Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Pirkanmaa: Nuorten urheilijoiden ilta oli yleisömenestys – kuulijat saivat eväitä arjen hallintaan ja jaksamiseen

4.2.2020 - Terveys

Miten nuori urheilija selviytyy teini-iän läpi? Miten hallita arjen tasapainoa ja mistä syntyy hyvinvointi? Millainen ravinto edistää terveyttä? Miten hallita ulkonäköpaineita?

Teini-ikäisten mieltä myllertävät monet asiat – oli sitten kyse suorituspaineista koulussa, sosiaalisista paineista kaveripiirissä, oman identiteetin etsimisestä tai sosiaalisen median jatkuvasta huomiontarpeesta. Entä millaista on arjen hallinta niillä nuorilla, jotka urheilevat tavoitteellisesti? Onko urheilun lisäksi muuta elämää?

Näistä teemoista keskusteltiin maanantaina 3.2. LähiTapiola Pirkanmaan ja Pihlajalinnan järjestämässä Nuorten urheilijoiden illassa. Tampere-taloon saapui useita satoja nuoria vanhempineen, valmentajineen ja joukkueineen. Illan aikana kuulimme puheenvuoroja psykologisesta joustavuudesta ja tasapainosta elämässä, terveellisestä ravitsemuksesta sekä nuorten urheilijoiden jaksamisesta ja väsymyksen taustalla olevista syistä.

Ylimmässä kuvassa vasemmalta oikealle: liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jari Parkkari, ravitsemusterapeutti Petra Salminen, yleisurheilun moniottelija Maria Huntington, aitajuoksija Lotta Harala, liikunta- ja urheilupsykologi Anu Kangasniemi, takarivissä Pihlajalinnan aluejohtaja Sanna Poikonen ja LähiTapiola Pirkanmaan liiketoimintajohtaja Timo Europaeus.


Liikunta- ja urheilupsykologi Anu Kangasniemi toi puheenvuorossaan esiin oman mielen hallinnan ja joustavuuden merkitystä sekä miksi hyvän huomaaminen on niin tärkeää. Psykologinen joustavuus tarkoittaa käytännössä esimerkiksi kykyä olla läsnä ja keskittyä, taitoa käsitellä jännitystä ja suorituspaineita, taitoa irrottautua ehkä virheellisistäkin itseä koskevista käsityksistä, kykyä tunnistaa mikä on itselle tärkeää ja kykyä toimia niiden itselle tärkeiden arvojen mukaisesti. Anu herätteli valmentajia kiinnittämään huomiota positiivisiin asioihin ja vahvuuksiin. Positiivinen palaute ja myönteinen mieliala lisää luovuutta, tarkkaavaisuutta ja motivaatiota. Liika kontrollointi ja huomion kohdistaminen pelkästään epäkohtiin ja virheisiin vaikuttavat urheilijan fysiologiaan ja stressireaktioon ja sitä kautta immuunijärjestelmän toimintaan. Urheilijoiden vanhempia Anu kehoitti olemaan myötätuntoisesti läsnä, asettamaan tarvittaessa rajoja ja kysymään aina oliko harjoituksissa tai kilpailuissa kivaa. Nuoria Anu kehoitti harjoittelemaan joustavuutta, sietämään muutoksia ja hankalia ja nauttimaan urheilusta pelkän suorittamisen sijaan.

Ravitsemusterapeutti Petra Salminen antoi puheenvuorossaan konkreettisia ohjeita ja malleja ravitsemusosaamiseen. Riittävä ja monipuolinen ravinto takaa lajissa kehittymisen, tehokkaan harjoittelun, palautumisen, psyykkisen hyvinvoinnin ja keskittymisen, infektioiden ehkäisyn ja iänmukaisen kasvun ja kehityksen. Kehitystä tapahtuu, kun sekä harjoittelu, ravinto että lepo ovat tasapainossa. Suorituskykyä, palautumista ja terveyttä edistävien ruokavalintojen tekeminen vaatii riittävät ravitsemustiedot ja kriittisen suhtautumisen, sillä osaamiseen ja valintoihin vaikuttavat niin omat kaverit ja joukkuekaverit, sosiaalinen media ja mainonta, koulu ja tukiverkosta kuin omat vanhemmat ja valmentajat. Yleisimmiksi urheilijoiden ruokavalion kehityskohdiksi Petra tunnisti liian vähäisen energiansaannin, ruokavalion tarpeettoman karsimisen ja jopa tietoisen painonhallinnan. Usein keskitytään liikaa yksityiskohtiin, esimerkiksi ravintolisiin, vaikka perusasioissa olisi monella kehittämisen varaa. Syinä voivat olla nälän tunteen katoaminen kovan harjoittelun myötä, lajin asettamat esteettiset ihanteet tai vaikkapa median asettamat ulkonäköpaineet. Riittävän energiansaannin ja monipuolisen ravintoaineiden saannin mahdollistaa säännöllinen ja harjoittelun tarpeiden mukainen ateriarytmi sekä vanha kunnon lautasmalli harjoittelun kovuuden mukaisesti.


