Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Veneiden ensirekisteröinnit jatkoivat kasvuaan vuonna 2021 − onnettomuuksissa ei piikkiä. Kokosimme vinkkejä turvalliseen veneilykesään.

24.5.2022 - Pirkanmaa - Turvallisuus

Vapaa-ajanvietto kotimaassa on lisännyt veneilyä, mikä näkyy myös vesikulkuneuvojen ensirekisteröinneissä. Kesän mittaan veneitä vahingoittuu pohjakosketuksissa ja törmäyksissä, mutta myös myrskyn, palon ja varkauden riskeihin on hyvä varautua.

Koronan myötä lomailu kotimaassa lisääntyi, kesämökkien kysyntä kasvoi ja samalla kiihtyi vesien virkistyskäyttö. Tämä on näkynyt myös vesikulkuneuvojen ensirekisteröinneissä. Traficomin tilastojen mukaan vesikulkuneuvoja ensirekisteröitiin vuoden 2021 aikana yhteensä 5 167, joka on 8,3 % enemmän kuin vuonna 2020. Huiminta kasvu oli vuonna 2020, jopa 19 % enemmän kuin koronaa edeltäneenä vuonna 2019. Myös käytetyille veneille on riittänyt ostajia, ja samaan aikaan vuokraveneily on yleistynyt. Kaikkiaan veneilyn suosiota on kasvattanut kotimaassa ja mökeillä vietetty aika. Suomessa on tällä hetkellä noin 230 000 rekisteröityä vesikulkuneuvoa, mutta kaiken kaikkiaan veneitä on arviolta jopa 800 000, kun mukaan lasketaan soutuveneet ja pienet moottoriveneet, joita ei tarvitse rekisteröidä.

Suurin osa ensirekisteröidystä vesikulkuneuvoista on moottoriveneitä. Vesiskoottereita on viime vuosina myyty yhä enemmän ja niiden osuus kaikista ensirekisteröinneissä on jo yli 25 prosenttia. Rekisterissä vesiskoottereita on jo lähemmäs 10 000, Pirkanmaalla maakunnista kolmanneksi eniten, 1 064 kappaletta. Purjeveneiden ja muiden vesikulkuneuvojen osuus ensirekisteröinneistä on melko vähäinen. Uusia purjeveneitä myydään hyvin vähän, mutta ne ovat tästä huolimatta venerekisterin toiseksi yleisin venetyyppi.

Vakavat onnettomuudet vähenemässä?


Kaikkein vakavimpien eli kuolemaan johtaneiden vesiliikenneonnettomuuksien määrä oli Traficomin tilastojen mukaan viime vuonna keskimääräistä vähemmän, vaikka veneilykesä oli hyvin vilkas ja kelit helteiset. Vesiliikenneonnettomuuksissa menehtyi viime vuonna 37 henkilöä. Vuonna 2020 menehtyneitä oli 28, vuonna 2019 46 ja helteisenä kesänä vuonna 2018 jopa 51 henkilöä. Kokemäenjoen vesistöalueella, johon Pirkanmaakin kuuluu, kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattui viime vuonna neljä ja vuonna 2020 kaksi. Kaikkiaan vesiliikenneonnettomuuksia sattui viime vuonna noin 2200, mikä pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna.

Kaikkiaan Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100 - 150 ihmistä, mikä on asukaslukuun suhteutettuna selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Hellekesät näkyvät valitettavasti tilastoissa sekä vesiliikenteessä että uidessa tapahtuneissa kuolemissa. Suurin osa hukkumisista liittyy soutuveneen tai pienen moottoriveneen kaatumiseen tai kallistumiseen. Onnettomuudet sattuvat useimmiten keski-iän ylittäneille ja pääasiassa miehille.

- Suurin osa hukkumisista voitaisiin välttää oikealla turvallisuusasenteella ja varautumisella, pukemalla pelastusliivit aina vesille lähdettäessä sekä olemalla vesillä selvin päin, LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtaja Tapio Kärkelä opastaa.

Yli puolet kaikista venevakuutuksesta korvatuista vahingoista liittyy veneillessä sattuneisiin virheisiin, kuten karilleajoihin ja pohjakosketuksiin tai törmäyksiin esimerkiksi laituriin.

