Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Lännen ja Satakunta: Satakunnan lääkäriauto turvaa maakunnan asukkaiden arkea alueen LähiTapiola-yhtiöiden tukemana

28.7.2020 - Turvallisuus

Satakunnan_laakariauto

Satakunnan lääkäriauto kuljettaa lääkärin potilaan luo, kun aikaa ei ole hukattavaksi. Palvelu on toiminut Satakunnassa jo yli 20 vuotta paikallisten aktiivien ahkeran työn ansiosta. Alueen LähiTapiola-yhtiöt ovat mukana toiminnan mahdollistamisessa.

Valko-oranssi pakettiauto lipuu aurinkoisena heinäkuun päivänä Satasairaalan autotallista ulos. Äkkiseltään auto näyttää ambulanssilta, mutta nopea vilkaisu auton keulaan täsmentää auton kuljettavan nimenomaisesti lääkäriä. Lääkäriauto on turvannut satakuntalaisten arkea jo yli 20 vuotta, mutta monille sen tehtävä ei ole täysin selvä.

Lääkäriauton ja ambulanssin eroa voidaan hahmottaa niiden nimistä. Jälkimmäinen on perua ranskankieleen tiettävästi 1600-luvulla 30-vuotisen sodan aikana paikkansa ottaneesta kenttäsairaalaa kuvaavasta termistä ”hôpital ambulatoire”, kävelevä sairaala, joka puolestaan juontuu latinan sanasta ”ambulāre” (’kävellä’). Ambulanssin tehtävänä onkin toimia liikkuvana ensihoidon yksikkönä, joka kuljettaa hoitohenkilökunnan potilaan luokse ja tarvittaessa vie potilaan sairaalaan.

Lääkäriauto puolestaan kuljettaa lääkärin potilaan luokse, kun on kyse välittömästi lääkärin ammattitaitoa vaativasta tilanteesta. Lääkärin repertuaari on huomattavasti ensihoitoa laajempi, sillä lääkäri voi virkansa ja ammattipätevyyteensä nojaten tehdä diagnoosin ja määritellä vaadittavat hoitotoimenpiteet. Tämä voi toisinaan olla kriittistä jo paikan päällä, kun potilaan sairaalaan kuljettamiseen menevä aika voi tarkoittaa esimerkiksi raajan tai jopa hengen menetystä.

Lääkäriautohenkilökunta on silmin nähden ylpeä ajoneuvostaan ja sen varustelusta.

- Varustelustamme löytyy hoitovälineistöä aina elvytyslaitteistoista kirurgisiin toimenpiteisiin vaadittaviin instrumentteihin, mutta nelivedon ja tehokkaan moottorin avulla meidän on myös mahdollista päästä potilaan luo nopeasti vaikeissakin olosuhteissa, auton pihaan ajanut ensihoitaja Niko Vehkalahti kertoo.

- Sellainen tapauskin on ollut, ettei ambulanssi päässyt kelirikon vuoksi kohteeseen potilaan luo, mutta lääkäriauto pääsi, Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoidon ja päivystyksen vastuualueen johtaja Vesa Lund komppaa ja jatkaa:

- Lääkäriauto osallistuu noin 4 500 ensihoidon tehtävään vuosittain joko hoito-ohjein tai paikan päälle hälytettynä. Se palvelee kaikkia ensihoidon yksiköitä koko maakunnan alueella.

Lääkäriauto ei kuitenkaan ole julkisrahoitteinen, vaan kulkuneuvon rahoituksesta vastaa Satakunnan ensihoidon lääkäriautotoiminnan tukiyhdistys ry (Satakunnan lääkäriautoyhdistys). Yhdistys koordinoi noin viiden vuoden välein uuden auton ja sen varustuksen hankinnan sekä vastaa autosta koituvista kustannuksista, kuten polttoaineista, huolloista, vakuutuksista ynnä muusta. LähiTapiola Lännen ja LähiTapiola Satakunta osallistuvat vuosittain Satakunnan lääkäriautotoiminnan tukemiseen.

- Yhdistyksen toiminta on omalla ajalla tehtävää vapaaehtoistyötä, joka on kuitenkin erittäin palkitsevaa kolmesta syystä. Ensinnäkin, vahingot ja tapaturmat eivät tule kello kaulassa ja niitä voi tapahtua kenelle vain – itselle tai läheiselle. Siksi on meidän kaikkien etu, että maakunnassamme hoidon taso on mahdollisimman hyvä. Toiseksi, auto on kallis investointi ja tarvitsemme siihen paljon tukea. On sanoinkuvaamattoman upeaa nähdä, kuinka paikallisyhteisömme toimijat yksityishenkilöistä yrityksiin, kuten LähiTapiola, osallistuvat kerta toisensa jälkeen auton varusteluun ja hankintaan. Pyrimmekin kaikissa hankinnoissa, sikäli kuin mahdollista, pyytämään tarjoukset paikallisilta tuottajilta – esimerkiksi uusimman auton varustelu toteutettiin Porissa. Kolmanneksi, se tunne, kun saimme viime vuoden heinäkuussa uusimman auton valmiina Satasairaalan pihaan ja näimme pelastushenkilökunnan tyytyväiset ilmeet, on jotain unohtumatonta, kertoo Satakunnan lääkäriautoyhdistyksen hallituksen jäsen ja auton hankinnasta vastaavan työryhmän vetäjänä toiminut Pekka Peltonen.