Liikuntalääketieteen erikoislääkärin Jari Parkkarin luento oli erittäin valaiseva nuoren pitkittynyttä väsymystä selittäviin tavallisimpiin syihin Kokonaisvaltainen terveys ja hyvinvointi koostuu ravinnon ja psyko-sosiaalisten tekijöiden lisäksi riittävästä unesta ja levosta sekä omista fyysisistä tekijöistä ja perintötekijöistä.

Lapsen ja nuoren pitkittyneen väsymyksen taustalla olevia tavallisimpia syitä ovat:

Psyykkiset syyt

  • Opiskeluun tai urheiluun liittyvä stressi
  • Muutokset vai vaikeuden sosiaalisissa suhteissa tai perhesuhteissa, perheen taloudelliset huolet
  • Pitkittynyt stressi tai huoli voi laukaista suojamekanismin, joka voi ilmetä immuunijärjestelmän heikentymisenä esim. toistuvina infektioina tai jatkuvana lämpöilynä

Harjoitteluun tai biologiseen ikään liittyvät syyt

  • Liikuntataustaan nähden liiallinen kokonaisharjoitusmäärä ja liian nopea muutos ja/tai rasittavuus
  • Myöhäinen murrosiän alku
  • Esimerkiksi 15-vuotiaista pojista noin 20% on saavuttanut sellaisen biologisen iän, joka sallisi aikuismaisen kestävyys- ja voimaharjoittelun aloittamisen.

Riittämätön uni ja lepo

  • Uni-ikkuna ohittuu helposti: runsaasti koulutehtäviä, myöhään päättyvät harjoitukset, liian myöhään laitteilla olo
  • Unirytmin siirtyminen murrosiässä myöhäisemmäksi on normaali fysiologinen ilmiö
  • Passiivilepopäivien (kaveripäivien) puute
  • Lapsen ja nuoren unen tarve:
    • 7−10 v. 9.5−10 tuntia
    • 11−14 v. 9−9.5 tuntia
    • 15−17 v. 8.5−9 tuntia
    • 18−19 v. 8 tuntia

Riittämätön energia- ja suojaravintoaineiden saanti esimerkiksi:

  • alhaiset glykogeenivarastot
  • rautavarastojen tyhjentyminen
  • matalat sukuhormonitasot
    • murrosiässä hormoneilla on iso merkitys kudosten rakentumisessa ja kasvussa sekä harjoittelusta palautumisessa
    • hormonien tuotanto lähtee elimistössä kolesterolista

Sairaudet, esimerkiksi:

  • pitkittyneet ja vajavaisesti hoidetut infektiot
  • hoitamaton allergia tai astma, anemia jne.
  • rasitusvammojen jälkitilat
  • suoliston sairaudet


Yleisurheilun moniottelija Maria Huntington ja aitajuoksija Lotta Harala Tampereen Pyrinnöstä kertoivat monisatapäiselle yleisölle omat urheilu- ja kasvutarinansa - Onko muuta elämää kuin urheilu?


Lotan urheiluinnostus syttyi 10-vuotiaana koulujen välisissä urheilukilpailussa ja seuran kokeilutapahtumassa, jossa Lotta ihastui yleisurheiluun välittömästi. Harjoittelu ja kilpaileminen oli parasta mitä Lotta tiesi, sillä urheilu parissa hän pystyi toteuttamaan räväkämpää puoltansa ja harrastuksen parista löytyi myös ystäviä. 17-vuotiaana nuorten MM-kisojen jälkeen Lotta päätti, että hänestä tulee urheilija. Lotta kertoi olleensa päämäärätietoinen ja suorituskeskeinen täydellisyyden tavoittelija jo nuoresta saakka. Täydellisyyden tavoittelu ja maailman huipulle pyrkiminen johti pikkuhiljaa radikaaleihin rajoituksiin ruokavaliossa ja ylisuorittamiseen kaikilla elämän osa-alueilla. Rempseän ulkokuoren alle oli helppo piilottaa ahdistunut ja epävarma minä. Monta vuotta kestänyt anorektinen käytös ja asioiden ylisuorittaminen johti lopulta alipalautumiseen ja totaaliseen uupumiseen. Palautuminen on vienyt monia vuosia, Lotta kertoi olleensa ”matkalla” nyt jo 6-7 vuotta ja etsinyt itseään, omaa identiteettiään. Käännekohdaksi Lotta tunnistaa hetken, jolloin hän alkoi ymmärtää, että elämä on muutakin kuin urheilua, eikä kaiken täydy olla pelkkää suorittamista.

