Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

LAPPI: Kesän alku pitää metsänomistajat kiireisinä – laajasti Ruotsissa levinnyt tuholainen voi uhata myös Suomen metsiä

23.6.2021 - Maa- ja metsätalous

Kesä on metsänomistajalle kiireistä aikaa. Se tietää puun istutusta, taimien inventointia, hoitotöitä sekä heinän poljentaa. Vähintään kerran vuodessa omassa metsässä on syytä piipahtaa selvittämässä, mitä sille kuuluu. Asiantuntijan mukaan Ruotsin metsiä valtaava kirjanpainaja voi levitä laajasti myös Suomessa, ja sen estämiseksi hyönteisen leviämistä kannattaa pitää tarkasti silmällä ja poistaa ripeästi kuorellinen puutavara sekä vahingoittuneet puut metsästä. Pahimpia kirjanpainajan riskialueita löytyy nyt erityisesti itäiseltä Uudeltamaalta, Keski-Suomesta, Kaakkois-Suomesta sekä Etelä-Savosta.

Metsänomistajan kiusana ovat erilaiset puustoa uhkaavat tuholaiset, kuten kirjanpainaja ja juurikääpä. Vuosien 2018–2020 aikana LähiTapiola on korvannut noin 440 metsien hyönteistuhovahinkoa, joiden korvausmeno on ollut yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Suurin osa korvatuista vahingoista on ollut kirjanpainajatuhoja.

– Erilaiset tuhoriskit ovat isossa mittakaavassa melko pieniä, mutta omalle kohdalle osuessaan tappiot voivat kivuta mittaviksi. Kirjanpainajavahinkoja syntyy eniten siellä, missä kuusi on valtapuulaji, ja se näkyy meidän korvauksissamme siten, että eteläisimmät alueyhtiömme ovat korvanneet eniten näitä vahinkoja. Niillä alueilla, joilla on ollut vuosina 2018 ja 2019 paljon lumituhoja, on hyönteistuhojakin ollut enemmän. Kuitenkin vain noin puolet metsänomistajista on vakuuttanut metsäomaisuutensa, joten riskitietoisuudessa on parantamisen varaa, kertoo LähiTapiola Lapin asiakkuusjohtaja Reino Keskitalo.

Kirjanpainajat viihtyvät Etelä- ja Keski-Suomen vanhoissa kuusikoissa. Luonnonvarakeskuksen (Luken) mukaan riski laajemmalle kirjanpainajatuholle on korkea erityisesti Itä-Uudellamaalla, Keski-Suomessa, Kaakkois-Suomessa sekä Etelä-Savossa. Kirjanpainajien leviämistä on tänäkin vuonna vauhdittanut lämmin kevät ja alkukesä. Kirjanpainajien esiintymisen tunnistaa pienistä pyöreistä rei’istä ja ruskeasta purusta kuusen tyvikaarnassa.

– Jokaisen metsänomistajan olisi syytä olla tietoinen kirjanpainajatilanteesta. Viime vuosina kirjanpainaja on aiheuttanut katastrofaalisia metsätuhoja Ruotsin eteläosissa, ja tämä on mahdollista lämpimien kesien lisääntyessä meilläkin tulevaisuudessa. Suomessa on onneksi kuitenkin vielä mahdollista ehkäistä niiden leviämistä. Nyt tärkeää olisi seurata oman metsänsä tilannetta, tunnistaa mahdolliset riskit, korjata nopeasti pois kuorellinen puutavara, tuulenkaadot ja kirjanpainajan tuhoamat puut sekä käyttää metsän uudistamisessa mahdollisuuksien mukaan muita puulajeja kuin kuusta. Hyvä aika tarkistuskierroksen tekemiseen on toukokuusta juhannukseen, jolloin kirjanpainajien ensimmäinen sukupolvi parveilee ja nopeasti toimimalla on mahdollista estää tuhon leviäminen, kertoo Tilanhoitajien toimitusjohtaja Lasse Lahtinen.

