Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Ovatko inflaatiopelot liioiteltuja?

16.3.2021 - Jari Järvinen

Pelot inflaation kiihtymisestä ovat jälleen nousseet uutisotsikoihin ja keskusteluihin. Inflaatio-odotusten nousua pidetään merkkinä siitä, että talouspolitiikan massiiviset tukitoimet ovat johtamassa inflaatioon. Pitäisikö tilanteesta olla huolissaan, kysyy LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti, johtaja Jari Järvinen.

Aluksi on syytä määritellä mistä inflaatiosta, millä aikavälillä ja minkä maan tai maanosan inflaatiosta puhutaan. Keskityn tässä yhteydessä Yhdysvaltain ja euroalueen keskipitkän aikavälin kuluttajahintojen vuosimuutosten tarkasteluun.

Inflaation syyt

Inflaation syyt liittyvät kustannus- ja kysyntätekijöihin. Tällä hetkellä raaka-aineiden hintojen nousu kiihdyttää inflaatiota, mutta vaikutusten odotetaan jäävän tilapäisiksi. Lisäksi viime vuoden koronapandemian mukanaan tuoma öljyn hinnan romahdus nostaa inflaatiolukemia lähikuukausina. Tämä on hyvin tiedossa.

Inflaatio voisi kiihtyä myös kysyntätekijöiden kautta siten, että kasvun vauhdittuminen painaisi työttömyysasteen alle luonnollisen tasonsa. Tämän jälkeen palkat nousisivat ja yritykset siirtäisivät kohonneet kustannukset eteenpäin nostamalla tuotteidensa hintoja. Seurauksena olisi kierre, joka pitäisi katkaista talouspolitiikkaa kiristämällä.

Käytännössä globalisaatio ja teknologian hyödyntäminen ovat saattaneet muuttaa inflaatiodynamiikkaa eikä perinteinen päättelyketju toimi – tai ainakin se kestää odotettua kauemmin. Tällä hetkellä taloudet ovat vasta toipumassa koronaiskusta ja kysyntävajeen paikkaaminen voi viedä helposti vuosia.

Elvyttävä talouspolitiikka ei automaattisesti johda inflaatioon

Inflaation pelätään kiihtyvän myös talouspolitiikan mittavien tukitoimien seurauksena. Finanssipolitiikan elvytyspaketit voisivat kiihdyttää inflaatiota, jos elvytys valuisi suoraan tai valtaosin kulutukseen ja investointeihin. Merkittävä osa elvytyksestä jäänee kuitenkin säästöön johtuen epävarmuudesta ja varautumisesta tuleviin kipupaketteihin.

Keskuspankkien epätavanomainen rahapolitiikka voisi myös johtaa inflaatioon, jos luoton kysyntä ja tarjonta toimisivat normaalisti. Suuren finanssikriisin jälkeen rahapolitiikka ei ole välittynyt toivotulla tavalla talouteen. Epävarmuus, tempoileva politiikka, sääntelyn lisääntyminen ja heikot kasvunäkymät vaikuttavat rahapolitiikan tehokkuuteen.

Entä keskuspankkien määrällinen elvytys? Monetaristien mukaan rahamäärän kasvu johtaa lopulta inflaatioon. Toistaiseksi inflaatiota on nähty vain rahoitusmarkkinoilla. Elegantti teoria toimii, kun käytetään inflaatiomittarina varallisuusarvoja.

Toistaiseksi ei ole syytä huoleen

Lyhyellä aikavälillä inflaatio kiihtynee tilapäisten tekijöiden ja poikkeuksellisen vertailujakson vuoksi, mutta keskipitkällä aikavälillä inflaationäkymä näyttää vakaalta. Talouksissa on edelleen enemmän deflatorisia kuin inflatorisia voimia. Tätä taustaa vasten inflaatiopelot näyttävät liioitelluilta – varsinkin jos tilannetta arvioidaan puhtaasti euroalueen näkökulmasta.

Jari Järvinen

pääekonomisti, johtaja

LähiTapiola Varainhoito

Sijoitamme sinun varasi kuten omamme

Mitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me suursijoittajana itse uskomme.

Lue lisää