Pirkanmaa: Riski törmätä hirvieläimiin on nyt suurimmillaan – Pirkanmaalla kolareita sattuu etenkin Sastamalan kunnan alueella

Peura- ja kauriskolareita sattuu eniten Suomen länsi- ja eteläosissa, mutta yhä enemmän myös Pirkanmaalla. Pirkanmaalla eniten peura- ja kauriskolareita sattuu Sastamalan kunnan alueella, Suomen kuudenneksi eniten. Porintie on kolarialtteinta seutua myös hirvionnettomuuksille.

Riistaonnettomuuksien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina, vaikka vakavimpia vahinkoja aiheuttavien hirvikolareiden määrä on onneksi vähentynyt. Yhä useammin törmäys tapahtuu pienen hirvieläimen, kuten peuran ja kauriin kanssa. Pirkanmaalla eniten peura- ja kauriskolareita sattuu Sastamalassa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen teillä sattui vuonna 2019 kaikkiaan 13 433 riistaonnettomuutta. Kasvua edeltävästä vuodesta oli noin tuhat kappaletta. Hirvionnettomuuksien määrä on pysynyt viime vuodet noin kahdessatuhannessa, mutta valkohäntäpeurakolareita tilastoitiin viime vuonna jo 6 507 ja metsäkauriskolareita 4 792.

Eniten henkilövahinkoja tulee hirven kanssa törmätessä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteen hirvionnettomuuksissa menehtyi viime vuonna kolme ihmistä ja loukkaantui 119 ihmistä. Peuraonnettomuuksissa loukkaantui 38 henkilöä.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen hirvikanta on pienentynyt 2000-luvun alun noin 149 000 hirvestä viime metsästyskauden jälkeiseen noin 87 000 hirveen. Metsästyksen lisäksi kantojen kokoa rajoittavat liikennevahingot, suurpedot ja myös sairaudet. Eläinten määrän ja onnettomuusmäärien välillä on selvä yhteys.

Pirkanmaalla kolarialtteimpia tieosuuksia ovat Porintie Nokian ja Sastamalan kuntien alueilla, Kuruntie Ylöjärven ja Virtain kuntien alueilla sekä valtatie 9 Kangasalan ja Oriveden kuntien alueilla. Näissä kunnissa sattui viime vuonna puolet Pirkanmaan hirvikolareista.

- Kuolemaan johtaneiden hirvionnettomuuksien määrä on onneksi laskenut 2000-luvun alkuvuosista. Pirkanmaalla onnettomuuksista ei ole yksikään johtanut kuolemaan viimeisen viiden vuoden aikana. Loukkaantuneita oli viime vuonna 11 henkilöä, samoin kuin edellisvuonna. Myös eläimet kärsivät törmäyksissä, joten onnettomuusmäärää on tärkeää saada alas. Hirvionnettomuuksia tapahtuu etenkin vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä. Hirvieläintörmäyksenä korvaaviemme vahinkojen määrä kasvoi viime vuonna reippaasti, noin 26 prosenttia, LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtaja Tapio Kärkelä kertoo.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeurakanta on noin 2,5-kertaistunut 2000-luvulla. Viime metsästyskauden päätteeksi kannaksi arvioitiin noin 109 000 peuraa. Peura- ja kauriskolarit painottuvat Suomen länsi- ja eteläosiin, joissa kanta on tiheimmillään. Sastamalassa sattuu Pirkanmaan kunnista eniten peura- ja kauriskolareita, viime vuonna 109 kolaria metsäkauriin ja 225 kolaria valkohäntäpeuran kanssa. Valkohäntäpeurakolareita sattuu Sastamalassa Suomen kunnista kuudenneksi eniten.

- Korvaamamme hirvieläinvahingot ovat yhä useammin peuravahinkoja. Pitkään jatkunut kannan kasvu on näkynyt lisääntyneinä vaaratilanteina liikenteessä. Luonnonvarakeskus arvioi viime metsästyskauden päätteeksi, että valkohäntäpeurakannan kasvu olisi nyt pysähtynyt. Toivottavasti tämä heijastuu myös liikenneturvallisuuteen, eikä eläimiä jää enää niin paljon auton alle, sanoo Kärkelä LähiTapiola Pirkanmaalta.

Alkavalle metsästyskaudelle Suomen riistakeskus myönsi hieman vähemmän hirven pyyntilupia kuin viime vuonna. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 47 691 hirven pyyntilupaa, joista 3 456 lupaa Pohjois- ja Etelä-Hämeen riistanhoitoalueilla. Lupia on tänä vuonna 440 vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Valkohäntäpeuran pyyntiluvissa on tänä vuonna 8 prosentin kasvu viime vuoteen nähden. Pohjois- ja Etelä-Hämeen 16 485 pyyntilupaa on 26 prosenttia koko lupamäärästä.

Syksyllä hereillä aamu- ja iltahämärässä

Syksy on hirvieläinonnettomuuksien suhteen vuoden vaarallisinta aikaa. Tilastokeskuksen mukaan eniten riistakolareita sattui viime vuonna loka- ja marraskuussa.

Onnettomuuksien painottumista syksylle selittää moni tekijä. Alkanut metsästyskausi ja samalla eläinten kiima-aika saavat niitä liikkeelle. Monet hirvieläimet myös siirtyvät syksyllä talvilaitumille. Samaan aikaan liikenteessä ajo-olosuhteet heikkenevät syyssäiden ja lisääntyvän pimeyden takia.

