Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Lisääntyvä puulämmitys voi lisätä vaaratilanteita

12.9.2022 - Vellamo - Turvallisuus

Vellamo

Merkittävä osa Päijät-Hämeen, Kouvolan ja Hyvinkään sekä Riihimäen seudulla asuvista kokee tulipalon suurimmaksi kodin vahinkoriskiksi, selviää LähiTapiolan kyselystä. Energiakriisin myötä lisääntyvä puunpoltto voi lisätä vaaratilanteita, mikä korostaa varautumisen merkitystä.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin suomalaisilta, mistä kotitalouteen mahdollisesti kohdistuvista vahingoista he ovat eniten huolissaan. LähiTapiola Vellamon alueen vastaajista 45 prosenttia kertoo olevansa huolissaan tulipalosta tai muusta palovahingosta ja 37 prosenttia vuodosta tai muusta vesivahingosta. Tuloksissa tulipalot nousevat selvästi suuremmaksi koetuksi vahinkoriskiksi kuin esimerkiksi asuntomurto, varkaus tai myrskyn aiheuttamat vahingot.

- Valtaosa kotivakuutuksesta korvaamistamme vahingoista on erilaisia irtaimistovahinkoja, mutta on tietysti täysin ymmärrettävää, että palot ja vuodot huolettavat ihmisiä eniten. Omalle kohdalle sattuessa esimerkiksi tulipalo voi olla kokemuksena hyvin raskas. Rakennuspaloista maksamamme kymmenien ja jopa satojen tuhansien eurojen korvaukset kertovat siitä, miten suurta vahinkoa tuli voi aiheuttaa. Palojen ehkäisy on tietysti tärkeintä ihmishenkien suojelemiseksi, sanoo korvausjohtaja Juha Tirronen KähiTapiola Vellamosta.


Pelastustoimen tilastojen mukaan palokunnat saavat vuosittain hälytyksen noin 3 000:een asuin- ja vapaa-ajanrakennusten paloon. Yleisimmät syttymissyyt rakennuspaloissa ovat ruoanlaitosta sekä erilaisista koneista ja laitteista alkunsa saaneet palot. Kuitenkin myös esimerkiksi tulisijoista ja savuhormeista saa vuosittain alkunsa noin 600 rakennuspaloa, kertoo pelastustoimi.

- Aina kun tulen kanssa ollaan tekemisissä, on tulipalon mahdollisuus olemassa. Se kannattaa pitää mielessä etenkin nyt syksyn kylmetessä ja lämmityskauden alkaessa. Kallistuneet sähkö- ja muut lämmityskulut ovat saaneet monet hamstraamaan polttopuita ja lisäämään puunpolttoa. Onkin tärkeää tiedostaa tulisijan paloriskit, jotta vältymme lisääntyneiltä tulipaloilta.

Kestääkö takkasi kovaa lämmitystä? Nuohous auttaa ehkäisemään paloja.

Jos ottaa pitkään pois käytöstä olleen tulisijan taas käyttöön, on hyvä muistaa muutama asia. Jos tulisija on ollut yli kolme vuotta käyttämättä, se tulee jo lainkin mukaan nuohota. Pelastuslain mukaan vakituisten asuntojen tulisijat tulee nuohota vähintään vuoden välein ja vapaa-asuntojen vähintään kolmen vuoden välein.

Nuohooja poistaa tulisijaan ja hormeihin kertyneet noen, pien ja roskat, mikä ehkäisee nokipaloja. Samalla nuohooja myös tarkistaa tulisijan kunnon, jolloin voidaan havaita ajoissa palovaaraa aiheuttavat viat.

- Nuohousta koskeva lainsäädäntö muuttui pari vuotta sitten, ja nykyisin kiinteistön omistajan tulee itse muistaa tilata kotiinsa tai mökilleen nuohooja. Tätä eivät kaikki välttämättä vielä muista, arvelee LähiTapiola Vellamon toimitusjohtaja Ahti Haataja.

- Tärkeää on myös tuntea oma tulisijansa. Esimerkiksi monissa uudemmissa omakotitaloissa on kamiinatyylisiä ”tunnelmatakkoja”, joita ei ole tarkoitettu jatkuvaan lämmitykseen. Jos niitä nyt aletaan käyttää enemmän, saattaa esimerkiksi valmishormi ylikuumeta ja aiheuttaa syttymisriskin välipohjien tai katon läpivienneissä. Ennen lämmitystapojen muuttamista onkin turvallisinta kaivaa takan käyttöohje esiin ja varmistaa, kuinka suurta polttomäärää ja -tahtia tulisija kestää.

Malttia lämmityskauden alussa – kaikilla ei palovaroittimet kunnossa

Pitkän tauon jälkeen tai lämmityskauden alkaessa tulisijan poltto kannattaa aina aloittaa maltilla. Äkillinen lämmitys tai liian suuri puumäärä voi vaurioittaa tulisijaa tai aiheuttaa ilmalukon, jolloin savu ei lähde virtaamaan ulos.

- Vanhat hyvät turvallisuusvinkit pätevät edelleen: avaa tulisijan pellit ajoissa, polta vain kuivaa puuta ja seuraa, että hormi lähtee vetämään. Alussa tulipesää ei kannata latoa puita täyteen, vaan aloittaa esimerkiksi yhdellä kolmasosalla pesän tilavuudesta olevalla määrällä, sanoo Ahti Haataja.
Tulipalojen ehkäisemiseksi lämmityskauden alussa kannattaa myös tarkistaa, että kodin palovaroittimet ja alkusammutusvälineet ovat kunnossa. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä tiedusteltiin tänä vuonna myös, kuinka suomalaiset ovat varautuneet kotona syttyvän tulipalon varalle.

LähiTapiola Vellamon alueen asukkaista 82 prosenttia kertoo, että heillä on kotona toimiva palovaroitin. Noin puolella on sammutuspeite ja yhdellä neljäsosalla käsisammutin – ja he myös arvioivat osaavansa niitä tarpeen tullen käyttää.

- Jos tulipalo syttyy, ensihetket ovat alkusammutuksen kannalta ratkaisevat. Toimiva palovaroitin auttaa havaitsemaan palonalun, vaikka ei itse olisi tilassa.

Vinkkejä turvalliseen lämmityskauden alkuun

Aloita kylmänä olleen tulisijan lämmitys varovasti. Liian nopea ja voimakas sytytys voi paitsi aiheuttaa savu- ja nokivahinkoja, myös vaurioittaa tulisijaa ja hormia.

Polta kuivaa ja puhdasta puuta. Pienet klapit ovat alkuun hyviä. Älä polta tulisijassa roskia, sillä se voi vahingoittaa hormia ja synnyttää haitallisia pienhiukkasia.

Muista nuohous. Vuoden 2019 nuohousuudistuksesta sekä nuohoojan tilaamisesta voit lukea lisää esimerkiksi sisäministeriön sivuilla. Nuohouksella voidaan ehkäistä nokipaloja ja havaita tulisijan vaurioita. Nuohoojan tehtäviin kuuluu myös tulisijan käyttöopastus.

Oletko siirtynyt tekemään etätöitä mökiltä käsin? Tällöin vapaa-ajan asunnon tulisija voi olla tarve nuohota useammin kuin kolmen vuoden välein, jos tulia on pidetty paljon.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 5.–26.1.2022 kaikkiaan 5 796 suomalaista. LähiTapiola Vellamon toiminta-alueelta vastaajia oli 343. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Vellamo alueella noin +/- 5,3 prosenttiyksikköä.