Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Sujuva arki, kirkkaampi mieli

9.10.2020 - Mari Keränen

"Tällaisina aamuina kun pää ei pysy mukana, mua pelottaa kumpi ensin sekoaa, minä vai maailma? Ja tällaisina päivinä en haluis olla hereillä, saanko sun sylissä luvan kanssa itkeä? Minä vai maailma?"

Parikymppisenä olin työpaikassa, jossa jouduin kiusaamisen kohteeksi. Olin nuori, vasta valmistunut ja korkeammassa asemassa ja koulutetumpi kuin kiusaajani. En alussa edes tajunnut, mitä tapahtuu. Kiusaaminen ilmeni asioiden pimittämisenä, selän takana arvosteluna, piikittelynä ja työaikojeni kyttäämisenä. Oloni oli epämääräisen huono. Lopulta en saanut enää nukuttua – ja jouduin jäämään sairauslomalle.

Mielenterveysongelmista johtuvat sairauspoissaolot ovat viime vuosina nousseet selvästi monissa suomalaisissa yrityksissä – näin on myös LähiTapiolassa. Koronavirusepidemia on entisestään kuormittanut suomalaisten mielenterveyttä. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n teettämän kyselyn mukaan 27 prosenttia suomalaisista kokee poikkeusajan vaikuttaneen kielteisesti omaan mielenterveyteen ja lähes 90 000 suomalaisella on ollut itsetuhoisia ajatuksia epidemiasta johtuen.

Suomessa mielenterveysongelmien haasteeseen ovat heränneet muun muassa S-ryhmä ja Hailuodon kunta. S-ryhmässä otettiin käyttöön lyhytpsykoterapia, jossa ihmisillä on mahdollisuus päästä nopeasti terapiaan. Tämä ei kuitenkaan ole ollut ainoa keino. Molemmissa esimerkkitapauksissa sairauspoissaolojen kustannukset on saatu kuriin nimenomaan työn muokkaamisen ja esimiestyön kehittämisen kautta. Hailuodon kunnanjohtaja muun muassa sanoi Ylen haastattelussa, että esimiestyötä ei voi ulkoistaa työterveyshuollolle. Hänen mukaansa poissaolot vähenevät, kun työntekijä voi hyvin ja johtaminen on oikeudenmukaista.

Oma tapaukseni 20 vuotta sitten johti siihen, että vaihdoin työpaikkaa. Jälkeen päin huomasin monia virheitä, joita organisaatio teki: esimieheni ei ollut läsnä arjessa, hän ei ymmärtänyt rooliaan, vaan arvosteli minua kiusannutta henkilöä minulle. En tiedä, mitä hän puhui minusta kiusaajalleni. Minulle ei myöskään kerrottu, että työyhteisössä oli ollut konflikteja jo aikaisemmin. Hyvä asia on se, että tiimiin pyydettiin työnohjaaja selvittämään asiaa. Tosin minä lähdin jo siinä vaiheessa pois.

Työkykyjohtamisessa korostan aina sitä, että sairauspoissaolot vähenevät, kun työ ja arki sujuvat hyvin. Parasta terapiaa on selkeä työnkuva ja selvä tavoite, sujuvat prosessit ja arvostava esimiestyö. Jokainen ihminen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä vaikuttaa omaan työhönsä. Kyse on välittämisestä.

Edelleen vallalla on virheellinen käsitys, että väsyminen olisi aina yksilön syytä. Tosiasiassa taustalla on usein moninaisia systeemisiä ja organisatorisia ongelmia, jotka lopulta saattavat näkyä yksittäisen ihmisen mielenterveyden häiriöinä.

Lähitapiolalaiset ovat tänä vuonna onnistumiskeskusteluissa nostaneet suurimmaksi kehittämisen osa-alueeksi itsensä johtamisen taidot. Itsensä johtaminen edellyttää itsetuntemusta. Tiedon lisääminen siitä, kuinka minä toimin – ja mikä kuormittaa ja palauttaa – on äärimmäisen tärkeää.

Lauantaina 10. lokakuuta on Maailman mielenterveyspäivä. Vietimme tämän viikon LähiTapiolassa Mielen hyvinvoinnin viikkoa, joka on osa Tunne itsesi, Elämänturvaaja -teemavuotta. Mielen hyvinvoinnin viikolla toimme erilaisia välineitä ja keinoja oman mielen hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Kirjoitukseni alun sanat ovat Behmin kappaleesta Minä vai maailma. Tänä poikkeuksellisena aikana entistä useampi on joutunut välillä pohtimaan sitä, onko ympäröivä yhteiskunta mennyt sekaisin vai vippaako minulla päästä?

Kun ympärillä kuohuu, kannattaa löytää keinoja, joilla pitää huolta itsestään. Mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole yhden viikon asia. Jokaisella meillä on vastuu siitä, että olemme toisillemme ja itsellemme hyviä. Vuoden jokaisena päivänä.

Mari Keränen
Johtamisen psykologiaan erikoistunut henkilöstöpäällikkö