Maria on myös aloittanut urheilunsa koulujenvälisissä kisoissa, koulun esikarsintojen lakupalkintojen siivittämänä. Marialla on aina ollut rempseä ja huoleton asenne, myös ruokavaliota kohtaan, ja hän on aloittanut huippu-urheilun vähän myöhemmällä iällä. Maria kertoi olleensa aika meneväinen tyyppi esim. lukioikäisenä. Vasta kuitenkin viime vuosina Maria on löytänyt itsensä ja rohkeuden valita, ketkä henkilöt tukevat häntä tavoitteissansa. Oli vaikeaa valita, että tietynlainen kaveripiiri ei ehkä tue häntä urheilijana, ja päästää heistä irti. Omaksi elämänsä käännekohdakseen Maria tunnistaa tilanteen, kun oikeat ihmiset osuivat elämään ja auttoivat päästämään vanhoista tavoista irti sekä elämään urheilijan elämää, johon kuuluu harjoittelun lisäksi oikeanlainen rytmi levossa ja ruokavaliossa.

Molempien urheilijoiden polut ja kipukohdat ovat olleet todella erilaiset, mutta molemmat ovat päätyneet suunnilleen samanlaiseen tilanteeseen elämässään. Puheenvuorollaan Lotta ja Maria haluavat muistuttaa kaikkia nuoria, että jokaisella on oma polkunsa, ja kenenkään polku ei ole huonompi tai parempi kuin toisen. Kaikilla on omanlainen tarina, ja jokainen on yhtä hyvä.

Tiivistä yhteistyötä Pihlajalinnan kanssa

LähiTapiola Pirkanmaa ja Pihlajalinna Koskiklinikka ovat tehneet vuosien varrella tiivistä yhteistyötä niin henkilövakuutusasiakkaiden tapaturmavammojen, sairauksien hoidon ja korvaustoiminnan kuin tapahtumatuotannon osalta. Nuorten urheilijoiden ilta oli jo kuudes yhteistyössä järjestettävä urheilijoille ja kuntoilijoille suunnattu tapahtuma. Asiantuntijaluentoja ja käytännön harjoitteluvinkkejä on vuosien varrella tarjottu esimerkiksi polvivammojen hoitamisesta, voimaharjoittelusta, kestävyysharjoittelusta, henkisestä ja fyysisestä kuormituksesta ja palautumisesta sekä höntsääjillekin tärkeästä alku- ja loppuverkkaamisesta.


Kuvassa Lotan ja Marian lisäksi LähiTapiolan väkeä: Gustav Långbacka, Katarina Ojanen, Hanna Kurikko, Taina Hiltunen ja takarivissä Vesa Linna Pihlajalinnasta.

Urheilijoille ja kuntoilijoille laajempi tapaturma- ja urheiluvakuutus

LähiTapiola Pirkanmaa on kehittänyt yhdessä Pihlajalinnan urheiluvammoihin erikoistuneiden lääkäreiden kanssa urheilijoille ja kuntoilijoille soveltuvan laajemman tapaturma- ja urheiluvakuutuksen. Yleisimpiä urheilussa sattuvia vammoja ovat mm. akillesjänteen ja polven nivelkierukan repeämät, rasitusmurtumat sekä erilaiset tulehdustilat, joiden hoito kuuluu laajemman tapaturma- ja urheiluvakuutuksen piiriin. Käytännössä tuote on lajiliittojen lisenssien tai kilpailulupien yhteydessä ostettavia tapaturmavakuutuksia laajempi ja kattaa monia sellaisiakin vammoja, joita tavalliset tapaturmavakuutukset tai lisenssivakuutukset eivät korvaa. Myös kuntoliikkujat saavat hoidon samalla erikoislääkärillä kuin kuka tahansa huippu-urheilija. Niin lasten kuin aikuistenkin vakuutusturva sisältää aina normaalin tapaturmavakuutuksen urheiluvakuutusturvan lisäksi, eli turvalla katetaan kaikenlaiset tapaturmat vuorokauden ympäri, kaikkialla maailmassa.

- LähiTapiola Pirkanmaa haluaa vaikuttaa aktiivisesti pirkanmaalaisten terveyteen ja hyvinvointiin käytännön tekojen kautta. Tämän vuoksi tuemme useita urheiluseuroja ja joukkueita. Vammoja ja loukkaantumisia urheilussa kuitenkin aina sattuu, minkä vuoksi olemme kehittäneet kattavan vakuutustuotteen ja hoitomallin, joka takaa nopean hoitoon pääsyn. Yhteistyömme ja laaja tapaturma- ja urheiluvakuutuksemme on hyvä esimerkki aktiivisille liikkujille tarkoitetuista kokonaisvaltaisista palveluistamme, LähiTapiola Pirkanmaan toimitusjohtaja Pentti Kuusela kertoo.

Lisätietoja LähiTapiola Pirkanmaan laajemmasta tapaturma- ja urheiluvakuutuksesta:
lahitapiola.fi/pirkanmaa/urheiluvakuutus