Olisitko jo valmis maksamaan siitä, että sinut pidetään terveenä?

12.11.2019

LähiTapiola LokalTapiola

Terveydenhuoltojärjestelmäämme kaadettu lisärahakaan ei riitä kansansairauksiemme taltuttamiseen, jos toimintatavat eivät muutu. Vaikka kaikki tietävät ennaltaehkäisyn kustannustehokkaimmaksi tavaksi tuottaa terveyttä, se laahaa jatkuvasti perässä. Tarvitsemme uusia toimijoita haastamaan perinteisiä terveydenhuollon toimintamalleja tai hyvinvointivaltion rahoitus on vaarassa.

Suomalaisista 400 000 kärsii nivelrikon oireista, noin 500 000 aikuista sairastaa diabetesta, yli miljoona käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä, yli puolet aikuisista kärsii korkeasta kolesterolista ja sadat tuhannet suomalaiset syövät masennuslääkkeitä.

Kansansairauksista kärsii pysäyttävän moni suomalainen. Vielä pysäyttävämpi tieto on, että maailman parhaaksikin joskus tituleerattu terveydenhuoltomme ei nykyisellään pysty auttamaan riittävästi näiden sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Nykyisellään perinteinen lääkärin vastaanottoon keskittyvä terveydenhuolto on liian kallis tapa tehdä ennaltaehkäisyä. Tämänhetkinen uudistumistahtimme ei riitä siihen, että joku nykyisistä terveydenhuollon toimijoistamme toisi merkittävästi vaikuttavamman tavan yksilön terveyden ylläpitämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Perinteisiä terveydenhuollon toimijoita kangistaa hierarkinen johtaminen. Liian usein terveydenhuollossa havaitaan, että esimieheksi ei nouse parhaiten esimiestehtävään sopiva, vaan omassa asiantuntemuksessaan meritoitunein erityisosaaja. Lisäresurssitkaan eivät auta, jos vanhat toimintamallit tuottavat vain samoja perinteisiä lääkärin vastaanottoja ja johtaminen ei muutu.

Ratkaisuja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn tulisi etsiä kokonaan uusista toimintamalleista ja rohkeista toimijoista. Toimijoista, jotka tarjoavat yksilölle räätälöidyn ratkaisun oman terveyden ylläpitämiseen ennaltaehkäisyn tueksi. Ratkaisun, jossa tunnistetaan yksilön riskit, elämäntapa ja muut osa-alueet, joilla voidaan vaikuttaa mahdollisten tulevien sairauksien ennaltaehkäisyyn. Yksi merkittävä osa ratkaisua on ansaintamalli, jossa tienataan terveyden tuottamisesta – ei tehdyistä toimenpiteistä. Yhdysvalloissa tätä mallia yrittäviä uusia yrityksiä syntyy nyt jatkuvasti.

Tulevaisuudessa terveydenhuollon rahoittajat tulevat maksamaan terveystoimijoille tuotetusta terveydestä. Kanadassa on jo käytössä vaikuttavuussijoittamisen rahoitusinstrumentteja, jossa palveluntuottajille maksetaan korvaus suuremman väestöryhmän riskitekijöiden poistamisesta tulosten perusteella. Esimerkiksi suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää yhä laajemmin kuormittavan diabeteksen ennaltaehkäisyssä voitaisiin saavuttaa merkittäviä tuloksia tällä mallilla.

Uusien rahoitusmallien rinnalle tarvitaan käytännön tukea ennaltaehkäisyyn. Etsimme parhaillaan yhdessä kumppaniemme kanssa uusista teknologioista työkaluja oman terveyden seurantaan ja ylläpitämiseen. Kiinnostavia esimerkkejä terveyden seurantaan ovat kasvokuvasta rasvaprosentin ja verenpainetason selvittäminen, tekoälyn hyödyntäminen terveysneuvonnassa ja rytmihäiriöiden tunnistaminen mobiilisovelluksella. Pisimmällä olemme vakuutusasiakkaidemme TerveysHelppi-etääkäripalvelussa, jonka avulla olemme saavuttaneet kustannussäästöjä ja parempaa asiakaskokemusta karsimatta hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta. Nämä ovat kaikki mahdollisia elementtejä tulevaisuuden palvelussa oman terveyden tueksi ja ennaltaehkäisyyn.

Ennaltaehkäisyyn vaikuttavia tuloksia tuottavan palvelun kannalta olennaista on löytää luonteva tapa kulkea arjessa yksilön rinnalla tavoitteita kohti ennaltaehkäisyn eri osa-alueet huomioiden. Lepo, uni, ravitsemus, liikunta ja mielen hyvinvointi ovat kaikki merkittäviä ennaltaehkäisyn osa-alueita, joissa perinteisen terveydenhuollon on ollut vaikea tukea yksilöä.

Myös terveydenhuollossa tarvitaan hullunrohkeita yrittäjiä, jotka haluavat muuttaa maailmaa. Kansansairaudet ovat merkittävä uhka koko suomalaisen hyvinvointivaltion rahoitukselle, joten toivottavasti eri alojen terävimmät kyvyt motivoituvat yhdessä ratkomaan niitä. Kysyntää uusille palveluille olisi – eikä vain Suomessa.

Harri Aho
kehitysjohtaja