- Voisi ajatella, että vesikulkuneuvojen määrän kasvun myötä myös vesillä tapahtuneiden onnettomuuksien määrä lisääntyisi. Vesiliikenneonnettomuustilaston mukaan näin ei kuitenkaan näyttäisi olevan valtakunnan tasolla. Vahinkotilastomme mukaan veneille sattuneiden vahinkojen määrä on kasvanut hieman muutaman viime vuoden ajan vesikulkuneuvojen kokonaiskannan kehityksen mukaisesti, kertoo Kärkelä.

Veneilykausi alkamassa – muista huolellisuus


Veneiden vesillelasku on nyt käsillä säiden lämmetessä. Veneilykauden aloitus näkyy myös vakuutusyhtiöissä ja joillekin ensimmäiset vahingot sattuvat jo ennen kuin veneet saadaan edes vesille.
Yleisimmät veneilyssä sattuvat vahingot johtuvat LähiTapiolan vahinkotilastojen mukaan karilleajoista ja pohjakosketuksista sekä törmäyksiä laituriin. LähiTapiolalle ilmoitetuista venevahingoista jopa lähes 70 prosenttia vahingoista johtuu erilaisista törmäyksistä. Toiseksi eniten, noin 15 prosenttia veneilijöille sattuvista vahingoista johtuu rikoksista, kuten perämoottorivarkauksista tai murtautumisista veneeseen. Kolmanneksi eniten sattuu sään ja myrskyn aiheuttamia vahinkoja.

- Jokainen vahinko monen tekijän summa, mutta valitettavan usein taustalla on yhdistelmä kokemattomuutta ja huolimattomuutta. Nyt kauden alussa on hyvä hetki kerrata omia veneilytaitoja ja tarvittaessa hakea lisäoppia veneilyseuroilta tai verkkokursseilta, Kärkelä vinkkaa.

- Valtaosa korvaamistamme vahingoista sattuu moottoriveneille, mutta nyt on kasvanut myös vesiskoottereiden vahinkojen määrä, mikä peilaa niiden kasvavaa suosiota. Tyypillisesti näin kauden alussa sattuu vahinkoja veneiden kuljetuksessa ja vesillelaskussa. Tavallisin vakuutusyhtiölle ilmoitettava venevahinko on kesä-heinäkuussa sattuva törmäys- tai pohjakosketus, jonka korjaus maksaa noin pari tuhatta euroa. Joka vuosi myös uppoaa veneitä, kun veneen vesillelaskussa on tappi unohtunut pohjasta tai keväthuollot ovat olleet puutteellisia. Nämä ovat todella harmillisia vahinkoja, jotka sotkevat kauden alun. Monet niistä voisi välttää omalla huolellisella toiminnalla, Kärkelä opastaa.

Veneiden kunto vaihtelee paljon ja puutteet paljastuvat usein vakuutusyhtiölle ilmoitettujen vahinkojen yhteydessä. Eniten ongelmia merikelpoisuudessa ja turvavarusteissa on juuri mökkiveneissä, jotka saattavat olla hyvinkin iäkkäitä.

- Yllättävän usein vakuutusyhtiölle ilmoitettujen vahinkojen yhteydessä tuleekin esille puutteita veneen kunnossa. Jos epäilet, ettet itse osaa arvioida veneen merikelpoisuutta, esimerkiksi FinnBoat ry:n jäsenyritysten tarjoama kuntokartoitus-konsepti on hyvä palvelu veneen yleiskunnon ja merikelpoisuuden arviointiin, Kärkelä kertoo.

Varkaudet ovat estettävissä pienillä hankinnoilla


Veneen ajossa ja siirroissa sattuvia vahinkoja voidaan ehkäistä huolellisuudella, maltilla ja hyvillä veneilytaidoilla. Veneen omistajan on kuitenkin hyvä tiedostaa myös muut veneilijän riskit. LähiTapiolalle ilmoitetaan vuosittain satoja rikoksiin, kuten varkauksiin ja murtoihin, liittyviä vahinkoja. Vuosittain korvataan myös muutamia syysmyrskyjen aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi venepaloja tapahtuu kymmeniä vuosittain.

- Veneessä syttyvä palo saa usein alkunsa moottoritilasta. Kun veneessä syttyy vesillä palo, ei siinä välttämättä ole muuta tehtävissä kuin pelastautua veteen. Etenkin lasikuituvene saattaa leimahtaa tuleen hyvin nopeastikin. Pieniä palonalkuja varten moottoriveneessä kannattaa olla käsisammutin, jonka käyttöä on harjoitellut ennalta. Jos vene on vesillä myöhään syksyllä, kannattaa huolehtia kiinnityksestä tarkasti, neuvoo Kärkelä.

