Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Pohjois-Pohjanmaalla viime kesän myrskyt aiheuttivat isoja vahinkoja

23.11.2021 - Pohjoinen - Turvallisuus

Viime kesän myrsky oli yksi pahimmista vuosikymmeneen. Rankkasateet lisääntyvät alueella 2050-luvulle mentäessä.

Viime kesäkuun lopulla peräkkäisinä päivinä riehuneet Ahti-, Paula- ja Aatu-myrskyt aiheuttivat vahinkoja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Myrsky kaatoi erityisen paljon puita. LähiTapiola Pohjoisen asiakkailleen maksamat myrskyvahinkokorvaukset olivat ennätykselliset.

Vuosikymmenen aikana LähiTapiola on korvannut pohjoispohjalaisille asiakkailleen myrskyvahinkoja lähes joka vuosi. Viime kesän myrskyjen aiheuttamat vahingot olivat yksi vuosikymmenen pahimmista.

- Yksittäiset isot myrskyt aiheuttavat valtavia yllättäviä vahinkomääriä nopeasti ja paikallisesti, ja se haastaa korvaushakemusten nopean käsittelyn. Vahinkojen koko vaihtelee pienistä omaisuusvahingoista isoihin vahinkokokonaisuuksiin, esimerkiksi puiden kaatumisten, kattojen irtoamisen, sähkökatkojen ja tuulen mukana lähteneen irtaimiston myötä, kertoo korvausjohtaja Ilkka Herva LähiTapiola Pohjoisesta.

Pohjois-Pohjanmaalla etenkin vuosikymmenen alun syys- ja talvimyrskyt ovat olleet pahoja vahinkojen aiheuttajia. Myrskyistä on seurannut satoja vahinkoja ja alueen asukkaille on korvattu vahinkoja sadoilla tuhansilla euroilla.

Ilmastonmuutos nostaa lämpötilaa ja lisää sateita

Suomen Ilmastopaneelin syksyllä julkistaman raportin mukaan Pohjois-Pohjanmaalla lämpötilan ennustetaan nousevan 1,9-3,0 astetta korkeampi kuin nykyisin 2050-luvulle mentäessä. Sademäärien arvioidaan kasvavan alueella keskimäärin 580-760 millimetriä vuodessa. Lumen ja roudan määrän ennakoidaan laskevan nykyisestä.

- Lisääntyvät tulvat tuovat mukanaan kasvavan määrän rakennus- ja omaisuusvahinkoja. Myös satovahinkojen ja yritysten keskeytysvahinkojen riski kasvaa, kertoo Herva.

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsee useita tulvariskialueita: Pudasjärvi Iijoella, Pyhäjoen alaosa (Pyhäjoen taajama-Oulainen) Pyhäjoella ja Alavieska-Ylivieska Kalajoella. Suomen Ilmastopaneelin raportissa alueen vesistötulvien tulvariskin ennakoidaan pysyvän ennallaan tai muuttavan vaihtelevasti vuoteen 2050 mentäessä. Osin vähenevä lumipeite vähentää kevättulvia, mutta joillakin alueilla voi esiintyä runsaslumisiakin talvia. Rankkasateiden kasvaessa hulevesitulvariski kasvaa.