Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Tulevat sukupolvet kohtaavat entistä enemmän sään ääri-ilmiöitä

18.1.2022 - Pirkanmaa - Turvallisuus

Pirkanmaan lämpötilan ennustetaan nousevan 1,8-2,9 astetta 2050-luvulle mentäessä ja vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella 5-7 prosenttia.

Lokakuussa 2021 Iidesjärven vesi nousi rivitalon sisään Tampereen Palvaanniemessä. Tulva teki tuhoa rivitalon autotalleissa. Lisäksi parkkipaikalla ja piha-alueella oli runsaasti vettä. Hieman aiemmin, elokuun lopulla jätevesi valtasi useiden talojen kellareita Hämeenkyrön Kyröskoskella aiheuttaen mittavia vahinkoja. Rankkasateita osattiin sääennusteen perusteella odottaa eikä kerta ollut ensimmäinen. Myös Kokemäenjoen vesistöalue Sastamalassa on erityistä tulvariskialuetta. Haastavaksi tilanteen tekee se, että alueella on asutusta sekä riski liikenneyhteyksien katkeamiselle ja ympäristön pilaantumiselle.

Suomen Ilmastopaneelin raportin mukaan tulvien riski Pirkanmaalla kasvaa rankkasateiden lisääntyessä. Jatkossa vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan alueella 5-7 prosenttia eli sademäärät ovat keskimäärin 630–750 mm vuodessa. Tulevat sukupolvet joutuvat kohtaamaan huomattavasti enemmän sään ääri-ilmiöitä kuin esimerkiksi 1960-luvulla syntyneet. Lisääntyvät tulvat aiheuttavat lisääntyviä vahinkoja myös viemäristölle, rakennuksille sekä muulle omaisuudelle.

Sään ääri-ilmiöt näkyvät myös myrskyjen lisääntymisenä

Tänä vuonna suurimmat myrskyt ovat pääosin karttaneet Pirkanmaan. "Yksittäinen suuri myrsky saattaa kuitenkin heilauttaa tilastoa nopeasti suuntaan tai toiseen", muistuttaa LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtaja Tapio Kärkelä.

LähiTapiola LokalTapiola Erityisesti talvimyrskyt ovat kasvava riski metsille, sillä routaisuuden väheneminen ja kosteus talvisaikaan lisäävät puiden tuulituhoja. Tapani- ja Hannu-myrskyt joulukuussa 2011 tekivät Pirkanmaalla ehdottomasti eniten tuhoa, mutta lähes joka vuosi myrskyt aiheuttavat jonkinasteisia vahinkoja. Tyypillinen myrskyvahinko on joko metsässä kaatuneet puut tai myrskyn kaatama puu talon tai piharakennuksen päälle. Tällöin myös irtain omaisuus saattaa vaurioitua.

Ennaltaehkäisy auttaa ääri-ilmiöihin sopeutumiseen

Voiko yksittäinen asukas varautua ilmaston ääri-ilmiöihin ja millä tavalla?
"Riskejä on hyvä arvioida jo etukäteen, jotta ainakin osa vahingoista voidaan ennaltaehkäistä. Tulvien osalta varautuminen tarkoittaa esimerkiksi hulevesien (sade- ja sulamisvedet) hallittua johtamista pois rakennetusta pihapiiristä", neuvoo korvausjohtaja Tapio Kärkelä. Myrskyn varalta kannattaa seurata rakennusten sekä pihapuiden kuntoa ja kaataa huonokuntoiset yksilöt. Myrskyn iskiessä tulee huolehtia, ettei vahinkoaltista omaisuutta ole ulkosalla myrskyn armoilla.

Jos vahinko kuitenkin pääsee sattumaan, asukkailla on ymmärrettävästi hätä ja yleensä kaksi kysymystä: miten tästä eteenpäin ja kuka korvaa?
"Vahingon satuttua tulee tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön. Sen jälkeen vahingon selvittäminen voi alkaa", kertoo Tapio Kärkelä. Metsän myrskyvahingoissa vahingon määrä arvioidaan kuutioina ja apuna voidaan käyttää esimerkiksi paikallisen Metsänhoitoyhdistyksen yhteyshenkilöä. Pihapuiden kaatuessa asiakas voi erillisen luvan saatuaan raivata pihapuun joko itse tai käyttää ammattilaista apuna. Vahingon laajuus kannattaa myös valokuvata ja muu omaisuus suojata lisävahingoilta. Rakennusten korjausten läpivienti onnistuu parhaiten vakuutusyhtiön suositteleman paikallisen kumppanin kanssa. Kärkelä muistuttaa, että tietyiltä osin ilmastonmuutoksen tuomiin luonnonilmiövahinkoihin on vain sopeuduttava, mutta tulevaisuudessa ennaltaehkäisyn rooli korostuu entisestään.

Lähteet:

www.ilmastopaneeli.fi
Suomen ilmastopaneeliraportti 2/2021
Vahinkovakuuttaminen muuttuvassa ilmastossa -raportti