Varkausvahingot painottuvat bensa-, perämoottori- ja elektroniikkavarkauksiin. Arvokkaita laitteita ei siis kannata jättää pitkäkyntisten ulottuville, vaan lukita ne veneessä tai siirtää lukittuun tilaan. Mahdollisuuksien mukaan venettä kannattaa myös säilyttää valaistulla tai vartioidulla alueella. Veneen lukitsemista laituriin suositellaan siitä huolimatta, että kunta tai esimerkiksi veneseura olisi järjestänyt laiturille lukittavan portin.

- Vaikka vesikulkuneuvojen määrä on lisääntynyt, niihin liittyvissä varkaustapauksissa ei näy piikkiä viime vuosina. Päinvastoin, koronarajoitukset saattoivat vaikuttaa varkaustilastoihin positiivisella tavalla jopa laskevasti. Pääsääntöisesti vene- ja perämoottorivarkaudet ovat estettävissä pienillä investoinneilla. Lukko on tärkein väline varkauksien estämisessä. Perämoottori täytyy olla lukittuna veneeseen perämoottorilukolla tai kiinnitettynä läpipulttaamalla veneen peräpeiliin. Avoveneet ja vesiskootterit tulee lisäksi lukita laituriin. Myös venetrailerissa täytyy olla käytön estävä lukitus ja ainakin trailerilla säilytettävä vesiskootteri on syytä lukita venetraileriin. Suosittelemme mahdollisimman laadukkaiden lukkojen käyttämistä, korvausjohtaja Kärkelä kertoo.

Muista tarkistaa nämä asiat veneilykauden alussa


Ennen vesille laskua tarkista:

  • Rungon läpivientien ja perävetolaiteen kaapeliläpivientien ja venttiilien kunto ja tiiviys.
  • Perämoottorin kiristysruuvien, pulttien ja moottorilukon kireys valmistajan ohjeiden mukaan.
  • Nestekaasuletkujen tiiviys ja tarvittaessa vaihda letkut.
  • Vetolaiteen öljyt ja öljypropun kiinnitys.
  • Pilssipumpun toiminta.
  • Polttoaineen riittävyys ja tuoreus.
  • Veneen pohjapropun kiinnitys.
  • Ankkurin ja muiden köysistöjen kunto.
  • Veneen kartastot ja muut suunnistusvälineet ja kiikareiden kunto.
  • Paukkuliivien patrunan uusimisväli. Patruunassa lukee viimeinen käyttöpäivä, ja patruuna on yleensä uusittava kolmen vuoden välein.
  • Sammuttimen tarkastuspäivämäärä. Sammutin tulee tarkastuttaa vuoden välein, koska esimerkiksi kosteus, kylmyys tai tärinä voivat heikentää sen toimivuutta.

Katsastus:

  • Vene kannattaa mahdollisuuksien mukaan katsastuttaa. Katsastajat huomaavat usein asioita, joita veneen omistaja ei välttämättä osaa panna merkille.
  • Katsastuksesta tai kuntokartoituksesta saa myös vakuutusmaksualennusta LähiTapiolan venevakuutuksesta.

Kun vene on vesillä tarkista:

  • Ettei vene vuoda. Onko pilssissä vettä? Tarkista myös kaikki letkut ja suodattimet.
  • Jätettäessä puuvene talven jälkeen ensimmäistä kertaa rantaan huomioi, että veneen pilssipumput voivat ylikuumentua tai akkujen virta ei riitä kovin pitkäksi aikaa, jos vene vuotaa reilusti. Vene kannattaisi jättää nostoliinojen varaan tai matalaan veteen turpoamaan.