- Liikenteessä kannattaa olla tarkkaavaisena etenkin aamu- ja iltahämärissä, sillä hirvieläimet liikkuvat mielellään auringonnousun ja -laskun aikaisina tunteina. Jos huomaat hirven tai muun eläimen tiellä, kannattaa välittömästi vähentää vauhtia. Jos eläintä joutuu väistämään, pyri tekemään se takakautta. Hirvivaaran alueella kannattaa myös aina vähentää vauhtia, sillä eläin voi hypätä tielle yllättäen. Etenkin pimeällä hirvieläimiä voi olla hyvin vaikea havaita tienpientareella, Kärkelä neuvoo.

Toimi näin joutuessasi eläinkolariin

1. Varoita muuta liikennettä ja ehkäise lisäonnettomuudet. Varoita muuta liikennettä hätävilkuilla ja vie varoituskolmio 200 – 300 metrin päähän onnettomuuspaikasta. Siirrä ajoneuvosi mahdollisuuksien mukaan tien reunaan. Muista oma turvallisuutesi: käytä heijastinta, heijastinliiviä ja taskulamppua.
2. Huolehdi loukkaantuneista taitojesi ja kykyjesi mukaan. Tarvittaessa siirrä loukkaantuneet turvaan. Aloita hätäensiaputoimet turvaamalla potilaiden hengitys ja verenkierto.
3. Hälytä apua 112, toimi ohjeiden mukaan. Riistakolarit, joissa toisena osapuolena on hirvieläin, villisika tai suurpeto (karhu, susi, ilves tai ahma) tulee aina ilmoittaa poliisille. Ilmoitus tehdään soittamalla yleiseen hätänumeroon. Jos soiton tekee 112 Suomi -sovelluksen kautta, hätäkeskuspäivystäjä näkee suoraan onnettomuuspaikan sijainnin.
4. Loukkaantunut eläin. Tarkista aina, miten eläimelle kävi, jos se on turvallisesti mahdollista. Jos riistaeläin on jäänyt loukkaantuneena kolaripaikalle, on sen lopettaminen sallittu. Tekijän täytyy kuitenkin osata lopettaa eläin oikein, jottei sen kärsimyksiä lisätä. Jos et itse voi lopettaa eläintä, poliisi tai poliisin paikalle kutsuma suurriistavirka-apuryhmä (SRVA) voi tehdä sen. SRVA myös jäljittää eläimen, jos se on jatkanut loukkaantuneena matkaansa.
5. Merkitse onnettomuuspaikka. Jos eläin on kuollut tai jatkanut matkaansa merkitse onnettomuuspaikka. Sen voi tehdä riistaonnettomuusmerkillä tai esim. muovipussilla, joka sidotaan kaiteeseen, aurausmerkkiin tai puun oksaan.

Hirvieläinonnettomuudet Suomessa ja Pirkanmaalla

• Tilastokeskuksen mukaan tieliikenteen riistaonnettomuuksista sattui viime vuonna 48 prosenttia valkohäntäpeurojen, 36 prosenttia metsäkauriiden ja 15 prosenttia hirvien kanssa.
• Pirkanmaalla valkohäntäpeurakolareita sattui 993 kappaletta (57 prosenttia maakunnan hirvieläinkolareista), kolareita metsäkauriin kanssa 593 kappaleita (34 prosenttia maakunnan hirvieläinkolareista) ja hirvikolareita oli 154 kappaletta (9 prosenttia maakunnan hirvieläinkolareista). Metsäkauris on Suomen pienin hirvieläin, joten törmäyksissä loukkaantui usein vain eläin itse.
• Metsä- ja kuusipeurojen sekä villisikojen osuus riistakolareista on hyvin pieni. Pirkanmaalla metsä- ja kuusipeurakolareita ei sattunut viime vuonna lainkaan. Villisian kanssa yhteentörmäyksiä sattui 3 kappaletta viime vuonna, 2 Orivedellä ja 1 Sastamalassa.
• Kaikkien vakuutusyhtiöiden tietoon tuli LVK:n mukaan viime vuonna yhteensä 15 207 hirvi-, peura- ja porovahinkoa. Näiden kaskovakuutuksesta korvattujen omaisuusvahinkojen lisäksi etenkin henkilövahinkoja korvataan vuosittain useampia satoja liikennevakuutuksesta.
  

Lähteet:

Tilastokeskus: Kuntakohtaisia onnettomuustietoja Riistaonnettomuudet-tietokannasta. Riistatilasto kattaa valkohäntäpeurat, metsäkauriit, hirvet, metsäpeurat, villisiat ja kuusipeurat – ei poroja. Onnettomuustilaston pohjana on suurriistavirka-aputoiminta eli SRVA-toiminta.

Liikennevakuutuskeskus
Onnettomuustietoinstituutti
Liikenneturva: ohjeet eläinonnettomuuksiin
Suomen riistakeskus: Alueelliset pyyntiluvat 2019-2021 , ohjeet riistaonnettomuudessa ja riistaonnettomuusmerkki
Hätäkeskuslaitos: 112 Suomi –sovellus
Luonnonvarakeskus: hirvikanta-arvio 2019