiivistää Santala.

LähiTapiola Länsi-Suomi on kouluttanut vuodesta 2016 lähtien lähes 3 000 henkilöä alkusammutustaitoihin.

Vinkkejä turvalliseen lämmityskauden alkuun

  • Aloita kylmänä olleen tulisijan lämmitys varovasti. Liian nopea ja voimakas sytytys voi paitsi aiheuttaa savu- ja nokivahinkoja, myös vaurioittaa tulisijaa ja hormia.
  • Polta kuivaa ja puhdasta puuta. Pienet klapit ovat alkuun hyviä. Älä polta tulisijassa roskia, sillä se voi vahingoittaa hormia ja synnyttää haitallisia pienhiukkasia.
  • Muista nuohous. Vuoden 2019 nuohousuudistuksesta sekä nuohoojan tilaamisesta voit lukea lisää esimerkiksi sisäministeriön sivuilla. Nuohouksella voidaan ehkäistä nokipaloja ja havaita tulisijan vaurioita. Nuohoojan tehtäviin kuuluu myös tulisijan käyttöopastus.
  • Varaa tuhkaa varten palamaton, kannellinen astia. Tuhka saattaa joskus kyteä useita päiviä, joten sitä kannattaa käsitellä varoen.
  • Huolehdi ilman kierrosta tulien pidon aikana. Avaa pellit ajoissa ja sulje ne vasta, kun hiillos on palanut täysin loppuun. Näin voit varmistaa, että häkä ja pienhiukkaset eivät pääse huoneeseen.
  • Varmista, että palo- ja mahdolliset häkävaroittimet toimivat.
  • Hanki tarvittavat sammutusvälineet ja opettele toimimaan tulipalotilanteessa. Lisätietoa löydät esimerkiksi pelastustoimen verkkosivuilta.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 5.–26.1.2022 kaikkiaan 5 796 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 388. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 5,0 prosenttiyksikköä.