Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Etelä-Pohjanmaa: Maatiloilla palaa keskimäärin joka toinen päivä – tulipalojen ennaltaehkäisyyn syytä panostaa

15.4.2021 - Turvallisuus

Maatilojen paloturvallisuus LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa

Maatilayrittäjille tulipalovaara on läsnä arjen töissä jatkuvasti, ja LähiTapiolan korvaustilastojen mukaan maatilojen palovahinkoja tapahtuu keskimäärin joka toinen päivä. LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan korvauspäällikkö Arto Laineen mukaan tulipalojen ennaltaehkäisyyn on syytä panostaa jatkuvasti. Toimivat palosta hälyttävät järjestelmät ja alkusammutuskalusto ovat ensiarvoisen tärkeitä.

LähiTapiolan korvaustilastojen mukaan vuodesta 2017 viime vuoden marraskuuhun saakka maatiloilla oli palannut keskimäärin joka toinen päivä. LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa on korvannut vuosien 2017-2020 aikana lähes 140 maatilapalovahinkoa. Suurvahingoilta on Laineen mukaan viime vuosina vältytty. Nopea ja onnistunut alkusammutus maatilayrittäjän toimesta, sekä palokunnan nopea saapuminen paikalle ovat monessa tapauksessa rajoittaneet vahingon määrää, kertoo Laine.

- Kaikki palot eivät ole tietenkään isoja, mutta helposti maatiloilla sattuvat palot kasvavat isoiksi, mikäli paloa ei havaita heti. Kun asiantuntijamme käyvät maatilakäynneillä, otamme myös paloturvallisuusasiat aina puheeksi. Pääasiassa paloriskit otetaan tosissaan, ja yrittäjät ovatkin tehneet paljon hyvää työtä niiden ennaltaehkäisemiseksi, mutta silti jokainen palo on liikaa. Tulipalo on erittäin surullinen tapaus yrittäjälle ja pahimmillaan rampauttaa koko toiminnan, toteaa LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan maatilamyyntitiimin esimies Sini Ritamäki.

- LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa on LähiTapiola-ryhmän suurin maatilojen vakuuttaja. Meillä on pitkä kokemus ja vahva osaaminen maatilojen riskienhallinnasta, kertoo liiketoimintajohtaja Kari Niemelä LähiTapiola Etelä-Pohjanmaalta. Olemme myös panostaneet merkittävästi maatilojen paloturvallisuutta lisääviin asiakasetuihin ja koulutuksiin. Olemme esimerkiksi tarjonneet asiakkaillemme palokatkomerkkejä, turvasytyttimiä, sekä mekaanisia päävirtakytkimiä. Yksi merkittävä paloturvallisuutta edistävä etu asiakkaillemme on maksuttomat sammutintarkastukset. Viime keväältä jouduimme sammutintarkastuspäivät jättämään väliin koronaepidemian alettua, mutta tänä keväänä pyrimme ne mahdollisuuksien mukaan järjestämään, kertoo Niemelä.

Pohjalaisista maatilayrittäjistä yli puolet luottaa palokunnan nopeaan saapumiseen

LähiTapiola selvitti Kantar TNS:n tutkimuksessa helmi-maaliskuussa 2021 suomalaisten maatilayrittäjien käsityksiä tilojensa paloturvallisuudesta ja palokunnan ripeästä saapumisesta hätätilanteessa. Pohjalaisista maatilayrittäjistä 57 prosenttia luottaa palokunnan nopeaan saapumiseen, eikä suotta. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen tietojen mukaan keskimääräinen ensiyksikön saapumisaika tilalle on 12 minuuttia. Tuo on valtakunnan kärkiaikoja, toteaa Laine.

- Palotilanteessa kuitenkin tilan henkilökunnan alkusammutustaitojen merkitys on erittäin suuri. Jokainen minuutti on tärkeä, sillä palo leviää nopeasti. Jokaisen on tiedettävä, kuinka sammuttimia käytetään ja mistä ne löytyvät. Taitoja on hyvä myös harjoitella etukäteen.

Tutkimuksen mukaan 72 % pohjalaisista viljelijöistä kokee pystyvänsä itse toimimaan, tai arvioi tilan muun henkilökunnan kykenevän toimimaan oikein ja sammuttamaan palon alun. Lähes kolmanneksella pohjalaisista viljelijöistä on kokemusta palon sammuttamisesta.

Merkittävimmät paloturvallisuushaasteet

Tutkimuksen mukaan pohjalaisista maatilayrittäjistä reilu kolmannes on jossain määrin huolissaan tilansa paloturvallisuudesta. Kotieläintiloilla sekä nuorten yrittäjien keskuudessa kannetaan eniten huolta paloturvallisuudesta.

Tutkimuksessa selvitettiin myös maatalousyrittäjiltä mielipiteitä merkittävimmistä paloturvallisuushaasteista. Neljä eniten mainittua haastetta olivat vanhat ja jokseenkin huonokuntoiset sähkölaitteet, työkoneiden päävirtakytkimien puuttuminen, palovaroittimien toimintavarmuuden ylläpitäminen sekä käsisammuttimien vähäinen määrä. Tilastojen mukaan eniten paloja lähtee sähkölaitteista, työkoneista ja lämpökeskuksesta.

Paloturvallisuuden lisäämisen keinoina nähdään alkusammutusvälineiden lisääminen sekä sähkölaitteiden uusiminen. Osaamisen parantaminen palojen ennaltaehkäisyssä nähdään myös tärkeänä. Alle 40-v viljelijät panostavat asiassa sähkölaitteiden ja koneiden uusimiseen modernimmaksi. Heillä on myös toiveita toteuttaa tilalla paloturvallisuusarvio.

Uudemmilta, investointitukea saaneilta maatiloilta vaaditaan palosta hälyttävä palovaroitinjärjestelmä, kertoo Ritamäki. Etelä-Pohjanmaalla maatiloilla on Ritamäen mukaan investoitu paljon, joten hälyttäviä palovaroitinjärjestelmiäkin löytyy hyvin. Kaikilla tiloilla sellaisia ei kuitenkaan ole. Ritamäki antaa kiitosta myös eteläpohjalaisille paloviranomisille, jotka palotarkastusten yhteydessä kiinnittävät todella tarkasti huomiota paloturvallisuuden toteutumiseen.

LähiTapiola selvitti suomalaisten maatilallisten käsityksiä paloturvallisuudesta Kantar TNS Agrin DataLaari -verkkokyselyssä. DataLaari on suomalaisia yli 5 peltohehtaarin maatiloja edustava nimistö, josta puuttuu ruotsinkielisten alueiden vastaajat. Helmi-maaliskuussa 2021 toteutettuun tutkimukseen vastasi 864 tilallista. Tutkimuksen virhemarginaali on koko näytteen osalta noin +/- 3,2-yksikköä. Vastaajanäyte on tulosten analysointivaiheessa painotettu kuvaamaan Suomen maatilarakennetta tukialueen, tilojen peltoalan sekä tuotantosuunnan mukaan. Painotusmatriisi päivitettiin vuoden 2020 tukihaun tietojen mukaan.