Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan alueella joka neljäs ollut vaaratilanteessa hirven kanssa – eläinkolarin riski suurin syksyllä

7.10.2021 - Pohjoinen - Turvallisuus

Oulu ja Pudasjärvi ovat niiden viidentoista kunnan joukossa, joissa Suomessa sattui viime vuonna eniten hirvikolareita. Kyselyn mukaan joka neljäs LähiTapiola Pohjoisen alueella asuva on ollut kolarissa tai läheltä piti -tilanteessa hirven kanssa.

Syksyllä hämärä ja liukkaus lisäävät onnettomuuden riskiä. Pudasjärven seudulla Valtatie 20:llä sattuu paljon myös porokolareita - se onkin yksi riskialtteimpia tieosuuksia porokolarien osalta.

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 14 000 riistaeläinonnettomuutta ja tämän lisäksi noin 4 000 liikennevahinkoa porojen kanssa, selviää Tilastokeskuksen ja Liikennevakuutuskeskuksen tilastoista. Eläinkolariin voi joutua kuka tahansa, mutta riski siihen, mihin eläimeen törmää, vaihtelee eri puolilta maata. LähiTapiola Pohjoisen alueella Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla korostuu hirvi- ja porokolareiden riski. Tämä heijastuu LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn* tuloksista.

Pohjoisen alueen vastaajista noin joka neljäs (24 %) kertoi kyselyssä olleensa kolarissa tai liikenteen läheltä piti -tilanteessa hirven kanssa ja joka viides (19%) poron kanssa. Tämä on selvästi yleisemmin kuin suomalaiset keskimäärin, sillä koko maan tasolla 18 % kertoi olleensa kolarissa tai läheltä piti -tilanteessa hirven kanssa ja 8 % poron kanssa.

- Kyselyn mukaan vain reilu puolet (56 %) alueemme asukkaista on täysin välttynyt liikenteen vaaratilanteilta eläinten kanssa. LähiTapiola Pohjoisen alueella Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla korostuvat hirvivahingot ja Pudasjärven seudulla lisäksi porovahingot. Korvaamme asiakkaillemme vuosittain satoja hirvieläinkolareista aiheutuneita vahinkoja. Suuri kolaririski on siellä, missä on paljon liikennettä ja eläimiä, kertoo korvausjohtaja Ilkka Herva LähiTapiola Pohjoisesta.

Oulu ja Pudasjärvi kolarialttiita kuntia – kolarin riski kasvaa syksyllä

Tilastokeskuksen Riistaonnettomuustilasto avaa valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden, hirvien, metsäpeurojen, villisikojen ja kuusipeurojen kanssa sattuneiden kolareiden määrää. Valtaosa törmäyksistä valtakunnallisesti tapahtuu yleisten hirvieläinten eli valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden ja hirvien kanssa. Hirvikolareiden määrä on ollut Suomessa viime vuosina laskussa, mutta samaan aikaan peura- ja kaurisonnettomuuksien määrä on kasvanut. Tilastokeskuksen mukaan alueen kunnissa tapahtui viime vuonna kaikkiaan 1 341 valkohäntäpeura-, 409 metsäkauris- ja 58 hirvionnettomuutta.

Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu tilastojen valossa eniten loka-marraskuussa. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että syksyllä eläimet aktivoituvat kiiman ja talvilaitumille siirtymisen takia, mutta samaan aikaan myös metsästäjät ajavat niitä liikkeelle. Syksyllä myös ajokeli heikkenee, ja kolareiden riski kasvaa pimeyden, sateiden ja liukkauden takia.

- Eläinkolari tulee aina yllätyksenä, mutta siihen voi koettaa varautua tarkkailemalla tienpientareita ja alentamalla ajonopeutta. Hämärässä ajaessa kannattaa myös käyttää kaukovaloja, jolloin eläimen voi erottaa loitompaa, sanoo Herva.

Pudasjärvellä myös porokolarin riski suuri

Viime vuosina Liikennevakuutuskeskuksen tietoon on tullut vuositasolla noin 4 500 porovahinkoa. LähiTapiola Pohjoisen alueella poroja jäi vuonna 2020 auton alle eniten Pudasjärvellä (239 kappaletta, vertailuluku vuodelta 2019 on 233 ja vuodelta 2018 yht. 180 kappaletta) ja Kiimingissä (43 kappaletta, vertailuluku vuodelta 2019 on 55 kappaletta ja vuodelta 2018 48 kappaletta). Alueen kolarialttein tieosuus porokolarien näkökulmasta on selkeästi Valtatie 20 Panumanjärveltä Taivalkosken suuntaan.

  • Porokolareiden määrät voivat vaihdella paljonkin vuodesta toiseen. Tähän vaikuttavat muun muassa olosuhteet. Esimerkiksi paksu hanki voi ohjata poroja kulkemaan teillä ja kasvillisuus houkutella teiden varsille. Liukkauden ehkäisemiseksi käytetty tiesuola voi myös houkutella poroja tienvarteen. Tiet kulkevat laidunmaiden läpi. Syksyllä porot liikkuvat kiiman vieminä ja ruoan perässä. Syksyllä pimeä ja liukas ajokeli lisää yleensäkin onnettomuuksien riskiä.
  • Jos tiellä näkee poron, lähistöllä on todennäköisesti useita lisää. Toisin kuin moni muu hirvieläin, poro ei välttämättä pelkää autoja tai kirmaa heti pois, vaan voi lönkötellä pitkäänkin tiellä.
  • Jos poro menehtyy kolarissa, Liikennevakuutuskeskus korvaa eläimen menetyksen poronomistajalle.

Vaara-alueella varoituksia aiheesta

  • Eri eläimille omat varoitusmerkkinsä. Tienvarsilla näkyy nykyisin hirvi-, poro- ja kauriseläinvaroitusmerkkejä. Viimeisenä mainittu varoittaa tieosuudella mahdollisesti liikkuvista peuroista ja kauriista. Kauriseläinmerkki otettiin käyttöön kesällä 2020 osana uutta tieliikennelakia.
  • Varoitusmerkki aloittaa vaara-alueen. Merkistä eteenpäin vaara-alue voi jatkua useita kilometrejä. Koko sen ajan kannattaa ajaa varovaisesti ja tarkkailla tienpientareita.
  • Arvio korostuneesta riskistä. Tienpitäjä asettaa hirvieläinvaroitusmerkkejä sellaisiin tienkohtiin ja tieosuuksille, joissa arvioidaan olevan korostunut onnettomuusriski. Arvio voi perustua esimerkiksi aiempien vuosien kolaritilastoihin tai eläinkannan kokoon alueella. Yleisiä riskipaikkoja ovat esimerkiksi riista-aitojen päät ja aukkokohdat sekä metsän reunat.
  • Muista, ettei eläin ei lue merkkejä. Hirvieläimet voivat liikkua muuallakin kuin varoitusalueilla. Joskus hirvi voi esimerkiksi hypätä riista-aidan yli tai peura pujahtaa aidan reiästä.
  • Vakuutus turvana onnettomuuden sattuessa. Eläinonnettomuuksissa tulleita henkilövahinkoja korvataan lakisääteisestä liikennevakuutuksesta ja omalle ajoneuvolle aiheutuneita vahinkoja vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta.

Lähde: Tieliikennelaki, Uudenmaan ELY-keskus, LähiTapiola

*LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS 4.–26.1.2021. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 5 539 henkilöä, joista LähiTapiola Loimi-Hämeen toiminta-alueen asukkaita oli 311. Koko maan tasolla tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja Loimi-Hämeen alueella +/- 5,6 prosenttiyksikköä.