Meillä toistaiseksi tutumpi tuholainen on yhden kesän aikana jopa useita kymmeniä senttimetrejä juuresta ylöspäin etenevä juurikääpä. Omassa metsässä kannattaa seurata myös sen mahdollista leviämistä.

– Kesäajan hakkuiden yhteydessä kantojen kaatopinnat käsitellään torjunta-aineilla, jolloin valtaosa juurikäävän itiötartunnoista voidaan estää, Lahtinen sanoo.

Nyt hyvä aika taimikonhoitotöille

Jokaisen metsänomistajan kannattaa viimeistään alkukesästä vierailla omalla metsäpalstallaan ja tarkastaa, miltä puusto näyttää.

Parhaillaan monessa metsässä istutellaan uusia taimia, mutta ajankohta on hyvä myös taimikonhoitotöihin ja heinän torjuntaan. Uusien puiden istuttajalle taimikoiden inventointi on tärkeä ensimmäisten vuosien homma.

– Ajoitusta tärkeämpää on se, että taimikonhoitotyöt ja heinääminen yleensä tulevat tehdyiksi. Lehtipuut vesovat vähiten, kun taimikonhoitotyöt tehdään juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana, mutta työ on helpompaa lehdettömään aikaan, kun havupuiden taimet erottuvat paremmin ja ilma on viileämpi. Hoitotyöt kannattaa ajatella mukavana hyötyliikuntana, mutta työssä voi hyödyntää myös ammattilaista. Alkuvaiheen hoitotoimenpiteillä on merkittävä vaikutus metsän myöhempään kasvuun, Lahtinen kertoo.

Metsänomistajan on hyvä tuntea itse oman metsänsä tilanne, vaikka metsänhoidossa hyödyntäisi myös ammattilaista.

– Kun taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, puut järeytyvät, kasvavat nopeammin ja laadukkaammin. Metsänhoitotöiden oikea-aikaisuuden lisäksi parasta ennakointia ja erilaisten tuholaisriskien minimointia on valita aina kasvupaikalle sopivia puulajeja ja suosia sekametsiä. Siten metsä kestää myös tuholaisia ja sään rasituksia paremmin ja tuottaa aikanaan paremman tilipussin omistajalleen, Keskitalo neuvoo.

Maailmanmeno heijastuu markkinariskiin – näin voit varautua hintaheiluntaan

Metsää pidetään asuntojen tapaan keskimääräisen riskin ja tuoton reaaliomaisuutena. Lahtisen mukaan puukaupan markkinariskiä voi pienentää suunnittelemalla metsien käyttöä pitkällä aikajänteellä ja etsimällä myös uusia tulonlähteitä esimerkiksi riistatalouden kehittämisestä, virkistyksestä, suojelu- ja maisema-arvojen tai hiilinielujen myynnistä. Metsän käytön suunnittelun lähtökohtana tulisi olla jokaisen metsänomistajan omat toiveet ja tarpeet.

Vaikka metsä kasvaa piittaamatta ympäröivästä taloustilanteesta, näkyvät maailmantalous ja -meno puukauppahinnoissa.

– Yleisesti metsätalouden reaalituotoksi arvioidaan pitkällä aikavälillä noin neljä prosenttia. Tuottoihin vaikuttavat mitä suurimmissa määrin puun kuutiohinta, hehtaarikohtainen tukkipuun määrä ja sen laatu. Myyntivaiheessa palkitaan pitkäjänteistä metsänomistajaa, joka on hoitanut metsäänsä suunnitelmallisesti taimikkovaiheesta lähtien, Keskitalo kertoo.

– Kaikella puulla on nyt erityisen hyvä kysyntä ja erityisesti tukkipuun hinta on noussut voimakkaasti alkuvuoden aikana lopputuotemarkkinoiden hyvän vedon vauhdittamana. Jos on miettinyt puun myymistä metsästään, nyt on hyvä hetki pyytää ainakin tarjoukset ostajilta, Lahtinen toteaa.