Snorklaajan temperamentti

8.11.2019 - Mari Keränen

LähiTapiola LokalTapiola

Tutkimukset ovat osoittaneet, että parhaimmaksi työhyvinvointinsa kokevat säännöllisesti luonnossa liikkuvat työntekijät. LähiTapiolan henkilöstöpäällikkö Mari Keränen kertoo, mitä vesi hänelle merkitsee.

”No nyt on Marilla vettä ympärillään”, totesi ystäväni tutkaillessaan navigaattoria vuosia sitten, kun hän ajoi ensimmäistä kertaa visiitille kotiini Rovaniemelle.

Olin asunut etelässä paikkakunnalla, joka rahisi kuivuuttaan. Muistan, kuinka kaipasin ihan fyysisesti veden äärelle. Pitkään jatkuneen kuormituksen takia sairastuin hermostollisiin oireisiin. Sairauslomalla päätös muuttaa Lappiin kirkastui. Rovaniemellä uutta asuntoani ympäröi vesi kolmesta suunnasta, ja asunnolla oli oma laituri. Pienen matkan päässä nousi Ounasvaaran metsäiset maisemat.

Pohjoisessa hakeuduin luontoon säännöllisesti. Nähtävästi tiesin intuitiivisesti sen tekevän minulle hyvää. En vielä tuossa vaiheessa edes ymmärtänyt olevani uupunut. Eikä minulla ollut mitään käryä siitä, että hyvinvointini olisi jotenkin riippuvainen luonnosta tai varsinkaan vedestä.

Tänä päivänä siitä on jo tieteellistä näyttöä.

Luonto hoitaa –työsuoritukset paranevat

Haastattelin vastikään Katriina Hyvöstä, joka on tutkinut luontoympäristön vaikutuksia hyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että parhaimmaksi työhyvinvointinsa kokevat työntekijät, jotka liikkuivat luonnossa säännöllisesti. Luonnossa ulkoilu on yhteydessä erityisesti työn imuun. He, jotka viettivät enemmän aikaa luonnossa, kokivat myös tuottavuutensa paremmaksi.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että jos luonnossa oloon liittyy aktiivista liikkumista ja fyysistä tekemistä, ihmisen elinvoimaisuus eli vitaliteetti kasvaa. Mutta myös pelkkä viherympäristön, vuoriston tai vesistön läheisyydessä oleskelu lisää hyvinvointia. On myös tieteellistä näyttöä siitä, että virtuaaliluonto palauttaa stressistä. Siksi esimerkiksi tauot virtuaaliluontohuoneessa työpäivän aikana lisäävät palautumista.

Veden hellässä syleilyssä

Pohjoisessa aloitin luonnossa liikkumisen lisäksi meditaation ja myös nykyisen intohimoni: avantouinnin. Kylmähoidon terveysvaikutuksista tehdyt tutkimukset osoittavat, että kylmä vähentää tuki- ja liikuntaelimistön vammojen aiheuttamaa turvotusta, parantaa lihaskuntoa ja lisää nivelten liikkuvuutta.

Kylmäaltistus kohentaa mielialaa ja lisää energisyyttä. Säännöllisesti se aktivoi parasympaattista hermostoa, jolloin keho palautuu ”taistele ja pakene” -tilasta.

Tänä päivänä asun meren läheisyydessä Helsingissä ja harrastan uimista lähes joka päivä. Myös kävely metsässä ja rannoilla kuuluu normaaliin arkeeni. Missään muualla en ole kokenut sellaista lohtua kuin meressä. Monet pettymykseni olen lievittänyt uimalla. Myös kesäisen lämpimät aallot huuhtovat ja lohduttavat.

Vaikka en koskaan ole ollut mikään erityinen erämimmi, niin silti luonnon merkitys on minulle äärimmäisen suuri. Kaikkien ei todellakaan tarvitse hypätä kylmään veteen tai halailla puita. Jokainen voi löytää oman keinon, mikä tukee hyvinvointia ja auttaa jaksamaan myös työelämän paineissa. Luonnossa on ärsykkeitä, jotka tukevat mielenrauhaa ja se auttaa meitä laittamaan omat ongelmat järkeviin mittasuhteisiin.

Vedessä tunnen olevani kotona. Niin kuin Risto Räppääjän kappaleessa Vesi ei oo mulle pelkkä H2O lauletaan: ”Vesi on mun lempielementti, mulla on snorklaajan temperamentti”

Mari Keränen
Johtamisen psykologiaan erikoistunut Business HR

Vietämme LähiTapiolassa Mielen hyvinvoinnin syksyä. Kehotamme kaikkia Elämänturvaajiamme pitämään taukoja ja nauttimaan luonnosta.