Pääkaupunkiseutu: Riski törmätä hirvieläimiin kasvaa syksyllä – pääkaupunkiseudulla kolareita sattuu etenkin kehäteillä ja väylillä

Riistaonnettomuuksien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina, vaikka vakavimpia vahinkoja aiheuttavien hirvikolareiden määrä on tasaantunut. Pääkaupunkiseudulla törmäys tapahtuu yleensä kauriin tai peuran kanssa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen teillä sattui vuonna 2019 kaikkiaan 13 433 riistaonnettomuutta. Kasvua edeltävästä vuodesta oli noin tuhat kappaletta. Hirvionnettomuuksien määrä on pysynyt viime vuodet noin kahdessatuhannessa, mutta valkohäntäpeurakolareita tilastoitiin viime vuonna jo 6 507 ja metsäkauriskolareita 4 792.

Eniten henkilövahinkoja tulee törmäyksissä suurimman hirvieläimen eli hirven kanssa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteen hirvionnettomuuksissa menehtyi viime vuonna kolme ihmistä ja loukkaantui 119 ihmistä. Peuraonnettomuuksissa loukkaantui 38 henkilöä.

Peura- ja kauriskolarit painottuvat Suomen länsi- ja eteläosiin, joissa kanta on tiheimmillään.

- Korvaamamme hirvieläinvahingot ovat yhä useammin peura- ja kaurisvahinkoja. Pitkään jatkunut kannan kasvu on näkynyt lisääntyneinä vaaratilanteina liikenteessä. Luonnonvarakeskus arvioi viime metsästyskauden päätteeksi, että valkohäntäpeurakannan kasvu olisi nyt pysähtynyt. Toivottavasti tämä heijastuu myös liikenneturvallisuuteen, eikä eläimiä jää enää niin paljon autojen alle, sanoo korvausjohtaja Marko Tolonen LähiTapiola Pääkaupunkiseudulta.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeurakanta on noin 2,5-kertaistunut 2000-luvulla. Viime metsästyskauden päätteeksi kannaksi arvioitiin noin 109 000 peuraa. Samaan aikaan hirvikanta on pienentynyt 2000-luvun alun noin 149 000 hirvestä viime talven noin 87 000 hirveen. Metsästyksen lisäksi kantojen kokoa rajoittavat liikennevahingot, suurpedot ja myös sairaudet.

Syksyllä hereillä aamu- ja iltahämärässä

Syksy on hirvieläinonnettomuuksien suhteen vuoden vaarallisinta aikaa. Tilastokeskuksen mukaan eniten riistakolareita sattui viime vuonna loka- ja marraskuussa.

Onnettomuuksien painottumista syksylle selittää moni tekijä. Alkanut metsästyskausi ja samalla eläinten kiima-aika saavat niitä liikkeelle. Monet hirvieläimet myös siirtyvät syksyllä talvilaitumille. Samaan aikaan liikenteessä ajo-olosuhteet heikkenevät syyssäiden ja lisääntyvän pimeyden takia.

- Liikenteessä kannattaa olla tarkkaavaisena etenkin aamu- ja iltahämärissä, sillä hirvieläimet liikkuvat mielellään auringonnousun ja -laskun aikaisina tunteina. Hirvi- tai peuravaaran alueella kannattaa myös aina vähentää vauhtia, sillä eläin voi hypätä tielle yllättäen. Peurakolarit aiheuttavat ensisijaisesti peltivahinkoja, mutta myöskään henkilövahingoilta ei ole vältytty. Peura voi painaa jopa yli 100 kiloa, johon kovalla nopeudella törmääminen voi aiheuttaa vakavia vahinkoja. Etenkin pimeällä hirvieläimiä voi olla hyvin vaikea havaita tienpientareella. Pääkaupunkiseudulla onnettomuuksia sattuu etenkin kehäteillä ja isoimmilla väylillä, sanoo Tolonen.

Jos huomaa hirven tai muun eläimen tiellä, kannattaa välittömästi vähentää vauhtia. Jos eläintä joutuu väistämään, pyri tekemään se takakautta. Muita autoilijoita voi tarvittaessa varoittaa hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.

Hirvieläinonnettomuudet Suomessa

• Tilastokeskuksen mukaan tieliikenteen riistaonnettomuuksista sattui viime vuonna 48 prosenttia valkohäntäpeurojen, 36 prosenttia metsäkauriiden ja 15 prosenttia hirvien kanssa. Metsä- ja kuusipeurojen sekä villisikojen osuus riistakolareista on hyvin pieni. Metsäkauris on Suomen pienin hirvieläin, joten törmäyksissä loukkaantui usein vain eläin itse.

• Porokolareita sattuu pohjoisessa Suomessa. Liikennevakuutuskeskus (LVK) korvasi viime vuonna porovahinkoja yhteensä 4 167 kappaletta.

• Kaikkien vakuutusyhtiöiden tietoon tuli LVK:n mukaan viime vuonna yhteensä 15 207 hirvi-, peura- ja porovahinkoa. Näiden kaskovakuutuksesta korvattujen omaisuusvahinkojen lisäksi etenkin henkilövahinkoja korvataan vuosittain useampia satoja liikennevakuutuksesta.

Lähteet: Tilastokeskus, Liikennevakuutuskeskus, Onnettomuustietoinstituutti