Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Ruutia riittää, mutta kulutusjuhlat jäävät piippuun

17.8.2021 - Talous

Koronan aikana kotitalouksien säästäminen on noussut sekä pakko- että varovaisuussyistä. Rajoitukset sekä omaehtoinen kontaktien välttäminen ovat pakosti pienentäneet kuluttamista, etenkin palvelujen osalta. Jos tulot ovat säilyneet ennallaan, säästäminen on voinut olla yllättävänkin helppoa.

Mutta tämä kaikki kotitaloudet sisältämä totuus piilottaa yhtä paljon kuin paljastaa erilaisten kotitalouksien todellisesta tilanteesta. LähiTapiolan kyselyn mukaan vain neljälle kymmenestä kotitaloudesta on kertynyt epidemian aikana merkittäviä säästöjä, mutta vastapainoksi joka kymmenes kotitalous on joutunut purkamaan säästöjään tai velkaantumaan. Puolella kotitalouksista tulot ja menot ovat olleet sunnilleen tasapainossa koronan aikana.

Jos säästöjä on ropissut, niitä on monille tullut kaatamalla (kuva 1). Kaikista koronan aikana säästämään onnistuneista joka kuudennelle on kertynyt yli kymppitonni. Suurituloisista säästäjistä (yli 85 000 bruttovuositulot) joka kolmas on nyt säästämisen ansiosta yli kymppitonnin rikkaampi. Lisäksi sijoitusten hyvät tuotot ovat tehneet suomalaisista varakkaampia kuin koskaan.

Kuva kertoo miten suomalaisille on kertynyt säästöjä korona-aikana.  Kaikista koronan aikana säästämään onnistuneista joka kuudennelle on kertynyt yli kymppitonni.

Mitä kotitaloudet tekevät kertyneillä säästöillään? Kyselyn perusteella (kuva 2) esiin nousee kolme perusvaihtoehtoa. Suurin osa (44% vastaajista) sanoo siirtävänsä säästöjä rahastoihin, osakkeisiin tai muihin sijoituskohteisiin. He pitävät säästöjään pitkäjänteisinä ja haluavat niille myös tuottoja.

Toiseksi yleisin vastaus (42%) on säästöjen kuluttaminen tämän tai ensi vuoden aikana. Pienentynyt kulutus on padonnut kulutustarpeita, jotka voidaan purkaa rokotteen ja kertyneiden säästöjen voimalla.

Kolmanneksi yleisin vastaus (39%) on pitää säästöt talletuksissa. Koronakriisin arvaamaton luonne on hyvin voinut nostaa yleistä riskitietoisuutta ja johtaa aiempaa suurempiin pahan päivän tavoitepuskureihin.

kuva kertoo, mitä kotitaloudet tekevät kertyneillä säästöillään.

Kysely näyttää, että kotitaloudet eivät ole heittäytymässä kulutusjuhliin, joissa kaikki säästöt käytettäisiin patoutuneen kysynnän purkamiseen. Rokotettuinakin osa kuluttajista pysyy aluksi varovaisina ja virusmuunnokset voivat pidentää pandemian vaikutuksia.

Lisääntynyt eriarvoisuus latistaa myös kulutusjuhlia. Säästöjään purkaneiden on kerrytettävä uudet puskurit. Toisaalta säästöt ovat kertyneet isoin osin hyvätuloisille, jotka voivat rahoittaa kulutustarpeensa käyttämättä korona-ajalta kertyneitä ylimääräisiä säästöjä.

Kulutusjuhlien sijaan kotitaloudet aikovat panostaa oman talouden vakauteen ja sijoittamiseen.

Blogi on julkaistu Taloustaito.fi -sivustolla 12.8.2021.

Hannu Nummiaro
Kirjoittaja on LähiTapiola Varainhoidon yksityistalouden ekonomisti