Vinkit turvallisuusvälineisiin ja turvalliseen veneilyyn:

  • Tee reittisuunnitelma ja kerro se myös rantaan jääville.
  • Päällikkö vastaa veneen kulusta ja matkustajien turvallisuudesta. Hän huolehtii muun muassa siitä, että kaikkien turvallisuusvarusteet ovat kunnossa ja ohjeistaa muita veneessä olijoita.
  • Pelastusliivit kaikille veneessä olijoille. Veteen joutuessa pelastusliivi auttaa pysymään pinnalla. Sen on tärkeää olla kantajalleen sopivan kokoinen. Pelastusliivien valinnasta voit lukea tarkemmin täältä.
  • Muista olla viisaasti vesillä – alkoholi ei kuulu turvalliseen vesiliikenteeseen.
  • Muista varata polttoainetta riittäväsi.
  • Sammutin auttaa palon syttyessä. Lain mukaan käsisammutin pitää olla sellaisissa veneissä, joissa on liekillä toimiva polttolaite, sisämoottori tai yli 25 kilowatin perämoottori. Alkusammutus onnistuu varmimmin, kun sitä on harjoitellut ennalta. Sammuttimen valinnasta ja käytöstä voit lukea lisää täältä.
  • Varaudu myrskyn varalle. Jos vene on vedessä myrskyn iskiessä, se voi iskeytyä laituriin, naapuriveneisiin tai esimerkiksi täyttyä vedellä. Varmista ennen myrskyä, että veneen kiinnitykset ovat kunnossa eikä mahdollinen veden poistoaukko ole tukossa.
  • Tarkista onko puhelimeesi tallennettu puhelinnumerot, joista saat apua vesillä.

Vakuutusasioissa kannattaa huomioida nämä:

  • Kauden alussa kannattaa tarkistaa vakuutuskirjasta vakuutetun omaisuuden tiedot. Jos on esimerkiksi vaihtanut perämoottorin, niin uuden moottorin tiedot tulee päivittää ottamalla yhteyttä vakuutusyhtiöösi, jotta se voidaan esimerkiksi varkaustilanteessa korvata.
  • Soutuveneet ja enintään 10 hv:n perämoottorit kuuluvat LähiTapiolan kodin tai mökin vakuutukseen aina 5 000 euroon saakka. Tätä suuremmat veneet tarvitsevat oman venevakuutuksen.
  • LähiTapiolan venevakuutuksesta voi valita itselleen sopivan vakuutuspaketin. Venevakuutuspaketit kattavat turvan tasossa riippuen esimerkiksi varkaus- ja ilkivaltavahinkoja, karilleajoja ja törmäyksiä. Tutustu täällä eri venevakuutuksiin ja pyydä tarjous.
  • LähiTapiolan suosituin vakuutus on Laaja venevakuutus, joka tarjoaa hyvän ja kattavan turvan muun muassa karilleajo-, törmäys-, myrsky-, varkaus-, ja kuljetus- ja telakointivahinkojen varalle.

Koulutuksia ja hyödyllistä veneilytietoa verkossa:

Faktalaatikko:

  • Venerekisterin ylläpito kuuluu Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, jonka nettisivujen kautta mahdolliset virheelliset rekisteritiedot voi päivittää. Vesikulkuneuvojen rekisteritietoja pidetään vesiliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja vesikulkuneuvojen käyttämisestä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.
  • Veneiden rekisteröintivelvoite koskee vähintään 5,5 metriä pitkiä tai vähintään 15 kW:n (n. 20,4 hv) moottorilla varustettuja vesikulkuneuvoja.
  • Rekisteröintivelvoite ei koske pienempiä moottoriveneitä eikä soutuveneitä, joten kaikki mökkiveneet eivät näy tilastoissa.
  • Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit painottuvat rannikkoseudulle ja isojen kaupunkien lähistölle, joissa on suuria vesistöjä ja paljon ihmisiä. Ensirekisteröintien määrä on kasvanut lähes kaikissa maakunnissa.
  • Uusien veneiden ostajien keski-ikä oli 50 vuotta.
  • Pahimmat onnettomuuskaudet ovat kesäkuukaudet (kesä-elokuu).
  • Yli puolet hukkumiskuolemiin johtavista onnettomuksista on tapahtunut alkoholin vaikutuksen alaisena.
  • Suurin osa vesiliikenteessä hukkuneista on ollut ilman pelastusliivejä.
  • Lain mukaan käsisammutin pitää olla veneessä, jos veneessä on liekillä toimiva polttolaite, sisämoottori tai yli 25 kilowatin perämoottori.

Lähteet:

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton hukkumistilastot
Traficomin vesiliikenneonnettomuustilastot ja kantatilastot

Vesiliikenneonnettomuus = Vesialueella sattunut, vesikulkuneuvon varustuksesta, käytöstä tai toiminnasta johtuva tapahtuma, joka johtaa henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinkoon taikka pelastustoimiin.