Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Talouden liikkeet aiheuttavat päänvaivaa ammattilaisillekin

12.11.2020 - Antti Leppinen

Alhaisen korkotason ympäristössä moni talouden asiantuntija on ihmeissään, mistä löytäisi hyviä tuottoja järkevällä riskillä. Moni heistä käyttää myös sanavalintoja, jotka voivat saada ammattilaisenkin pään pyörälle. Lue, mitkä kysymykset saavat salkunhoitaja Antti Leppisen mietteliääksi.

Kirjoitan tämänpäiväistä blogiani pilke silmäkulmassa. Olen jo pidempään ihmetellyt, miksi monet fiksunkin oloiset taloustoimittajat ja sijoitusalan ammattilaiset kirjoittavat vakavissaan artikkeleita ja analyysejä, joissa tuntuu olevan joko vain onnettomia sanavalintoja tai toisinaan jopa selkeitä asiavirheitä.

Toki alla oleviin kysymyksiin ja väitteisiin lienee sinänsä olemassa täsmällisetkin vastaukset, mutta yleensä ne jäävät melko pienelle huomiolle – tietysti myös tässä blogissa.

  1. ”Osakekurssit laskivat, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja”. Mihin ne osakkeet sitten päätyivät? Onnistuivatko kaikki sijoittajat myymään, eikä kenenkään ei tarvinnut olla kaupan vastapuolena ostajana?
  2. ”Euroopan ja USA:n keskuspankit elvyttävät liiaksi ja halpa raha sijoitetaan osake- ja kiinteistömarkkinoille, aiheuttaen kuplan”. Eikö jokaiselle osake- ja kiinteistökaupalle on kuitenkin aina myyjä, jolle sama määrä rahaa muuttuu käteistalletukseksi (toki esim. yritysten osakeannit ja kiinteistöjen gryndaus ovat asia erikseen)?
  3. ”Yksityissijoittajatkin ovat löytäneet kullan sijoituskohteena. Kullan hinta on noussut koronakriisin yhteydessä, koska sitä pidetään turvasatamana”. Kumpi on todellisessa kriisissä arvokkaampaa, kilo säilykkeitä vai kilo kultaa? Kumpi aiheutti todellisen hamstrauspiikin suomalaisissa kaupoissa maaliskuun lopulla? Jos sinulla olisi maaliskuussa ollut kultaharkko kassakaapissasi, mutta ruoka lopussa, niin olisitko löytänyt vastapuolen, jolta olisit saanut harkon avulla hankittua ruokaa? Olisikohan sinun ensin pitänyt ylittää Uudenmaan valvottu raja, jotta pääset kultakauppiaasi luokse vaihtamaan harkkosi joksikin hyödylliseksi – mitä ikinä se sitten olisikaan ollut? Vai olisiko kultakauppiaasi peräti todennut, että häneltäkin on ruoka lopussa eikä hänkään tee painavalla metallimöhkäleellä mitään?
  4. ”Alhainen korkotaso on positiivinen asia ja tukee mm. valtioiden selviytymistä velkojensa korkokuluista”. Onko hyvä, jos esimerkiksi instituutiot ja säätiöt joutuvat leikkaamaan avustuksiaan ja apurahojaan, kun niiden omaisuuden tuotto-odotus on alentunut?
  5. ”Valtionvelan kasvaneen määrän takia korkojen nousu olisi merkittävä riski valtiontaloudelle”. EKP ja Suomen Pankki omistavat noin kolmasosan Suomen valtion velkakirjoista, jotka ne ovat ostaneet itselleen liikepankeilta, maksaen napinpainalluksella luodulla rahalla. Suomen Pankki on julkisoikeudellinen laitos ja tulouttaa merkittävän osan tuotoistaan takaisin Suomen valtiolle. Onko ikiliikkuja siis vihdoin keksitty?

Antti Leppinen
salkunhoitaja
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö