Suomi pärjää pääomasijoittamisessa, mutta merkityksen kasvattaminen on yhä paikallaan

21.11.2019 - Juha Malm

Suomessa tehdään pääomasijoituksia jo merkittävä määrä, mutta edelleen jäädään muista Pohjoismaista. LähiTapiolan sijoitusjohtaja Juha Malm ja Juuri Partnersin toimitusjohtaja Samuli Sipilä keskusteliva, miten pääomasijoittamisen merkitystä voisi edelleen kasvattaa.

SLUSHin alla on hyvä ylpeänä taas todeta, että verrattuna muihin Euroopan maihin tehdään Suomessa pääomasijoituksia (kaikki pääomasijoitukset) keskimääräistä enemmän. Verrattuna muihin Pohjoismaihin olemme kuitenkin enintään samalla tasolla ja häviämme esimerkiksi Tanskalle ja Norjalle (Invest Europe 2016, Pääomasijoitukset suhteessa bruttokansantuotteeseen, vuodet 2012-2015).

Pääomasijoittamisella on elintärkeä ja suoria sijoitettuja euroja olennaisesti merkittävämpi vaikutus kotimaisten yritysten pääomanhankinnassa, rahoituksen saatavuudessa, mahdollisuudessa kasvaa, työllistää ja mahdollistaa kotimaista hyvinvointia yleisemminkin.

LäiTapiola LokalTapiola

Mitä asioita edistämällä ja millaisia esteitä poistamalla voimme lisätä pääomasijoitustoimialan merkitystä Suomessa? Juttelimme asiasta Juuri Partnersin toimitusjohtajan ja perustajaosakkaan Samuli Sipilä kanssa. Hän on saanut vastikään menestyksekkäästi päätökseen Juuri rahasto II Ky:n varainkeräyksen.

Mikä suomalaisessa ympäristössä on hyvää ja edesauttaa pääomasijoittamista?

Perinteiset ja yleisesti tunnetut tosiasiat: suhteellisen korkea koulutustaso, melko vakaa toimintaympäristö, viime aikoina ilahduttavasti kasvanut nuorempien ikäluokkien kiinnostus yrittäjyyteen sekä pääomasijoittamisen pikkuhiljaa parantunut tunnettuisuus.

Mitä tulisi muuttaa, jotta pääomasijoittamisella olisi suurempi merkitys jatkossa?

Uusien ja erilaisten kaupallisten toimijoiden on rahastojen markkinoille aloituskynnyksen madaltaminen. Erilaiset yritykset tarvitsevat erilaista osaamista ja rahoitusta. Pääomasijoittamisen toimintamalli vaatii kasvavaa osaamisen kehittämistä sekä toimialan ympärille erilaisten palvelujen ja neuvonantajien osaamisen kehittymistä.

Yritysrahoitusmarkkinan tulisi kehittyä pääosin markkinaehtoisesti. Markkinaehtoinen yritysrahoitus allokoi tehokkaimmin pääomia ja resursseja ja asettaa yritykset eri toimialoilla tasavertaiseen asemaan.

Markkinoilla on hyvin paljon yrityksiä, jotka yksityinen pääoma on todennut kilpailukyvyn osalta riittämättömäksi, mutta ko. yritykset jatkavat toimintaansa julkisen rahoituksen tuella ja sitovat paljon niukkoja osaamisresursseja. Lisäksi julkinen rahoitus voi vaikuttaa yritysten arvostuksiin vääristävästi, mikä vaikeuttaa markkinaehtoisten toimijoiden mahdollisuuksia päästä yhtiöihin kehittämään ja auttamaan kasvussa. Suomessa asialla on erityinen merkitys, koska EU -maista Suomessa julkisen sektorin takausvastuut ovat selvästi korkeimmat, Eurostatin tilaston mukaan (2017) noin 32 prosenttia bkt:stä, kun esimerkiksi Ruotsin vastaava luku on noin 10 prosenttia.

Pääomasijoitusalan kehittyminen ja sen merkitys on toimintaympäristössään suuri. Kohdeyritysten kasvu on yritysostoista puhdistettunakin (orgaaninen kasvu) moninkertaisia vertailuryhmässään. Toisaalta yritysostojen merkitys on kasvun lähteenä myös merkittävä, lisäksi kohdeyrityksiin tehtävät lisäyritysostot mahdollistavat lukemattomien, usein pienempien yritysten, jatkamisen osana toista yritystä tilanteessa, missä esim. yrittäjän ikääntymisen takia yritystoiminta loppuisi. Erityisen suuri uhka yrityksen lopettamiselle yrittäjän ikääntyessä on juuri pienemmille yrityksille - pääomasijoittajat ovat tehokkaita kokoamaan pienempiä yrityksiä osaksi suurempia, kilpailukykyisiä kokonaisuuksia.

Suuri tarve olisi pääomasijoittamisen maineen ja tietoisuuden edelleen parantamisella ja kasvattamisella. Pääomasijoittajien ja toimialaan liittyvien toimintatapojen parempi tuntemus yrittäjien ja yritysten, mutta erityisesti toimittajien ja median parissa antaa yrittäjille mahdollisuuden arvioda tarvettaan kumppanoitua pääomasijoittajan kanssa.

Lisäksi pääomasijoittamisen pariin tulisi saada houkuteltua erilaista osaamista eri toimialoilta. Yritysten jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö ja koveneva kilpailu edellyttää monialaista osaamista kasvuyrityksissä ja pääomasijoitustiimien kehittymistä.

Mitä sääntelyssä tai viranomaistoiminnassa on sellaista, jota tulisi muuttaa pääomasijoitustoiminnan helpottamiseksi?

Vakauden ja ennustettavuuden luominen pääomasijoittajien toiminnassaan käyttämien rakenteiden verokohtelulle koskien erilaisia juridisia rakenteita, pääomarakenteita, insentiivirakenteita, yrityksiin tarvittavan osaamisen saamiseksi yhtiöihin tehtyihin palkkiorakenteisiin sekä yritystoimintaan markkinaehtoisesti sopivampien rahoitusrakenteiden neutraalisuus verotuksen osalta.

Lukemattomat ja lukuisien viranomaisten, jopa keskenään erilaiset, lupakäytännöt monilla liiketoimintasektoreilla hidastavat nopeassa kasvussa olevia yhtiöitä.

Nopean kasvun tilanteessa erityisen tarpeellista olisi kohdeyrityksen optimaalinen resurssointi kasvun mahdollistamiseksi. Suomalainen työmarkkina on yksi suurimmista jarruista nopeassa kasvutilanteessa. Yleissitovuus, YT-prosessi, palkkajäykkyys, palkan lisäkulut eivät mitenkään mahdollista kasvuyrityksen parasta resursointia.

Miten voisimme helpottaa yksityishenkilöiden mahdollisuutta tehdä pääomasijoituksia?

Kotimaisten institutionaalisten sijoittajien rajallisuus lukumääräisesti sekä osin sijoitusstrategioiden osalta vaikeuttaa uusien rahastojen muodostumista, erityisesti buyout/growth sijoittamisen osalta.

Lukumääräisesti vähenevä instituutioiden määrä, kasvavat eläkkeiden ulosmaksut eli työeläkejärjestelmän negatiiviset kassavirrat sekä jo korkeahkot allokaatiot pääomasijoittamiseen edellyttää jo nyt valmistautumista pääomien keräämistä uusilla instrumenteillä.

Toisaalta ei-ammattimaisilla sijoittajilla on vähäiset mahdollisuudet ymmärtää pääomasijoittamiseen liittyvä riski, likviditeetivaateet jne. ja tulee kiinnittää huomiota informointiin, instrumentteihin ja sijoitusmyyjien koulutukseen.

Miten verotuksellisia keinoja olisi käytettävissä ilman, että vähänkään pidemmälle katsoen verokertymän laskua ei tapahdu vaan enemmänkin tulisi nousemaan?

Verokertymä voi tapahtua vain työn kautta ja työ luodaan yrityksissä. Tunnettu ja yksiselitteinen keino on työn verotuksen keventäminen ja yritysverotuksen kannustavuus yritysriskin ottamiseen.

Miten voisimme kerätä isompia pääomia, jotta suomalinen omistus onnistuttaisiin säilyttämään kotimaisissa yrityksissä entistä suurempaan koko luokkaan?

Pääomien määrä, kasaaminen ja saaminen suomalaisiin yrityksiin ei ole ongelma. Pääomasijoittajilla on enemmän kuin koskaan sijoitettavia sijoitussitoumuksia, varainhoitoliiketoiminnassa on paljon kiinnostusta laajentaa pääomasijoittamiseen ja listaamattomien yritysten rahoittamiseen. Lisäksi Suomessa on pankkitileillä lähes 100 miljardia euroa ja eläkerahastoissa on vielä pääomasijoituksiin kasvava määrä allokaatiota.

Suuremmassa kokoluokassa suurin ongelma on tarvittavan osaamisen löytäminen ja erityisesti sen kokoaminen tilanteessa ja hetkessä missä suuri yritysrahoituskohde tulee aktiiviseksi. Yritysten lukumäärä laskee käänteisen eksponentiaalisesti yrityksen koon kasvaessa. Suurempia yritysrahoitus/-ostokohteita tulee hyvin harvoin, ei edes vuosittain. Suomalainen osaaminen ja verkostot eivät mahdollista kv. rahaston keräämistä ja sijoittamista ja rahastomuotoinen vain Suomeen sijoittava pääomarahastomuotoinen malli ei ole mahdollinen.

Juha Malm
Sijoitusjohtaja
LähiTapiola