Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

PK-SEUTU: Kokkaus, laitteet ja tulisijat sytyttävät paloja kotona

18.11.2020 - Turvallisuus

Ilmojen kylmetessä ja jouluaikaan lämmitys, ruoanlaitto, kynttilät ja ulkotulet aiheuttavat paloriskejä suomalaiskodeissa. Tulisijoista ja savuhormeista lähtee vuosittain satoja tulipaloja. Pääkaupunkiseudulla syttyi vuonna 2019 vajaat 700 rakennuspaloa. Palovaroitin antaa mahdollisuuden pelastautua palon syttyessä, mutta kannattaa varmistaa, että se varmasti toimii.

Pelastustoimen tilastojen mukaan Suomessa syttyy vuosittain yli 5 000 rakennuspaloa, joista runsaat kaksituhatta kehittyi viime vuonna tulipaloksi. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) syttyi viime vuonna 691 rakennuspaloa, joihin pelastuslaitos sai hälytyksen. Näistä 200 kehittyi tulipaloksi, joka tuhosi laajemmin rakennusta tai irtaimistoa. Useimmin syttymissyyksi arvioitiin ruoanlaitto tai sähkölaitteesta tai koneesta lähtenyt palo. Tulisijoihin ja savuhormeihin liittyvät palot ovat myös yleisiä palon syttymissyitä.

- Lämmitykseen liittyvät riskit korostuvat tähän vuodenaikaan, kun pattereita ja tulisijoja taas lämmitetään. Oikea-aikaisesti tehty nuohous voisi estää vuosittain maassamme jopa satoja vaaratilanteita, sanoo korvausjohtaja Marko Tolonen LähiTapiola Pääkaupunkiseudulta.

Nuohousta koskeva lainsäädäntö muuttui viime vuonna siten, kiinteistönomistajan tulee nyt itse tilata ja valita nuohooja. Asuinrakennuksissa nuohous on tehtävä vähintään kerran vuodessa, vapaa-ajan asunnoilla vähintään kolmen vuoden välein – kuitenkin aina tarpeen vaatiessa.

- Kylmään ja pimeään vuodenaikaan on mukava polttaa kynttilöitä ja ulkotulia, mutta pidetään huoli siitä, etteivät ne pääse kaatumaan tai sytytä tavaroita ympärillään. Ulkotulia ei saa polttaa parvekkeella, terassilla tai lähellä muita rakennuksia. Näistäkin avotulista saa vuosittain alkunsa joitakin kymmeniä tulipaloja, sanoo Tolonen.


Palovaroitin voi pelastaa hädän hetkellä

Suomessa syttyneiden rakennuspalojen määrää on saatu laskemaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja samalla on vähentynyt myös niissä menetettyjen ihmishenkien määrä. Vuosittain tuli ja savu vaativat kuitenkin edelleen kymmeniä uhreja: viime vuonna tulipaloissa menehtyi pelastustoimen mukaan 49 ihmistä. Enemmistö heistä oli miehiä.

- Palovaroitinta ei syyttä sanota halvaksi henkivakuutukseksi, sillä se voi herättää silloin, kun ei itse paloa huomaisi. Varoittimen tehtävä on havaita savu ja antaa näin aikaa pelastautua tai vielä sammuttaa palonalku. Jotta palovaroitin hädän hetkellä varmasti toimii, on sitä tärkeä testata säännöllisesti ja vaihtaa paristo vuosittain, sanoo Tolonen.

Jokaisessa asunnossa tulee lain mukaan olla palovaroitin joka kerroksessa ja jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Asunnon haltijan eli asukkaan vastuulla on hankkia ja pitää ns. perinteinen eli paristokäyttöinen varoitin toimintakunnossa. Taloyhtiöissä, joissa on sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, ylläpidosta vastaa taloyhtiö. Silloinkin asukkaan tulee muistaa testata varoittimen toimivuus silloin tällöin.

Aina palovaroitin ei ole apuna palotilanteissa. Pelastustoimen tietojen mukaan vain noin 40 prosentissa vuonna 2019 syttyneistä asuin- ja vapaa-ajanrakennusten paloista oli toimiva palovaroitin. Noin joka neljännessä kohteessa varoitinta ei ollut. Joskus se jää toimimatta laitteen tai pariston vian tai huonon sijainnin takia.

- Taloyhtiöissä voitaisiin harkita vastuunottoa myös asukkaiden paristokäyttöisten palovaroittimien huollosta. Kerrostaloissa asuu yksin paljon ikääntyneitä ihmisiä, joiden voi olla hyvin vaikeaa hankkia ja testata varoitinta ja vaihtaa sen paristoja. Lopulta naapurissa syttyvä tulipalo on aina riski kaikille asukkaille. Taloyhtiön vastuulle siirtynyt kustannus ei olisi suuri, mutta se voisi lisätä paljon kaikkien asukkaiden paloturvallisuutta, sanoo Tolonen.

- Näemme vakuutusyhtiössä vuosittain rakennuspaloja, joissa toimiva palovaroitin asunnossa tai taloyhtiön yhteisissä tiloissa, kuten porrashuoneessa, kellarissa ja ullakolla, olisi voinut estää tulen usein hyvin traagisiakin vahinkoseurauksia. Lisäksi palovahingot ovat kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille aineellisesti suurimpia vahinkoja, sanoo Tolonen.

Kodin paloturvallisuus – muista ainakin nämä:

  • Riittävästi toimivia palovaroittimia. Palovaroitin kannattaa sijoittaa kaikkiin nukkumatiloihin, poistumisreiteille (esim. eteinen) ja mahdollisten portaikkojen yläpuolelle. Vaihda paristo kerran vuodessa, esimerkiksi Palovaroitinpäivänä 1.12. Palovaroitin on hyvä uusia 10 vuoden välein, tarvittaessa useamminkin. Muista päivittää myös mökin varoittimet!
  • Sammutusvälineillä voi tukahduttaa palonalun. Kotien yleisimpiä alkusammutusvälineitä ovat sammutuspeitteet ja käsisammuttimet. Sijoita niitä paloturvallisuuden kannalta keskeisiin kohtiin, esimerkiksi keittiöön ja hyvin saataville poistumisreiteille. Tutustu välineisiin ja harjoittele niiden käyttöä ennalta. Yritä alkusammutusta kuitenkin vain, jos voit tehdä sen vaarantamatta itseäsi.
  • Häkävaroitin on suositeltava tiloissa, joissa poltetaan tulisijaa. Se varoittaa hengenvaarallisesta kaasusta, jota ihminen ei havaitse.
  • Mieti ennalta poistumisreitit ja miten toimisit tulipalotilanteessa. Mikä on ensisijainen poistumisreitti, mikä mahdollinen varatie, kuten parveke tai ikkuna? Kerrostaloissa on tärkeää tutustua taloyhtiön ohjeisiin.
  • Kodin paloturvallisuutta voi testata esimerkiksi SPEKin laatiman Kodin turvallisuuden tarkistuslistan avulla.
  • Kotivakuutus tarjoaa turvaa vahingon varalle. Tarkista, että kotivakuutuksesi on voimassa ja vastaa korvaustarvettasi. LähiTapiolan kaikkiin kotivakuutuksiin kuuluu palo-, noki- ja savuvakuutus.

Lähteet: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Finanssiala ry