Yritysjohdon palkitsemisen käsittely yhtiökokouksissa 2020 – ylimääräinen riesa vai mahdollisuus?

4.10.2019

LähiTapiola LokalTapiola

Pörssiyhtiöiden johdon palkitsemispolitiikat ja -käytännöt tulevat yhtiökokouksiin äänestettäväksi seuraavan kahden vuoden aikana. EU:n Say-on-pay-direktiivi edellyttää, että yhtiökokoukselle jaettava materiaali esittelee nykyistä tarkemmin yrityksen palkitsemispolitiikan sekä toteutetun palkitsemisen. Kirjoittavat Korn Ferryn partneri Juhani Ruuskanen ja LähiTapiolan myyntijohtaja Sami Peura.

Muutos on jo lähellä, mutta monet suomalaiset yritykset ovat valmistautuneet siihen heikosti. Alle viidenneksellä suomalaisista pörssiyrityksistä on hallituksen hyväksymä palkitsemispolitiikka, kun maailman menestyneimmillä yrityksillä luku on 84 prosenttia. Tilanne on samankaltainen kuin yritysvastuuraportoinnin uudistamisen kanssa viime vuonna. Moni suomalaisyritys on ryhtynyt valmisteluun liian myöhään ja raporttien taso on jäänyt selvästi heikommaksi verrattuna yleiseen käytäntöön.

Pörssiyhtiöissä palkitsemispolitiikka tulee saattaa yhtiökokouksessa neuvoa-antavaan äänestykseen ja hyväksytyn politiikan tulee päteä seuraavat neljä vuotta, joten sen on oltava perusteellisesti pohdittu. Hyviäkin esimerkkejä valmistautumisesta tosin löytyy jo – erityisesti valtio-omisteisista yhtiöistä. Näissä yrityksissä palkitsemisraportointi ei ole vain pintaraapaisu vaan jo melko selkeä kuvaus, mitä palkitsemisessa tavoitellaan ja miten se toteutuu.

Vastuullinen yrityskuva ja kilpailukyky vahvistuvat

Viestinnän osalta johdon palkitsemisen tilanne on hyvin kirjava ja erot tulevat näillä näkymin vain korostumaan ensi vuonna. Parhaimmillaan muutosta hyödynnetään palkitsemisen kokonaisuuden toimivuuden arvioimiseen ja kehittämiseen eikä vain sääntelyyn sopeutumiseksi. Laadukas ja riittävän läpinäkyvä raportointi vahvistaa hyvän hallitustyön uskottavuutta toisin kuin muutamaan mille tahansa yritykselle sopivaan yleiseen periaatteeseen nojautuva ”palkitsemispolitiikka”.

Palkitsemisen toimivuuden arviointi ja parantaminen ei ole vain suurimpien yhtiöiden kannalta kriittinen asia. Käytännössä jokaisessa työllistävässä yrityksessä palkitsemisen tulisi olla harkittua ja omistajien edun mukaista.

Henkilöstön määrän kasvaessa, myös palkitsemisesta tulee helposti monimutkaisempaa, kun erilaisten toiveiden ja käytettyjen keinojen määrä kasvaa. Tämä näkyy myös keskisuurten vakuutusasiakkaiden toiveissa vakuutusratkaisuja kohtaan.

Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan 88 prosenttia millenniaaleista ei halua työskennellä yrityksessä, jonka arvoihin ei voi samaistua. Parhaimmillaan palkitsemisen raportointi vahvistaa vastuullista yrityskuvaa ja kilpailukykyä myös muista kuin johtajista.

Palkitsemisvaliokunnissa riittää syksyllä mietittävää millaisen materiaalin kukin olisi valmis esittelemään osakkeenomistajille. Onko sisältö riittävän selkeä ja ymmärrettävä kuten regulaatio edellyttää? Antaako se osakkeenomistajille oikean kuvan palkitsemisesta ja erityisesti sen tavoitteista paljastamatta liikaa kilpailijoille.

Toinen keskeinen kysymys on, halutaanko palkitsemisraportoinnilla täyttää vain sääntelyn minimivaatimukset ankeassa esitysmuodossa vai tähdätäänkö Suomen tai kansainväliseen parhaimmistoon. Joka tapauksessa materiaalin tulee olla sillä tasolla, että osakkeenomistajat pystyvät tasapuolisin tiedoin äänestämään palkitsemisen tarkoituksenmukaisuudesta.

Sami Peura, myyntijohtaja, LähiTapiola

Juhani Ruuskanen, European Say-on-Pay -practice, Partner, Korn Ferry