Lämmenneet ilmat houkuttelevat monia pihojen kesäkuntoon siivoukseen, jonka yhteydessä voi tulla tarve lehtien ja oksien polttamiseen ja piennarheinikoiden kulottamiseen. Leviämään päässyt tuli voi kuitenkin aiheuttaa avotulen tekijälle sydämen tykytyksiä ja pahimmillaan suuret vahingot. Puuskittainen kevättuuli on yleisin syy tulen leviämiselle ei-toivottuihin paikkoihin.

Tuulen mukana tuli voi levitä hetkessä jopa kymmeniä metrejä kuivassa korsimaisessa maastossa. Tällöin on vaarana, että syöksähtelevä tuli on äkkiä kiinni rakennuksia tai puuvarastoja ympäröivissä kuloheinän korsissa. Tuulen voimakkuus voi kasvaa ja suunta muuttua, jolloin palon hallitseminen käy mahdottomaksi.

Lapin Pelastuslaitoksen mukaan kulottamisesta syntyviä palovahinkoja on keväisin Lapin alueella kymmeniä. Kulopalojen vahingot näkyvät myös LähiTapiola Lapissa vahingonkorvaushakemuksina.

-Kulotukseen ryhtyvän henkilön pitää olla erityisen varovainen ja ymmärtää riskien mahdollisuudet. Tuli voi levitä palavan kuloheinän mukana ilmateitse todella pitkiä matkoja ja muuttua siten hetkessä mahdottomaksi hallita. Tuli saattaa myös jäädä kytemään ja syttyä sitten omia aikojaan uudestaan, LähiTapiola Lapin korvausjohtaja Janne Koskela muistuttaa.

Ruohikko- ja metsäpalovaroituksia on aina noudatettava. Kulottaminen ja roskien poltto on ehdottomasti kiellettyä, mikäli alueella on voimassa ruohikko- tai metsäpalovaroitus. Käytännössä nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Voimassaolevat varoitukset voi tarkistaa Ilmatieteenlaitoksen sivuilta.

Pelastuslaitos voi kieltää kaikenlaisen avotulen teon pelastuslain perusteella ja antaa näin vahvemman painoarvon Ilmatieteen laitoksen varoituksille. Kieltoa käytetään kunnittain esimerkiksi keväisin, kun halutaan rajoittaa hälytystehtävien määrää ja kohdistaa resursseja muuan muassa tulvatorjunnan tehtäviin, pelastuspäällikkö Harri Paldanius Lapin Pelastuslaitokselta kertoo.

- Koska pelastuslaitoksen kielto perustuu lakipykälään, voidaan luvattomaan tulen tekoon puuttua poliisin kanssa vahvemmin, Paldanius jatkaa.

Mikäli kulottaminen on sallittua, on kuitenkin varmistettava ennen aloitusta, että tarvittavat varotoimenpiteet ovat tehtynä. Tulta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen. Kulottamisesta tulee tehdä ennakolta ilmoitus pelastuslaitokselle. Tällä tavalla ehkäistään turhat hälytykset polttopaikalle.

Huomioi vallitsevat sääolosuhteet. Valitse helposti hallittava tulentekopaikka. Ennen roskien polttoon tai kulottamiseen ryhtymistä arvioi myös huolellisesti maaston kuivuus, sääolosuhteet sekä kulotuksen vaikutus kasvustoihin. Huomioi etenkin tuuliolosuhteet ja tuulen suunta.Huomioi, että tulesta tai savusta ei aiheudu haittaa naapureille tai muulle ympäristölle.

Älä kulota yksin. Apuvoimat auttavat mahdollisessa tulen ryöstäytymisessä. Varmista ennen tulen sytyttämistä, että alkusammutuskalustoa ja vettä on saatavilla heti, mikäli tuli uhkaa levitä.

Muista jälkivartiointi. Kulotuksen huolellinen tukahduttaminen ja riittävän pitkä jälkivartiointiaika pienentävät usein paloalueella piilossa kytevien palonalkujen leviämisvaaraa.

Kulotus- ja maastopalovahinkojen mukana voi tuhoutua rakennuksia, irtaimistoa, metsää ja muuta omaisuutta. Vakuutuksen suojeluohjeiden laiminlyönti ja törkeä tuottamus voivat vaikuttaa myös vahingon korvattavuuteen.

-Jokainen meille tullut korvaushakemus käsitellään tapauskohtaisesti. Vahingon kokonaisarvioinnissa punnitaan asiakkaan huolimattomuuden merkitys vahingon syntymiseen ja laajuuteen, Janne Koskela kertoo.